Hormonikorvaushoito pelasti Salla Paajasen avioliiton: ”Mieheni ihmetteli, miksi olin kuin perseeseen ammuttu karhu”

Talven selkä taittuu, ja kaamosajan pimeästä putkesta edetään vauhdilla kohti valoa ja uutta kevättä. Toimittaja Salla Paajanen ei ole kokenut tänä talvena kaamosväsymystä, mutta toisin oli välillä ruuhkavuosina. Tuolloin perheen lapset olivat koululaisia ja myös oman työn vuoksi oli herättävä aina tiettyyn aikaan aamulla. Piti puskea eteenpäin, vaikka kuinka olisi tehnyt mieli jäädä kotiin lämpimän peiton alle.

Kotonaan Tampereella Sallalla on ollut jo pidempään käytössä kirkasvalolamppu. Hän osti sen itselleen 40-vuotislahjaksi.

– Kirkasvalolampun hyödyt ovat ihan ilmeiset. Sitä paitsi ikänäköisen on helppo meikata sen valossa, hän sanoo.

Nykyisin Salla ja hänen puolisonsa Kimmo Thuneberg saavat valohoitoa myös Espanjan-asuntonsa kattoterassilla. Pari hankki kakkoskodin puolitoista vuotta sitten.

– Mieheni on jo osittain pois työelämästä, ja hän oli haikaillut jo pidempään asuntoa etelästä. Minä puolestani ajattelin, että voisimme matkustella minne vain, kun lapset ovat jo aikuisia. Näytin sitten vihreää valoa hänen suunnitelmalleen.

Pieni kattoterassiasunto löytyi Fuengirolan vanhastakaupungista. Malagan kentälle Aurinkorannikolle on helppo lennähtää suoraan kotikaupungista Tampereelta.

– Ja voin tehdä Fugessa myös etätöitä, kuten kirjoittaa kolumneja, Salla sanoo.

Töitä kokeneella toimittajalla ja esiintyjällä on riittänyt. Ensikosketuksensa esiintymiseen Salla sai jo nuorena iltanäyttelijänä silloisen kotikaupunkinsa Kouvolan teatterissa. Sittemmin pitkä ura Ylessä ja MTV3:lla on antanut valmiuksia monenlaisiin journalistin, juontajan ja kouluttajan tehtäviin.

Vuonna 2011 Salla Paajanen sai Bonnierin suuren journalistipalkinnon A2 Homoillan käsikirjoittamisesta ja juontamisesta. Moni muistaa yhä suoran tv-lähetyksen kiihkeän keskustelun, jossa riitti mielipiteitä.

– Käytin osuuteni tiimimme saamista palkintorahoista Marja Putkiston syvävenyttelymenetelmän leiriin sekä kylpyläviikkoon hoitoineen.

Method Putkisto on sukua pilatekselle. Sallalle on aina ollut tärkeää huoltaa itseään, erityisesti selkäänsä.

Salla oli lapsena vaaleatukkainen. Eno kuvasi 2,5-vuotiaan tytön mummolan pihapiirissä Parikkalassa.

Kolme vuotta sitten Salla teki rohkean ratkaisun. Ylen silloiset yt-neuvottelut johtivat tilanteeseen, jossa potkut olivat hänelle parempi vaihtoehto kuin suostuminen tarjottuihin työtehtäviin. Ne eivät vastanneet hänen ammattitaitoaan ja kokemustaan journalistina.

Salla joutui läpikäymään seitsemän vuoden aikana peräti neljät yt-neuvottelut. Nyt hän on seurannut surullisin mielin Ylen viime vuoden loppupuolella alkaneita muutosneuvotteluja, jotka ovat olleet media-alan mittavimmat.

Salla ei lamaantunut tai katkeroitunut, kun hänen työsuhteensa päättyi. Hän kertoi kuitenkin sosiaalisessa mediassa suoraan yt-neuvottelujen tuloksesta ja Ylen organisaatioratkaisuista.

– Tein, minkä pystyin. Menin potkujen jälkeen suorin vartaloin opiskelemaan käsikirjoittamista ja mukaan tuottajapankkihankkeeseen. Kävin 30 koulutuksessa ja työpajassa! Ja olin muusikko Heikki Salon ja Tuija Rantalaisen biisileirillä Kreetalla, jossa sanoitin ja esitin yhden oman laulun ensimmäistä kertaa elämässäni.

Salla sanoo, että hän on nyt 60-vuotiaana ”työuransa loppusuoralla” fyysisesti ja henkisesti vireässä kunnossa.

– Vedän seminaareja ja mediavalmennuksia ja kirjoitan kolumneja Aamulehden Moro-liitteeseen. Olen opetellut podcastien tekoa ja teen käsikirjoituksia.

Allakkaan mahtuu myös livehaastattelu- ja juontokeikkoja. Salla on myös tutustunut tekoälyn mahdollisuuksiin. Ei kuulosta todellakaan loppusuoralta.

– Kuopuksemme Valentin opiskeli ohjelmistokehittäjäksi. Pari vuotta sitten bussimatkalla Pispalan valtatiellä hän näytti minulle, miten tekoäly teki muutaman pysäkinvälin aikana hänen kouluesitelmänsä ja diat siitä sekä käänsi tehtävän vielä ruotsin kielelle.

