Apu

Ruotsidemokraattien puoluesihteerillä on Mannerheimin kuva seinällä ja kaappi täynnä Muumi-mukeja – haukuttiin lapsena finnjäveliksi

Ruotsidemokraattien puoluesihteerillä on Mannerheimin kuva seinällä ja kaappi täynnä Muumi-mukeja – haukuttiin lapsena finnjäveliksi
Ruotsidemokraattien kova maahanmuuttovastainen linja vetoaa äänestäjiin, joita erityisesti aseväkivalta pelottaa. Puolueessa monella muullakin kuin puoluesihteeri Rickhard Jomshofilla on suomalaiset sukujuuret.
Julkaistu: 10.9.2022

Mummolassa kaikki oli suomalaista. Kalakeitto ja karjalanpiirakat, mämmi ja makkarat.

Kansallismielisten ruotsidemokraattien puoluesihteeri Richard Jomshof kertoo rakastaneensa lapsena Helsingborgissa isänsä vanhempien luona viettämäänsä aikaa. Isovanhemmat olivat muuttaneet 1960-luvulla Porin seudulta Ruotsiin tehdastöiden perässä, kuten lähes puoli miljoonaa muutakin suomalaista.

Jomshofin äiti on ruotsalainen. Vanhempien erottua myös pojan nimi vaihtui Richard Lohikoskesta täysin ruotsalaiseksi. Muut lapset olivat silti nopeita hoksaamaan toisesta kaupungista saati maasta kotoisin olevan ikätoverin.

Richard Jomshof on Ruotsidemokraattien puoluesihteeri.

Joskus Jomshofkin sai kuulla haukkumanimen finnjävel. Se oli kuitenkin harvinaista, eikä hän tunne koskaan kokeneensa syrjintää taustansa takia. Ei hän nuorempana edes pitänyt itseään suomalaisena.

– Olen aina kokenut olevani ruotsalainen. Paitsi nyt, viimeisten ehkä kymmenen vuoden ajan.

Kova linja houkuttelee miehiä

Iän myötä omat juuret ovat alkaneet kiinnostaa enemmän ja suomalaisuudesta on tullut tärkeä asia, 53-vuotias Jomshof toteaa.

Nyt hän tekee sukututkimusta ja on vienyt teini-ikäiset lapsensa Suomeen katsomaan sodassa kuolleiden sukulaisten hautoja. Nationalistipoliitikon Instagram-tililläkin vilahtelee suomalaisia perinteitä: vappuna simaa ja munkkeja, joulurauhan julistus Turusta.

Hän sanoo omistavansa "niin paljon muumitavaraa, etteivät ne enää mahdu kaappeihin". Työhuoneen seinällä riippuu Mannerheimin kuva.

Hän harmittelee, ettei ole oppinut kieltä kunnolla.

– Isänäiti täytti tänä vuonna 96 vuotta. Hän puhuu minulle edelleen suomea, mutta vastaan ruotsiksi. Joka vuosi suunnittelen meneväni Suomen Tukholman-instituutin kurssille, mutta sille on vaikea löytää aikaa.

Juuristaan kertoessaan Jomshof vaikuttaa rentoutuneelta, mutta Avun haastattelu tehdään minuuttiaikataululla.

Ruotsidemokraattien puoluesihteeri Richard Jomshof sanoo omistavansa "niin paljon muumitavaraa, etteivät ne enää mahdu kaappeihin". Hänen työhuoneensa seinällä riippuu Mannerheimin kuva.

Ruotsin vaaleihin on haastatteluhetkellä aikaa alle viikko ja ruotsidemokraatit on mielipidemittauksissa toisena. Puolueen kova maahanmuuttovastainen linja houkuttelee monia, erityisesti miehiä.

Ruotsidemokraatit perustettiin 80-luvulla rasistisen Bevara Sverige Svenskt -järjestön (Pidä Ruotsi ruotsalaisena) pohjalle, ja mukana oli muun muassa toisessa maailmansodassa vapaaehtoisena Saksan joukoissa palvellut vannoutunut natsi.

Nykyään puolue haluaa kiristää maahanmuuttoa monin eri tavoin ja edistää Ruotsissa jo asuvien maahanmuuttajien paluuta kotimaihinsa. Se myös tekee eron Ruotsin kansalaisuuden ja ruotsalaisuuden välille ja vaatii maahanmuuttajia luopumaan omasta kulttuuristaan, jos he haluavat tulla ruotsalaisiksi.

Jomshof ei ole ainoa maahanmuuttajataustainen ruotsidemokraatti. Valtiopäiväedustajista ainakin kahdella muullakin on suomalaiset sukujuuret.

