Apu

Sairasta touhua!

Sairasta touhua!

Eduskunta sairastaa noin yhden veritulpan kahdessa vuodessa. Poliitikot istuvat aamusta iltaan kokouksissa, takseissa ja lentokoneissa, työ on monin tavoin epäterveellistä eikä palautumiseen jää aikaa. Ollaanko jo liian kovilla? Liikenneministeri Merja Kyllönen kertoo Avun lukijoille huiman viikko-ohjelmansa.
Teksti Saara Pakarinen
Mainos

Veritulpat nousivat taas valtakunnan puheenaiheeksi, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sairastui keuhkoveritulppaan heinäkuussa. Sattuman oikusta puolueen varapuheenjohtaja Annika Saarikko koki saman kohtalon heti perään elokuussa.

Esimerkkejä poliitikoista ja veritulpista riittää. Matti Vanhanen sairasti laskimotukoksen jalassaan pääministerinä vuonna 2004 ja myöhemmin 2011 Perheyritysten liiton toimitusjohtajana. Ulkoministeri Erkki Tuomioja sairasti veritulpan 2001, hänkin pitkien lentomatkojen seurauksena. Kokoomuksen puheenjohtaja ja sisäministeri Ville Itälä sai lievän keuhkoveritulpan vuonna 2003.

Tässä on alle puolet eduskunnan veritulpista tällä vuosituhannella. Kaikki kansanedustajat eivät kerro sairastumisistaan julkisesti, koska sitä ei edellytetä. Eduskunnan vastaava työterveyslääkäri Anita Pienimäki sanoo, että kahdensadan kansanedustajan joukosta sairastuu keskimäärin yksi ihminen veritulppaan joka toinen vuosi.

Suoraa syy-seuraussuhdetta poliitikon työstä veritulppiin ei voi vetää, koska sairastuminen on yksilöllistä ja taustalla voi olla monta syytä.

– Mutta istumatyö on monipuolinen terveysriski. 45 minuuttia olisi järkevä yhtäjaksoisen istumisen aika. Sitten kannattaisi pitää jaloittelutauko, Pienimäki sanoo.

Kuinka paljon huippupoliitikot oikeasti istuvat työssään? Liikenneministeri Merja Kyllönen suostui pyynnöstämme listaamaan yhden työviikkonsa kesäkuulta.

Ma 3.6. klo 16.45-20.45 = 4 tuntia, josta istumista 3 t 20 min.

Ti 4.6. klo 6.30-21.30 = 17 tuntia, josta istumista 13 t 30 min.

Ke 5.6. klo 9.00-00.30 = 15,5 tuntia, josta istumista 11 t 30 min.

To 6.6. klo 9.30-22.30 = 13 tuntia, josta istumista 12 t 35 min.

Pe 7.6. klo 8.00-21.00 = 13 tuntia, josta istumista 12 t.

La 8.6. klo 8.00-20.00 = 12 tuntia, josta istumista 11 t 15 min.

Su 9.6. klo 11.30-21.30 = 10 tuntia, josta istumista 8 t 20 min.

Yhteensä työviikon mitta on lähes 85 tuntia, josta istumista 72 tuntia 30 minuuttia. 

Ministerin aikataulu on karua luettavaa. Töitä on jatkuvasti kellon ympäri ja istumista pahimpana päivänä jopa yli 13 tuntia. Kokoukset, haastattelut, tapaamiset ja lentokonematkat seuraavat toisiaan. Joka paikkaan siirrytään autolla. Lentopäiviä kertyi Kyllösen työviikkoon neljä.

– Lennot ovat kaikkein raskaimpia keholle, eivät niinkään istumiset kokouksissa.

Kansalaiset saattavat kuvitella, että matkustaminen on poliitikkojen mielestä mukavaa. Se on kaikkea muuta.

– Naisena varsinkin huomaan, että nestettä kertyy kehoon helposti juuri lennoilla. Sydän on välillä kuin kumipallo.

