Sähköautoilijoille iskee uusi verokorotus – bensablugarien käyttövoimavero lähes tuplaantuu vuodenvaihteessa
Suomalaiset rakastavat verojen vihaamista. Siksi ei pitäisi olla valtiovallalle yllätys, että kansa keksii keinonsa maksaa niin vähän veroja kuin mahdollista. Tästä on Suomen autohistoria pullollaan esimerkkejä, kirjoittaa Vesa Eskola.
Taas kerran kohistaan autojen verotuksesta. Tällä kertaa kohteena ovat sähköautot. Niiden haluttiin yleistyvän, jotta Suomen hiilidioksiditase saataisiin parempaan kurssiin. Niinpä käyttöön otettiin vuonna 2008 CO2-pohjainen autovero. Ja kuinka ollakaan, tarkan euron suomalaiset löysivät keinon säästää rahaa.
Valtio menettää jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla tuloja, kun veroja ei kerry liikenteestä samaan tapaan kuin ennen.
Niinpä ensi vuoden alusta sähköautoilijat ja bensa-plugarien omistajat maksavat suurempaa käyttövoimaveroa. Uusi verotusarvo kirpaisee erityisesti bensaplugareita, joiden vero lähes tuplaantuu 0,5 sentistä 0,95 senttiin per 100 kg.
Myös täyssähköautojen vuosittainen ajoneuvoveron perusvero nousee. Vähäpäästöisten autojen verotus tosin nousee vieläkin enemmän.
”Parranpärinää aiheuttavan pörssisähkön ansiosta jotkut ajelevat usein jopa ilmaiseksi.”
Suomessa sähkön hinta on edullista muualle Eurooppaan verrattuna, joten sähköauton käyttö on vastaavasti edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Parranpärinää aiheuttavan pörssisähkön ansiosta jotkut ajelevat usein jopa ilmaiseksi.
Siksi osa suomalaisista autoiljoista on ilomielin siirtynyt liikkumaan sähköllä. Ja autoedusta nauttiville kilometrit ovat olleet halpoja isollakin autolla, eikä autoilijan ole täytynyt miettiä liikaa sellaisia asioita kuin vaikkapa auton arvon aleneminen.
No, ainakin uudistetun käyttövoimaveron hyvä puoli on se, että maksun suuruus riippuu ajoneuvon painosta. Tämä kannustaa hankkimaan pienemmän ja kevyemmän sähköauton.
”Omalla rahalla uuden auton ostavat ovat epävarmoja, mihin teknologiaan vähäiset roponsa sijoittaisivat.”
Poukkoilu kuuluu politiikkaan – sitä kutsutaan demokratiaksi. Kulloinkin vallassa oleva puolue ajaa omia intressejään. Verotuksen muutokset ovat vain siitä jännä juttu, että excel-taulukkoon hienosti suunnitellut laskennalliset ja toteutuneet verot harvoin kohtaavat.
Suomalaiset rakastavat verojen vihaamista. Siksi ei pitäisi olla valtiovallalle yllätys, että kansa keksii keinonsa maksaa niin vähän veroja kuin mahdollista. Tästä on Suomen autohistoria pullollaan esimerkkejä. Moni muistaa varmasti piilofarmarit sekä pakettiautoksi rekisteröidyt Citroën BX:t.
Autojen kohdalla toivoisi vain nyt pitkäjänteisyyttä, kun autokauppa voi jo muutoinkin huonosti ja etenkin omalla rahalla uuden auton ostavat ovat epävarmoja, mihin teknologiaan vähäiset roponsa sijoittaisivat.
Eikä Suomessa ole tietysti ohjailtu veroilla pelkästään autoilijoita. Kuka muistaa vuonna 1935 voimaan tulleen vanhanpiian veron?