Näyttää myös siltä, että viime vaaleissa ruotsidemokraattien kannatus saattoi olla erityisen suurta ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Göteborgin yliopiston tutkimuksen mukaan muissa Pohjoismaissa syntyneistä ruotsidemokraatteja äänesti lähes 27 prosenttia, kun puolueen tulos koko väestön keskuudessa oli 17,5 prosenttia.

Otanta on kuitenkin pieni ja tutkittuun ryhmään voi kuulua suomalaisten lisäksi norjalaisia, tanskalaisia ja islantilaisia.

Jomshof Ruotsin valtiopäivätalossa.

Richard Jomshofin mielestä suomalaisen kulttuurin arvostamisen ja ruotsidemokraattien ruotsalaistumisvaatimusten välillä ei ole ristiriitaa.

– Jotta yhteiskunta toimii, tarvitaan yhteinen enemmistökulttuuri. Mutta sen lisäksi on normaalia integraatiota: tavalliset ihmiset tapaavat ja vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi Ruotsi ja Suomi ovat vaikuttaneet toisiinsa vuosisatojen ajan.

15 vuotta sitten ruotsidemokraatti ei kelvannut opettajaksi

Ruotsin suurvalta-aika kiinnostaa Jomshofia, onhan hän koulutukseltaan historianopettaja. 2000-luvun puolivälissä hän työskenteli lukiossa Växjössä ja oli Dagens Nyheterin mukaan monen oppilaan suosikki: läsnäoleva, kunnioittava ja kuunteleva.

Sitten paikallislehti paljasti, että Jomshof oli ruotsidemokraattien johtohahmoja ja kuulunut puolueeseen vuodesta 1998. Koulu päätti olla jatkamatta Jomshofin määräaikaista työsuhdetta. Uusien opettajantöiden saaminen oli vaikeaa, ja vuodesta 2006 Jomshof on ollut kokopäiväinen poliitikko.

Jomshofin opettajanuran katkeaminen kertoo siitä, miten erilainen maa Ruotsi oli vielä puolitoista vuosikymmentä sitten. Tuolloin ruotsidemokraatti opettajana oli monelle mahdoton yhtälö, rikkomus koulun arvoja vastaan. Kun puolue vuonna 2010 nousi ensi kertaa valtiopäiville, muut puolueet vannoivat vielä, etteivät tekisi yhteistyötä tulokkaiden kanssa.

Linja piti pitkään, samaan aikaan kun ruotsidemokraattien kannatus kasvoi ja puolue nousi vaa’ankieliasemaan.

Tällä vaalikaudella eristys on murtunut ja ruotsidemokraatit tekee yhteistyötä maltillisen kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja liberaalipuolueen kanssa. Oikeistoblokki havittelee hallitusvaltaa kahden sosialidemokraattien johtaman hallituksen jälkeen.

Muut puolueet ovat lipuneet oikeistopopulistien linjoille

Oikeistopopulismiin erikoistunut Södertörnin korkeakoulun tutkija Ann-Cathrine Jungar sanoo, että sama muutos on nähty useissa Euroopan maissa.

– Kun keskustaoikeistolaiset puolueet kyllästyvät olemaan oppositiossa eivätkä halua muodostaa hallitusta yli blokkirajan, ne hakevat tukea populistisilta oikeistoradikaaleilta puolueilta.

Sekä ruotsidemokraatit että yhteistyökumppanit painottavat, että puolue on muuttunut. Jungar kertoo, että puoluejohto on tiukentanut otettaan kentästä ja esimerkiksi erottanut jäseniä, jotka ovat kirjoittaneet rasistisia tekstejä netissä.

Sunnuntaiset vaalit ovat Ruotsin kuumimmat aikaan.

Puolue on myös pehmentänyt esimerkiksi EU- ja Nato-vastaisuuttaan. Toisaalta maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikan ydin on pysynyt samana.

– Muiden puolueiden politiikka on lähentynyt enemmän ruotsidemokraatteja kuin päinvastoin. Se koskee niin oikeistopuolueita kuin sosialidemokraattejakin, tutkija sanoo.

Muutos alkoi vuoden 2015 ennätyssuurista pakolaismääristä.

– Kriisi antoi muille puolueille mahdollisuuden omaksua ruotsidemokraatteja muistuttava kanta, että Ruotsi ei voi ottaa vastaan enempää ihmisiä.

Kasvava aseväkivalta pelottaa kansalaisia

Kesälomaa oli vielä jäljellä, kun 12-vuotias Adriana lähti viemään koiraansa iltalenkille Botkyrkassa Tukholman eteläpuolella. Tytön ohittaessa McDonaldsin joku alkoi tulittaa automaattiaseella ohi ajavasta autosta.