Sillä hetkellä Salla oivalsi nähneensä jotain mullistavaa. Poika opetti äitinsä käyttämään Chat GPT -kielimallia. Sen jälkeen Salla on tutustunut perehdytyskursseilla muun muassa kuvan, videon ja äänen mahdollisuuksiin tekoälymaailmassa.

– Olen alustavasti puhunut kotimaisen äänipalvelun kanssa, että ääneni päätyisi sen äänipankkiin. Olisin valmis siihen, että tekoäly kloonaisi ääneni vaikkapa lukemaan uutisia.

Tekoälyn kehitys on nyt niin nopeaa, että on parempi olla lausumatta liian ylistäviä tai synkkiä mielipiteitä siitä. Valveilla kannattaa silti olla.

– Huumori pelastaa monessa tilanteessa, vaikka aina ei ole naurattanut. Ei esimerkiksi silloin, kun joudun tekemään päätöksen lähdöstä Yleltä, Salla sanoo.

Viime vuonna Salla oli näkyvästi mukana kansalaisaloitteessa, jossa vaadittiin parempaa hoitoa naisten vaihdevuosioireisiin. Aloitteen keskeinen idea oli vaihdevuosiklinikoiden perustaminen julkiseen terveydenhuoltoon.

– Jokainen tietää, miten kallista yksityisellä gynekologilla ja muilla erikoislääkäreillä käyminen on. Vaihdevuosioireiden toteamisen ja hoitamisen pitäisi onnistua nykyistä paremmin julkisessa terveydenhuollossa. Sitä kautta on lähes mahdotonta päästä gynekologille, eikä vaihdevuosioireista kärsiville riitä yksi käyntikerta.

Jotta kansalaisaloite etenee eduskuntaan asti, tarvitaan 50 000 nimeä. Siksi gynekologi Maija Kajan, ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, Salla ja kolme muuta henkilöä aloittivat vuosi sitten kampanjan allekirjoitusten keräämiseksi.

– Jäimme runsaaseen 26 000 allekirjoitettuun nimeen, ja syy selvisi vähän aikaa sitten. Facebookin emoyhtiö Meta on jo vuosia blokannut naisten terveyteen liittyviä sisältöjä. Meitä syytettiin roskasisällöstä ja disinformaatiosta. Nollabudjetin kansalaisaloitteelle tilanne oli mahdoton.

Salla kertoo, että samaan on törmännyt myös Kuukuppiyrityksen perustaja Heli Kurjanen. Yritys rohkaisee naisia avoimeen keskusteluun kuukautisista ja seksuaaliterveydestä.

– Helin kertoman perusteella Meta on hyvin naisvihamielinen, jos sen kanavilla yrittää julkaista naisen terveyteen liittyviä postauksia. Facebook esti jatkuvasti useita kansalaisaloitteeseemme liittyviä julkaisuja, joten allekirjoitusten keruu jäi kesken, Salla kertoo.

Arkisessa kielenkäytössä puhutaan ”naisten vaivoista”. Ne eivät kuitenkaan ole vaivoja, vaan osa naisen biologiaa.

– Naisen oma erityinen biologia alkaa teini-iässä kuukautisista, ja siihen kuuluvat raskauden ja synnytyksen kokemukset. Lopulta tullaan vaihdevuosioireisiin.

Ne ovat osa naiseutta. Tästä Salla on puhunut kokemusasiantuntijana myös Tampereen ammattikorkeakoulun terveyskoulutuksen yksikössä. Hän on myös ideoinut siellä vaihdevuosiohjauksen järjestämiseen liittyvää hanketta.

– Kannustan naisia pitämään ääntä yhteiskunnassa. Ei meidän tarvitse vaieta kokemuksistamme. Tämä on meidän elämäämme.

Vanheneville naisille on tuttua myös ikäsyrjintä työmarkkinoilla. Ikä ei ole seksikästä, ja Salla peräänkuuluttaakin parempaa ikäjohtamista. Hän sanoo, että televisioyhtiöt osaavat olla julmia vanheneville naisesiintyjille.

– Oli järkytys, kun entiset kollegat Pirkko Arstila ja Anna-Kaisa Hermunen saivat yhtä aikaa potkut MTV3:lta. He olivat molemmat aikanaan yhtiön tähtiä ja tärkeä osa brändiä. Sitä ikäsyrjintä on – ihmisiä kohdellaan kuin ongelmajätettä.

Elämänkokemus, ammattitaito ja ihmissuhdeverkostot eivät kuitenkaan ole valmiita kolmikymppisenä.

Sallan liikunnannumero oli kymmenen, ja hän harrasti yleisurheilua Kouvolan Urheilijoiden liikuntakoulussa. Hankalat selkävaivat alkoivat jo teini-iässä aitajuoksuharjoituksissa.

Salla itse kärsi aikoinaan kovista kuukautiskivuista ja runsaista vuodoista, jotka laskivat hänen hemoglobiini- ja ferritiiniarvojaan. Hemoglobiini saatiin kuitenkin kohoamaan lääkityksellä, eikä rautaa tarvinnut antaa suonensisäisesti.

