”En oikeasti pysty ymmärtämään, miten vanhemmat Suomessa pärjäävät” – Taru Viinikainen ylistää Ruotsin-mallia järjestää koululaisten hoito loma-aikoina

Ruotsin Malmössä asuvan Taru Viinikaisen ei ole koskaan tarvinnut stressata tyttärensä Emma Janssonin hoidosta loma-aikoina. Muutaman sadan metrin päässä kotoa olevalla koululla toimii Fritidshem, jonne hän voinut ilmoittaa Emman silloin, kun perhe on sitä tarvinnut.

– Olen ollut suurenmoisen kiitollinen siitä, että tämä mahdollisuus on ollut olemassa. Se on pelastanut monelta päänsäryltä, Viinikainen sanoo.

Fritidshem-toiminta on samantyyppistä kuin iltapäiväkerhojen toiminta Suomessa. Ero on, että Fritidshem on auki niin kouluvuoden aikana kuin loma-aikoina aamusta illan suuhun. Malmössä toimintaa on kello 6.15–18.30 perheiden tarpeiden mukaisesti.

Fritidshem-toiminnasta säädetään laissa. Sen mukaan kuntien täytyy tarjota toimintaa esikoululuokalta kuudennen luokan loppuun asti kaikille lapsille kaikkialla Ruotsissa. Fritidshem täydentää opetusta.

Vanhemmat hakevat paikkaa, ja kunnan pitää se myöntää. Hinta on maltillinen ja määräytyy vanhempien tulojen mukaan. Malmössä hinta on suurimmillaan 1 189 kruunua kuukaudessa eli noin 110 euroa.

Emman Fritidshem on ollut omassa koulussa. Siellä on erilaista ohjattua tekemistä, leikkiä ja askartelua. Kouluaikoina lapset saavat siellä aamupalan ja välipalan. Loma-aikoina tarjotaan lisäksi lounas. Tällä voi olla iso merkitys perheille, joilla on taloudellisesti tiukkaa, Viinikainen pohtii.

Koululaisten lomat ovat pitkät, paljon pidemmät kuin vanhemmilla. Tänä vuonna Malmössä kesälomaa on paria päivää vajaat yhdeksän viikkoa. Suomessa kesäloma on perinteisesti vielä viikon pidempi. Ruotsissa koululaisilla on lisäksi syysloma, joululoma, talviloma sekä pääsiäisen aikaan viikon loma.

– Ei kellään vanhemmalla ole tällaista määrää lomaa, Taru Viinikainen sanoo.

Siksi Fritidshem-toiminnasta on suuri apu. Se on käytettävissä kaikkina näinä aikoina.

Suomessa vanhemmat joutuvat järjestelemään lasten lomakuviot toisin. Vanhemmat saattavat pitää lomansa eri aikoina, jotta voivat olla lasten kanssa. Osa perheistä saa ehkä apua isovanhemmilta tai muilta. Osa saattaa pitää palkatonta vapaata.

Joissakin perheissä lapset osallistuvat kesäleireille. Niiden hinnat vaihtelevat muutamasta kympistä satoihin euroihin per viikko. Jos lapsi on leireillä useamman viikon, se voi tulla kalliiksi. Monet leirit myös täyttyvät nopeasti, mikä tuo lisästressiä lomajärjestelyihin.

Vaikka Fritidshem on auki läpi kesän, se ei tarkoita, että lapsi olisi siellä koko ajan.

– Olemme tietenkin yrittäneet järjestää niin, että lapsi saa olla mahdollisimman paljon vapaalla kesälomalla. Se on varmasti jokaisen vanhemman tavoite. Lapsi ansaitsee lomansa niin kuin muutkin, Viinikainen sanoo.

Viinikainen ja Emman isä ovat pyrkineet pitämään lomansa kesällä peräkkäin. Tavallisesti Emma onkin viettänyt Fritidshemissä viikon tai pari kesäloman alussa ja joskus viikon loman lopussa ennen koulun alkamista.

– Mutta perheillä on erilaisia tilanteita, eikä elämä mene oppikirjasta. Esimerkiksi yksinhuoltajilla tai opiskelijoilla voi olla tarve pidemmillekin hoitoajoille.

Viinikainen sanoo, ettei olisi mitenkään voinut jättää lasta pienenä koululaisena kesällä yksin kotiin koko työpäivän ajaksi. Se ei olisi tuntunut turvalliselta, eikä hän halua, että lapsi viettää päivänsä puhelinta selaten. Häntä olisi huolestuttanut, mitä lapsi syö ja miten tämä pärjää.

– Olisi ollut koko ajan huono omatunto siitä, että olen huono äiti ja huono työntekijä.

Laissa todetaan, että Fritidshem-toiminnan pitää tukea oppilaiden kehitystä ja oppimista, tarjota heille mielekästä vapaa-aikaa ja virkistystä sekä edistää sosiaalisia kontakteja ja yhteisöllisyyttä.

– Se on lapselle turvallinen paikka. Siellä ovat kaverit ja tutut pedagogit, Taru Viinikainen sanoo.

Viinikaisella ei ole laajoja tukiverkkoja Ruotsissa. Vanhemmat asuvat Suomessa, eivätkä he siksi ole pystyneet auttamaan lapsen hoidossa. Viinikaisen mielestä isovanhempia ei myöskään voi velvoittaa hoitotöihin.

– Yhteiskunnan pitää tukea perheitä. Syntyvyys laskee ja mietitään, millä tavalla ihmiset saadaan uskaltamaan hankkia lapsia. Tukisysteemit ovat silloin ehdottoman tärkeitä. Mielestäni Fritidshem on investointi perheiden hyvinvointiin ja lasten hyvinvointiin.

Viinikainen on asunut Malmössä pian 20 vuotta. Hän päätyi sinne rakkauden perässä ja viihtyy hyvin. Elämä on Malmössä, vaikka tiet Emman isän kanssa erosivat muutama vuosi sitten. Viinikainen työskentelee liiketoiminnan kehityspäällikkönä lääkealalla.

Emma on nyt 12-vuotias ja viidennellä luokalla koulussa. Hän lopetti Fritidshemissä käymisen viime syksynä, koska koki itse, ettei enää tarvitse sitä. Viinikainen on kiitollinen, että Fritidshem auttoi arjessa niiden vuosien ajan, kun perhe sitä tarvitsi.

– En oikeasti pysty ymmärtämään, miten vanhemmat siellä Suomessa pärjäävät ilman tätä.