Concierge: Mistä löytyy vielä entisajan romanttisen Saksan tunnelmaa?

Olin vaihdossa Heidelbergissä 1960-luvulla. Mistä löytäisin edelleen vanhan Saksan romanttisia tunnelmia?

Niin, mistä löytyisikään se unelmien maa, jossa Wagnerin sävelet pauhaavat ristikkotalojen ikkunoista, tuoppien päälle muodostuu vaahdosta kunnon olutkruunu ja ihana Gunhild kantaa gasthausissa pöytään jättimäisen schweinshaxen?

Sitä ei löydä ainakaan Heidelbergistä, sillä rauniolinnan katveessa kököttävä kaunis kaupunki on täynnä aasialaisia turistiryhmiä. Siinä hälinässä ei ole mitään romanttista, ellei haaveile avioliitosta harmaahapsisen kiinalaismiljonäärin kanssa. Mikä ei ole välttämättä lainkaan huono idea.

Concierge itse päätyi hiljan Schwäbisch Halliin isäukkonsa suosittelemana. Tämä ei tosin muistanut kaupungista juuri mitään muuta kuin sen, että se oli jostain syystä tehnyt häneen aikoinaan suuren vaikutuksen.

”Ja söin siellä todella ison jäätelötötterön”, isäpappa lisäsi.

Kun Schwäbisch Hall osui muutenkin reitin varrelle, Concierge päätti suunnata sinne. Ja miten upea paikka se olikaan! Keskiaikainen kaupunki sijaitsi kukkulalla, mutkittelevan joen rannalla. Siellä täällä oli ristikkotaloja ja kaupunginmuurin pätkiä, jotka olivat liki yhtä vanhoja kuin tämän palstan vitsit.

Ja tietysti kaupungista löytyi myös jäätelöbaari, jossa tarjoiltiin mahtavan kokoisia tötteröitä.

Parasta oli kuitenkin se, ettei Schwäbisch Hall ollut elävä museo, kuten vaikkapa Rothenburg ob der Tauber. Turistien sijaan se oli täynnä arkipäivän elämää. Kaupunki muistutti myös siitä, että Saksasta voi yhä löytää tuntemattomia matkailuaarteita. Kujia kävellessä tuli tanssahdeltua onnesta ja hoettua hiljaa itselleen: ”Fantastista!”

Eikä kaiketi aina edes niin kovin hiljaa – paikallisten katseista päätellen.

Kysy mitä tahansa matkailusta, Concierge selvittää tai keksii uskottavan vastauksen. Kysymykset Conciergelle: mondo@a-lehdet.fi