Se, mitä kollegoille on viime aikoina tapahtunut, on havahduttanut myös liikenneministerin miettimään rutiiniensa terveellisyyttä. Itsestään täytyisi pitää huolta, mutta unelma-ammatissaan toimiva työhullu menee helposti mukaan liian tiukkaan tahtiin.

Ministeri Kyllönen pyrkii jaloittelemaan ja siirtymään paikasta toiseen kävellen. Hän on myös yrittänyt järjestää kalenteriaan niin, että palautumiseen ja liikkumiseen jäisi aikaa.

Aina se ei ole aikataulujen takia mahdollista. Kuinka lähteä lenkille tai kuntosalille, jos työpäivä loppuu keskellä yötä?

– Aamut ovat niitä hetkiä, jolloin pyrin ottamaan omaa aikaa. Hotellihuoneessakin voi liikkua hikoillen. Silloin vain oma mielikuvitus on rajana, ministeri sanoo.

Unen ja levon puute kuitenkin mietityttää. Kyllönen myöntää, ettei hän ole saanut levättyä riittävästi.

– Ensimmäinen kesäloma kahteen vuoteen teki nyt tosi hyvää. Kainuulaisittain sanottuna ihmisellä menee hummeetti sekaisin, eli yläkerrassa alkaa heittää, jos ei saa levätä riittävästi.

Pääkoppa prakaa Merja Kyllösen mukaan poliitikolla yleensä ensimmäisenä. Väsyneenä tietoa ei pysty vastaanottamaan saati käsittelemään tehokkaasti.

Myös eduskunnan lääkäri Anita Pienimäki pitää poliitikkojen suurimpina terveysriskeinä suurten tietomäärien käsittelyä, jatkuvaa kiirettä ja riittämättömiä lepoaikoja. Työ on muuttunut yhä vaativammaksi.

Ministerit saavat viettää vapaan viikonlopun vain joka kolmas viikko, ja palautumisajat jatkuvista matkoista ovat aivan liian lyhyitä. Pienimäkikin on ihmetellyt, kuinka ministerit jaksavat jatkuvaa painetta.

– Olen huolissani siitä, että poliitikkojen, etenkin ministerien, työ on erittäin aikataulutettua. Yksilöllisten hyvinvointitarpeiden sujuttaminen arkeen on hyvin haasteellista.

Keväällä keskusteltiin siitä, miksi Jyrki Katainen näytti niin väsyneeltä. Ministeri Kyllösen mielestä se ei ole mikään ihme, sillä pääministerillä on vielä raskaampaa kuin muilla. Kansalaiset ovat vaativia ja ihmettelevät, miksei ministereillä ole heille aikaa, kun kerran pestit ovat niin hyvin palkattujakin. Kyllösen viikkoaikataulusta voi päätellä jotain siitä, mihin aikaa kuluu.

– Mekin olemme vain ihmisiä. Eikä raha tuo kenellekään lisää aikaa. Se on ihan selvä.

Fakta: Laskimoveritulppa

* Veritulppa eli syvä laskimotukos alaraajoissa tai keuhkoissa johtuu siitä, että elimistössä on käynnistynyt epätarkoituksenmukainen hyytymisreaktio.

* Hyytymisen seurauksena syntynyt tukos estää verta virtaamasta laskimosuonesta takaisin sydämeen.

* Keuhkoveritulppa tarkoittaa hyytymää, joka on irronnut laskimosta ja kulkeutunut keuhkojen verisuoniin. Keuhkoveritulppa on hengenvaarallinen.

* Veritulppaan sairastuu vuosittain 10 000 suomalaista. Suurin osa veritulpista syntyy leikkausten, raskauksien tai pitkien liikkumattomuusjaksojen yhteydessä.

* Alttius veritulpalle voi olla perinnöllinen. 10–15 prosenttia suomalaisista on perinyt alttiuden laskimotukoksiin.

Lisää tietoa: Käypä hoito -suositus, kaypahoito.fi.

Teksti Saara Pakarinen

Merja Kyllösen kuva Janne Suhonen / Valtioneuvoston kanslia

Julkaistu: 21.8.2013