Ruoka-apuun turvautuu yhä enemmän työssäkäyviä, kun palkka ei enää riitä elämiseen – Syynä elinkustannusten raju nousu

Ruoka-apua tarvitsevien määrä on kasvanut jo kolmatta vuotta peräkkäin. Samaan aikaan punalaputettuja elintarvikkeita ei hintojen noustessa jää enää entiseen malliin ja teollisuuden hävikkiruokaa myyvien kauppojen suosiokin on kasvanut. Tämä heijastuu suoraan sekä jaettavan ruoan määrään että laatuun.

− Ruoka-avun sisältö koostuu siitä, mitä kaupoilta ja teollisuudelta saadaan. Yhä harvemmin tulee raaka-aineita, joista voisi tehdä ravinteikasta ruokaa. Avun piirissä olevien ruokavalio määräytyy pitkälti sen mukaan, mitä kassista löytyy eli huonossa tapauksessa tarjolla on enimmäkseen höttöruokaa ja herkkuja, kertoo Ruoka-apu.fi:n projektipäällikkö Jenni Passoja.

Ruoka-apu.fi-palvelun tekemään kyselyyn vastannut toimija toivoo entistä toimivampaa yhteistyötä, sillä tulevaisuudessa vähäinenkin ruoka-apu voi olla vielä nykyistäkin tärkeämpää.

− Parempi yhteistyö hävikin saamiseksi ruoka-apuun olisi tässä tilanteessa välttämätöntä. Varsinkin jos ensi talvesta tulee ihmisille vaikea taloudellisesti, olisi ehdottoman tärkeää saada kaikki mahdolliset tahot tekemään yhteistyötä ihmisten tilanteen helpottamiseksi, hän kommentoi tilannetta.

Ruoka-aputoimijat kokevat tärkeänä, että kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa on selkeä kumppanuus, jossa roolit ja yhteistyö on sovittu konkreettisesti. Kuva Espoon Ankkurista.

Tilannetta hankaloittaa ruokaerien pienentymisen lisäksi se, että avun tarvitsijoiden määrä on kasvussa. Kyselyn perusteella ruoka-avun piiriin on tullut muun muassa työssäkäyviä, joiden tulot eivät enää riitä kattamaan välttämättömiä menoja.

− Tämä näkyy valtakunnallisesti. Isojen kaupunkien lisäksi ruoka-avun tarve kasvanut pienemmillä paikkakunnilla. Siinä missä apua saattoi ennen tarvita kuusi perhettä, nyt ruoka-avun piirissä voi olla 12. Aiemmin EU:n ruoka-apu oli kymmenen prosenttia kaikesta Suomessa jaetusta ruoka-avusta ja sen loppuminen maaliskuussa vaikuttaa tilanteeseen omalta osaltaan, Passoja kertoo.

Yhteisöllisyys palaamassa ruoka-apuun

Koronapandemia palautti ruoka-aputoiminnan takaisin 1990-luvulle eli ihmiset jonoon hakemaan kassia. Myös vapaaehtoisia lähti toiminnasta, sillä mukana on ollut paljon riskiryhmään kuuluvia eläkeläisiä.

− Mitä enemmän mukana on vapaaehtoisia, sitä enemmän on mahdollisuuksia kohtaamisille, keskusteluille ja ryhmätoiminnalle. Onneksi tätä toimintaa on voitu taas elvyttää, sillä ruoka-apu on paljon muutakin kuin ruokaa. Se on matalan kynnyksen sosiaalinen tapahtuma ja moni tulee jo hyvissä ajoin ennen alkamisaikaa juttelemaan.

Viime vuonna Ruoka-apu.fi-palvelussa ilmoitettiin yli 24 000 tapahtumaa. Niistä jokaisessa oli ruoan lisäksi tarjolla tukea, apua tai yhdessäoloa. Tänä vuonna tapahtumatahti on lähes sama, sillä niitä on ollut jo yli 22 000.

− Jos vapaaehtoistyö ruoka-avussa kiinnostaa, kannattaa ilmoittautua haluamaansa järjestöön, Passoja vinkkaa.

Kyselyyn vastanneet ruoka-aputoimijat kokivat, että he tarvitsisivat toiminnassaan lisää aikaa ja resursseja keskustelulle, palveluohjaukselle ja ryhmätoiminnalle.

Ruoka-apu.fi kokosi syksyllä tilannekatsauksen yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten ruoka-aputoiminnan järjestäjien kanssa. Kyselyyn saatiin 98 vastausta järjestöiltä, seurakunnilta ja kuntatoimijoilta eri puolilta Suomea. Erilaisia ruoka-aputoimijoita arvioidaan olevan yli tuhat ympäri Suomen.