Näin sähköautojen suosio on kasvanut ensimmäiset puolitoista vuosikymmentä – Mutta mikä muu on muuttunut?

Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli liikennekäytössä 23 täyssähköhenkilöautoa ja 74 täyssähköpakettiautoa. Ylivoimaisesti yleisin malli oli Postin käyttöön aikanaan suunniteltu, Subaru Domingon koriin rakennettu lyijyakkuinen Elcat Cityvan. Perinteisiä ei-ladattavia hybridejä ei tilastoitu tarkasti (eikä tilastoida vieläkään), mutta niitä oli liikenteessä muutamia tuhansia.

Sähköautot pysyivät melko pienen piirin harrastuksena koko 2010-luvun, kunnes lataushybridien määrä loikkasi kasvuun aivan vuosikymmenen lopulla. Vasta 2020-luvulla täyssähköautojen suosio ponnahti nousuun.

Syitä sähköautojen suosion kasvuun on monia: ensimmäinen ja tärkein lienee autojen ominaisuuksien paraneminen ja hintojen lasku. 2010-luvun alussa sähköauto maksoi yli 40 000 euroa, akkukoko oli 20 kWh:n pinnassa ja käytännön toimintamatka oli noin 100 km. Nyt samalla rahalla pääsee käsiksi 80 kWh:n akkuun ja yli 400 kilometrin käytännön toimintamatkaan. 25 000 eurolla pääsee käsiksi jo 44 kilowattitunnin akkuun ja reilun 200 kilometrin käytännön toimintamatkaan – vuodenajasta toki riippuen.

Norjassa uudet henkilöautot käyvät vain sähköllä

Toinen syy lienee yleinen teknologian omaksumiskäyrä: harva ryntää ostamaan uutta tekniikkaa ennen kuin on nähnyt moisen naapurilla, etenkin kun kyse on kymmenien tuhansien eurojen arvoisesta ostoksesta, eikä esimerkiksi muutaman satasen kännykästä.

Norjassa lähes kaikki uudet henkilöautot ovat täyssähköautoja. Polttomoottoriautoja myydään lähinnä autovuokraamoille ja erikoissovelluksiin, kuten raskaan kuorman vetämiseen. Norja on ilmastoltaan ja etäisyyksiltään Suomen aika tavalla kaltainen maa, mutta sähköistyminen on saanut – ehkä hieman ironisestikin – vauhtia rikkaan öljymaan sähköautoihin kohdistamista tuntuvista verohelpotuksista.

Bussiliikenteessä täyssähköautoilla on jo vahva markkinaosuus: ylivoimainen enemmistö uusista kaupunkiliikenteen busseista on täyssähköisiä. Sähkökuorma-autoja on liikenteessä vasta reilu sata, mutta kasvu on nopeaa. Sähkö soveltuu käyttövoimaksi etenkin kaupunkien jakeluliikenteeseen sekä parinsadan kilometrin matkoillekin, jos rahti on tilaavievää mutta kevyttä, kuten postipaketteja.

Autovalmistajat kehittävät kilpaa yhä parempia ja halvempia akkuja.

Liki 300 000 töpseliautoa yö- ja pikalatauksineen näkyy ja tuntuu jo verkkoyhtiöiden kulutusdatassa. Useampikin verkkoyhtiö on väläytellyt tehomaksun käyttöönottoa tavallisiin omakotitalojen sähköliittymiin. Helsingissä tällainen on ollut käytössä jo vuosia.

Tehomaksu tarkoittaa, että siirtomaksuun vaikuttaa kulutetun energian lisäksi myös kulutushuippu. Tehomaksun tarkoitus on kannustaa kulutushuippujen tasaamiseen. Sähköautojen latauksessa tämä onnistuu helposti älykkäällä kuormanhallinnalla.

Toki polttomoottorinkaan päivät eivät ole vielä luetut ja myös lataushybridit ovat parantuneet: akkukokoja löytyy jo 20 ja jopa 30 kilowattitunnin paremmalta puolelta. Tällöin akkua ei tarvitse ajaa täydestä tyhjäksi päivittäin, mikä parantaa akun kestoikää.

Autovalmistajat kehittävät kilpaa yhä parempia ja halvempia akkuja. Toistaiseksi mitään läpimurtoa ei ole tapahtunut, mutta sellainen voi kolkutella nurkan takana. Vetyautot ja sähköpolttoaineet löytänevät nekin markkinarakonsa. Aivan oma, jännittävä alueensa on lentoliikenteen sähköistäminen – aika näyttää, pääseekö sähköisen reittilentokoneen kyytiin jo 2030-luvulla?