Luodit oli tarkoitettu kahdelle jengirikoksiin sotkeutuneelle nuorelle miehelle, mutta ne veivät Adrianan hengen. Vain muutamaa päivää aiemmin murha-asetta oli heiluteltu musiikkivideolla, jolla parikymppiset miehet räppäsivät jengielämästä. Nyky-Ruotsissa gangstarap ja oikea rikollisuus kietoutuvat toisinaan yhteen.

Tällä viikolla, kaksi vuotta murhan jälkeen, Adrianan äiti Susanne Yakes oli kutsuttu mukaan television vaalitenttiin.

– Miltä luulette että tuntuu menettää lapsensa sen vuoksi, että olette epäonnistuneet pysäyttämään tämänkaltaiset rikolliset henkilöt? hän kysyi pääministeriehdokkailta.

Kokoomuksen Ulf Kristersson ja sosialidemokraattien Magdalena Andersson kuuntelivat Yakesin sanoja silmin nähden liikuttuneina. Ratkaisuksi kummatkin esittivät muun muassa kovempia rangaistuksia.

Poliisi valvoo malmölaista ostoskeskusta, jossa kuoli ihminen ja haavoittui toinen ammuskelussa elokuussa.

Rangaistuksia on Ruotsissa kovennettu jo aiemmin ja poliisi on saanut lisää valtuuksia. Jengirikollisuutta ja erityisesti aseväkivaltaa ei silti ole saatu kuriin. Vaikka rikollisuus yleisesti on aiempia vuosikymmeniä alemmalla tasolla, ampumiset ovat lisääntyneet.

Tänä vuonna ampumisissa on kuollut 47 ihmistä, enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Vaikka jengien johtohahmoja on saatu tuomittua, tuntuu lähiöistä löytyvän aina uusia nuoria miehiä valmiina ryhtymään huumekauppaan ja siihen liittyvään väkivaltaan.

Laki ja järjestys on mittausten mukaan äänestäjille tärkein poliittinen kysymys, ja siinä moni luottaa ruotsidemokraatteihin. Vaalikeskustelun keskittyminen rikollisuuteen selittää puolueen menestystä gallupeissa, sanoo Ann-Cathrine Jungar.

Ruotsidemokraattien ajatusmaailmassa rikollisuutta selittää etenkin maahanmuutto islaminuskoisista maista.

Richard Jomshof on vaalien alla kiertänyt maata puhumassa otsikolla "Islamin ja islamismin uhka". Toripuheessaan hän sanoo muun muassa, että profeetta Muhammed oli massamurhaaja, ja että väkivaltaa käyttävä muslimi löytää toiminnalleen tukea Muhammedin teoista.

Johtiko vihapuhe jo surmaan?

Väkivalta tuli politiikkaan myös toisin tänä kesänä, kun Ing-Marie Wieselgren puukotettiin kuoliaaksi torilla kesken Suomi-Areenaa vastaavan Almedalenin politiikkaviikon. Wieselgren oli työnantajajärjestö SKR:n psykiatristen palveluiden kansallinen koordinaattori.

Murhasta epäilty Theodor Engström on kärsinyt mielenterveysongelmista ja ollut aktiivinen uusnatsien Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminnassa.

Tutkinnan edetessä selvisi, että Engström oli halunnut tappaa keskustapuolueen johtajan Annie Lööfin. Lööf on tunnettu ruotsidemokraattien periaatteellisena vastustajana, ja hänen tiukka linjansa nationalisteja kohtaan on saanut keskustan siirtymään oikeistoblokista kohti vasemmistoa.

Oli sattuman kauppaa, ettei syyskuun vaaleja käydä puoluejohtajan murhan varjossa.

Murhan jälkeen Ruotsissa on keskusteltu siitä, missä määrin verkon vihapuhe liittyy poliittiseen väkivaltaan. Annie Lööf on netin parjatuimpia poliitikkoja.

Dagens ETC -lehti paljasti äskettäin, että ruotsidemokraatit rahoittaa trollitehdasta, jonka työntekijät kirjoittavat nettikommentteja tekaistujen Facebook-profiilien takaa. Kun joka keskustelun alkuun laitetaan muutama törkeä kommentti, se määrittää koko ketjun sävyn, lähde kertoi lehdelle.

Richard Jomshof keskeyttää kysymyksen väkivallan ja vihapuheen mahdollisista yhteyksistä toteamalla, että Dagens ETC on vasemmistopropagandaa, jota ei voi ottaa todesta. Dagens ETC on riippumaton lehti, jonka voisi luonnehtia nojaavan vasemmalle ja pitävän ympäristö- ja ilmastokysymyksiä hyvin tärkeinä.

