Image

Saksassa lihankorvikkeiden myynti kasvaa huimaa vauhtia, kirjoittaa Heikki Valkama.

Saksassa lihankorvikkeiden myynti kasvaa huimaa vauhtia, kirjoittaa Heikki Valkama.

Korviketta lihanhimoon
Teksti Heikki Valkama
Kuvat Markus Henttonen
Mainos

Saksassa lihankorvikkeiden myynti kasvaa huimaa vauhtia, kirjoittaa Heikki Valkama.

Luomu on saksalaisille selviö. Berliinin lähimarkettien luomuosastot ovat suuria: ostokset voi käytännössä tehdä kokonaan luomuna. Luomumarkettejakin on moneen lähtöön.

Mikään trendijuttu luomu ei enää ole: siitä kertoo, että viime syksynä Saksan McDonald’s-ketju lanseerasi luomupurilaisen, McB:n. Bioburgeri oli hetken hitti.

Vuonna 2014 saksalaiset käyttivät luomuruokaan kahdeksan miljardia euroa. Ja siinä missä maataloustuottajat ovat yleisesti Saksassa vaikeuksissa, luomutilallisilla menee hyvin. Saksan farmarien liiton mukaan luomutuottajat olivat viinintuottajien ohella ainoita, joiden tulot vuonna 2014 kasvoivat, kun muilla ne vähenivät.

Luomu on valtavirtaa. Sen rinnalla vahvistuva virtaus on vegaanius.

Markettien vegaaniosastot kasvavat jatkuvasti. Tarjolla on soijanakkeja, kauramaitoa, lihankorvikkeita, kuten seitania, vegaanijuustoja ja sen sellaista.

Jopa moni makkaravalmistaja on ryhtynyt tuottamaan vegaanimakkaroita ja -leikkeleitä. Kuudennen polven makkaratehtailija, Rügenwalder Mühleä johtava Christian Rauffus arveli viime vuonna useissa lehtijutuissa, että lihaan saatetaan tulevaisuudessa suhtautua kuten tupakkaan nyt.

Olennaista on, että Rügenwalderin kaltaiset firmat valmistavat lihankorvikkeita nyt valtavirtamarkkinoille, ei vaihtoehdoksi. Yhä useampi saksalainen on vähintäänkin vähentänyt lihansyöntiä, eettisistä tai terveydellisistä syistä.

Kun haastattelin yhtä vegaanikebabia tarjoavan Vönerin perustajista, hän totesi, että kasvissyöjien kirjo on vuosien saatossa muuttunut. Ennen vegaanius oli vaihtoehtoväen, kuten punkkarien, juttu. Nyt vönerillä käyvät perheet, kuntoilijat ja jopa keski-ikäiset pukumiehet.

Kasvisruokavaihtoehto on jokaisessa itseään kunnioittavassa Berliinin ravintolassa – ja kokonaan vegaanisiakin ravintoloita avataan jatkuvasti. Eivätkä kasvispaikat ole vanhojen mielikuvien ituravintoloita: tarjolla on fine diningiä, etnistä, vohveli- ja pannukakkupaikkoja, konditorioita ja jopa vegaanikebabia. Vegaanijäätelöä myyviä jäätelöbaareja on syntynyt useita.

Kasvissyönti on Berliinin kaltaisessa suurkaupungissa täyttä valtavirtaa, jota ei tarvitse perustella. Yhä useammin joutuu perustelemaan lihansyöntiä. Ja onhan se totta, että kasvissyönnin eettinen perustelu on helpompaa. ■

Julkaistu: 29.4.2016