Image

Ruben Stillerin kolumni: Päiväkirjani. Greta, Spede ja minä


Ruben Stillerin kolumnissa vanhempi mies pyytää nuorisolta vain yhtä asiaa.
Kuvat Anja Reponen

Syyskuu 12. Ahdistaa.

Greta T. on ottanut yliminäni paikan ja syyttää minua jätepäästöksi. Kuulen sisältäni hänen ankaran ja tuomitsevan äänensä: olen sika, joka piehtaroi Stockmannin Hulluilla päivillä.

Söin kolme makkaraa Greta-ahdistukseeni, vaikka tajusin, että vien seuraavilta sukupolvilta tulevaisuuden. Sisäinen Gretani tuomitsi teon, mutta uhmasin häntä voitelemalla makkarat Turun Sinapilla.

Kaduttaa. Elämä ei voi jatkua näin. Illalla likaiset ajatukset täyttivät mieleni. Näin Gretan kiukkuisena Nasse-tätinä, joka on koko ajan huonolla tuulella. Toisinaan mieleeni putkahtaa myös kuva DDR:n nuorisoliittolaisesta, joka on pettynyt kolhoosin huonoon tulokseen.

Tajuan, että likaiset ajatukseni ovat vain sisäisen sedän kapinaa Gretaa vastaan. Yritän saada ajatukseni kuriin, mutta sedän saatanallinen ääni kaikuu mieleni kellareissa. Setä haukkui Gretaa kansakoulunopettajaksi, joka vaatii lapsia laulamaan ulkoa opeteltuja virsiä.

Sikamainen ajatus. Huomaan, että ahdistus helpottaa, kun ajattelen Lasse Vireniä. Lasse on hieno mies.

Syyskuu 14. Syvää pohdiskelua.

Suhteeni Gretaan on ambivalentti. Ihailen häntä mutta haluan tahria pyhimyksen sädekehän.

Viihdyn syntisten ihmisten kanssa ja suhtaudun epäilevästi niihin, joiden arvot loistavat omaa erinomaisuuttaan.

Vanha totuus: pyhimysten unet ovat kosteita. Toisaalta epäilen, että vastenmielisyyteni pyhimyksiä kohtaan on vain tekosyy olla tekemättä mitään maailman parantamiseksi. Olen keskiluokkainen mukavuudenhaluinen ihminen, viihdyn alennusmyynneissä, enkä halua, että huonotuulinen teini pilaa kulutusjuhlani. Kun teini tulee aamiaispöytään, julistaa kymmenettä kertaa maailmanloppua ja esittää haisevan vastalauseensa liian korkeata kulutustasoani vastaan, minulta palaa pinna.

Minulle vain yksi mies on pyhä. Loiri. Loirille ei vittuilla. Hieno mies tuo Loiri.

Gretan äidin kerrotaan luopuneen lentämisestä ja samalla kansainvälisestä oopperalaulajan urasta, koska Greta tuomitsi lentämisen. Perhe on siirtynyt kasvisruokaan. Olen myös lukenut, että Greta tutki vanhempiensa ostoskuitteja ja tuomitsi turhat ostokset.

Ihan kiva. Kunhan ei satu omalle kohdalle.

Likaiset ajatukset ovat taas saaneet vallan minusta. Sisäinen kyynikkoni kysyy: onko teinien ahdistus maailmasta nykyään liian pyhää?

Minulle vain yksi mies on pyhä.

Loiri. Loirille ei vittuilla. Hieno mies tuo Loiri.

Syyskuu 27. Toksisesta Spede-sentrisyydestä.

En enää ymmärrä nuorisoa.

Syynä on Spede-sentrisyyteni. Elin nuoruuteni Speden maailmassa ja minulla oli kunnia tavata hänet kaksi kertaa. Ihmisen, joka on tavannut Speden, on vaikea ymmärtää kiihkeän nuorison aatteellista paloa.

Yritän reflektoida toksista Spede-sentrisyyttäni, mutta en ole vielä sisäistänyt sen etuoikeutettuani asemaa, koska huomioni on eturauhasvaivoissa.

Spede seisoo Gretan ja minun välissäni. Mietin, mitä Spede sanoisi ilmastonmuutoksesta.

”Voe rähmä?”

Lokakuu 10. Koira lauloi. Unohduksesta.

Kaipaan nuorison kunnioitusta.

Olen mies, jonka 90-luvun alussa Nelosella juontamassa ohjelmassa esiintyi laulava koira. Olin mukana paikkallisradioiden vallankumouksessa, raivaamassa tietä niille, jotka nyt puhuvat paskaa aamuohjelmissa. Jos minun sukupolveni ei olisi puhunut paskaa, ette kuulisi huonoja alapäävitsejä kello kahdeksalta aamulla.

Tapasin Kalevi Sorsan ja Kari Tapion ja esiinnyin kerran alastomana televisiossa. Olen nähnyt elämää, olen nähnyt kaiken, mutta tämä ei nuorisoa kiinnosta. Heitä kiinnostaa vain setämäinen suhteeni Gretaan.

Minut on esineellistetty sedäksi. Olen nuorison holhoavan katseen spedemäinen objekti.

Ymmärrän nyt paremmin Ahti Karjalaista. Unohdus on meidän osamme, Ahti. Me häivymme unohduksen yöhön, mutta Greta rulettaa nuttura ojossa.

Lokakuu 17. Kysymyksiä yössä.

Jos Greta on ihanne ja ehdoton esikuvamme, kuinka pakkomielteisesti meidän pitää ajatella ilmastonmuutosta?

Voiko ilmastoahdistus koskaan mennä liian pitkälle?

Anteeksi, että kysyin. Pyydän vain yhtä: älkää häiritkö itsesääliäni.

Julkaistu: 21.11.2019