– Totta kai meillä on viestintäosasto, joka levittää politiikkaamme, mutta emme tietenkään maksa ihmisille siitä, että he vihaavat.

Richard Jomshof väittää, että paljastukset Ruotsidemokraattien trollitehtaasta ovat vasemmistopropagandaa.

Onko mielestäsi olemassa vaara, että joku inspiroituu vihapuheesta ja tekee väkivaltarikoksen?

– Sanotaan näin: kaikista puolueista ruotsidemokraatit on se, joihin on kohdistettu eniten väkivaltaa. Edustajiamme on yritetty murhata, heidän kotejaan on yritetty polttaa ja autojaan rikottu.

Kovatkin paljastukset jääneet vaalitaistelun jalkoihin

Suomen poliittiset kohut tuntuvat kesyiltä Ruotsiin verrattuna. Kärjistyneen vaalikampanjan keskellä myös paljastukset, joilla olisi voinut olla suuria seurauksia, tuntuivat hukkuvan joukkoon.

TV4:n toimittajat esimerkiksi selvittivät, että että viisi kahdeksasta puolueesta – sosialidemokraatit sekä koko oikeistoblokki – oli valmiita kiertämään vaalirahoituslakia ja ottamaan vastaan suuria lahjoituksia anonyymisti.

Varakas yrittäjä toimi TV4:n toimittajan pyynnöstä houkutuslintuna, ja puolueet lupasivat hänelle mahdollisuuden lahjoittaa suuria summia anonyymisti

Koventuneessa keskustelussa vähälle huomiolle jäi myös uutinen siitä, että ruotsidemokraattien ehdokkaista yli kahdellasadalla on yhteyksiä äärioikeistoon.

Hallitustunnustelijan tehtävä menee Ruotsissa yleensä suurimman poliittisen blokin, ei suurimman puolueen, johtajalle.

Poliittisen kentän murroksen jälkeen oikeistoon kuuluvat kokoomus, kristillisdemokraatit, liberaalit ja uutena ruotsidemokraatit. Vasemmistoon taas sosialidemokraatit, vasemmistopuolue, ympäristöpuolue ja blokkia vaihtanut keskustapuolue.

Hallituksen muodostamisesta tuskin tulee helppoa. Sosialidemokraatit esimerkiksi tarvitsee vasemmistopuolueen tukea, mutta ei ole valmis päästämään sosialisteja hallitukseen. Keskusta ja vasemmistopuolue ovat eri mieltä lähes kaikesta, ja ympäristöpuolue keikkuu valtiopäiviltä putoamisen rajalla.

Ruotsidemokraattien puolestaan ei odoteta nousevan hallitukseen, vaikka oikeisto saisikin enemmistön. Muut puolueet haluavat mieluummin pitää ruotsidemokraatit hallituksen ulkopuolisena tukipuolueena, ja se tuntuu sopivan myös puolueelle itselleen.

Miksi ruotsidemokraatit vetoaa ruotsinsuomalaisiin?

Mielipidemittausten valossa ruotsidemokraatit näyttäisi kuitenkin kasvavan oikeistoa johtavaa kokoomusta suuremmaksi, mikä antaisi Jomshofin puolueelle erittäin vahvan neuvotteluaseman.

Mutta miksi ruotsidemokraatit houkuttelee ruotsinsuomalaisia? Sitä ei ole kunnolla tutkittu, joten syiden pohtiminen on spekulaatiota, sanoo tutkija Ann-Cathrine Jungar. Se, että perussuomalaiset on Suomessa hyväksytty ja hallituksessakin ollut puolue, saattaa vaikuttaa asiaan. Myös Jomshof ja muut suomalaistaustaiset poliitikot muokkaavat asenteita.

1960–70-luvuilla muuttaneet suomalaiset tulivat Ruotsiin tekemään töitä ja saattavat kokea, että pakolaisina maahan tulevat pääsevät helpommalla pääsevät heitä helpommalla.

Mitenkään kitkatonta suomalaisten pääsy ruotsalaiseen yhteiskuntaan ei ole ollut, Jungar toteaa. Vuonna 1969 tehdyssä tutkimuksessa suomalaiset oli yksi niistä kansallisuuksista, joihin kohdistui eniten negatiivisia mielleyhtymiä.

Ruotsalaiset kuvailivat suomalaisia muun muassa riidanhaluisiksi, huolimattomiksi ja epäluotettaviksi.

– Ruotsinsuomalaisilla on kestänyt pitkään tulla hyväksytyksi osaksi yhteiskuntaa.

Jutun otsikkoa ja ingressiä on muokattu 13.9.2021

Kommentoi »