Saimaannorppia elää ainoastaan Saimaa-järvellä Suomessa. Niiden esi­vanhemmat jäivät sinne jääkauden ­jälkeen erilleen muista norpista, kun jäätikkö suli, maa kohosi ja Saimaasta muodostui järvi. Sitä ennen Saimaa oli osa Itämerta. Itämeren-, laatokan- ja jäämerennorppia elää Suomen rajojen ulkopuolella. Ne ovat kehittyneet ­hieman omanlaisikseen, mutta ovat silti norppia ja kuuluvat samaan lajiin.” apu juniorin tiedekysymys

Toimitus vastaa: Onpa hyvinkin! Hiljattain hyönteistutkija Brendan Morris nimesi erikoisen näköisen sarvikaskaan Kaikaia gagaksi erikoisista asuistaan tunnetun laulaja ­Lady Gagan mukaan.

­Muitakin esimerkkejä on. Laulaja Beyoncé inspiroi tiedemies Bryan Lessardia nimeämään paarman Scaptia beyonceaeksi, koska otus, jolla on kultainen ­takapää, on kuulemma hyönteismaailman diiva.

Eräs sammakkolaji taas nimettiin Hyloscirtus princecharlesiksi Englannin kruununprinssi Charlesin mukaan kiitokseksi hänen tekemästään sademetsien suojelutyöstä.

Pilviä ei synny automaattisesti, vaikka ympäristöstä haihtuisikin koko ajan ­runsaasti vesihöyryä. Pilvien ja sateiden syntymiseen vaikuttaa ennen kaikkea ilman kastepistelämpötila.

Kuumana kesäpäivänä haihtuminen on nopeaa, mutta jos ilma on kuivaa ja kastepistelämpötila pieni, vesihöyry ei pääse tiivistymään. Joskus ylempänä ilmakehässä voi myös olla hyvin vähän tiivistymisytimiä, mikä voi ­osaltaan estää pilvien kehittymisen.