– Kuukautiseni alkoivat 13-vuotiaana ja vaihdevuosioireeni 41-vuotiaana. Minulla oli silloin tuulimunaraskaus, ja sain keskenmenon. Oivalsin, että oireeni alkoivat sen jälkeen.

Oireet olivat moninaisia. Unettomuus, säryt, kuukautisten runsastuminen ja jopa sydänoireet johtuivat estrogeenihormonin vähenemisestä.

– Kun tein Ylen alueellisia uutisia, luin niitä kaksi päivää Holter-laite antureineen puseroni alle teipattuna. Laitteella otettiin EKG-käyrää, mutta oireitteni syy ei löytynyt sydämestä.

Vaihdevuosioireisiin auttoi lopulta hormonikorvaushoito. Salla kokee, että hän on parantunut sen ansiosta monista vaivoista.

– Yritin vähentää annostusta pari vuotta sitten, kun lääkkeissä oli saatavuusongelmia. Se oli kuitenkin huono ratkaisu. Mieheni ihmetteli, miksi olin kuin perseeseen ammuttu karhu. Palasin määrättyyn annostukseen ja pelastin avioliittoni, Salla nauraa.

Huumorintaju ja karjalaisista juurista peritty elämänmotto ”ilo pintaan, vaikka syän märkänis” ovat osa Sallan persoonallisuutta.

Salla 23-vuotiaana esikoisensa Martan, 7 kuukautta, kanssa.

Vanhemmille vaikeinta elämässä on oman lapsen kuolema. Menetys ja surun läpikäyminen ovat osa Sallan ankarinta elämänkokemusta. Hänen aikuinen poikansa Lauri kuoli vuonna 2012 jäätyään junan alle.

Salla kertoi tuolloin tapahtuneesta avoimesti ja kirjoitti siitä myös sosiaalisessa mediassa, jossa hän sai valtavan määrän myötätuntoa. Some ei sittenkään ole kaikessa pahasta.

– En ole luonteeltani sellainen, että vaikenisin vaikeista kokemuksistani. Puhuminen auttaa, Salla sanoo.

Kaksi vuotta Laurin kuoleman jälkeen Sallalla todettiin kielessä solumuutoksia. Hän kertoi myös niistä ja kieleen tehdyistä leikkauksista julkisesti.

Laurin kuoleman jälkeen kielessä oli ollut hampaan hankaama haavauma, mutta se oli vaikuttanut parantuneen. Surun keskellä Salla ei kyennyt ajattelemaan omaa terveydentilaansa.

– Muutokset kielessä olivat syövän esiaste, ja jouduin lukuisiin leikkauksiin ja laserointeihin. Käyn edelleen seurannassa useita kertoja vuodessa. Kaikki on ollut toistaiseksi hallinnassa.

Viime vuosina Salla on ollut kiinnittänyt tarkasti huomiota ruokavalioonsa, sillä se vaikuttaa myös suunterveyteen. Hän suosii gluteenitonta ruokavaliota ja välttää suklaata, sitrushedelmiä, voimakkaita mausteita ja kanelia.

Hän toteaa saaneensa kuin ennakkoperintönä isältään palleatyrän ja äidiltä huonon selän.

– Perusvaivojahan meillä on varmasti jokaisella, eikä kuusikymppisenä olla enää tehdasasetuksilla! Palleatyrä minulla on edelleen, mutta se ei ole ruuhkavuosien jälkeen vaivannut. Monet vatsavaivani johtuivat silloin työstressistä.

Ennakkoperintöä 84-vuotiaalta isältä ja 81-vuotiaalta äidiltä on myös myönteinen elämänasenne. Molemmat ovat kotoisin rajan pinnasta, Etelä-Karjalasta, jossa on aina koettu ja eletty läpi vaikeita asioita. Ja silti selvitty ja luotettu elämän jatkumiseen.

Siksi Salla ymmärtää hyvin Ukrainan pakolaisten hädän, kaipuun kotiseuduilleen ja myös kyvyn jatkaa elämää.

– Isäni muistaa yhä jatkosodan ristitulitusten ja pommitusten äänet sekä paineaallot kotipihallaan.

Suvun perimätietoa on kertomus siitä, miten Sallan äidinäiti lähti evakkoreissuun lastensa kanssa. Hän ohjasti hevoskuormaa kaksiviikkoinen tyttövauva rinnuksillaan. Vauvan iho hiertyi helteessä rikki karhean pellavaisen kantoliinan sisällä. Vauva eli Sallan kummitäti kuitenkin selvisi raskaasta evakkomatkasta, kuten hänen muutaman vuoden ikäiset veljensäkin.

– Sukuni naisilla on ollut monia vaikeita kokemuksia. Vaikka jokaisen elämään mahtuu synkkiä päiviä, niin kaikesta selviää.

Salla Paajanen ei ole lannistunut vaikeissakaan elämänvaiheissa. Hänen ohjenuoransa on vahva tahto elää hyvää elämää.