Avun selvitys: Koronarokotepakko ei johtanut henkilökuntapulaan – sairaanhoitopiirit kertovat vain yksittäisistä irtisanoutumisista

Niin sanottu koronarokotepakko ei ole aiheuttanut suurta vastarintaa hoitohenkilökunnassa Suomen sairaanhoitopiireissä. Hyvin suuri osa hoitohenkilöstöstä on lain vaatimusten mukaan suojattu koronalta. Irtisanoutumiset ovat jääneet yksittäistapauksiksi, joita on koko maassa korkeintaan muutamia kymmeniä. Tämä selviää Avun tekemästä selvityksestä.

Tartuntatautilakiin tuli vuoden vaihteessa muutos, joka edellyttää potilaisiin kontaktissa olevilta työntekijöiltä joko täyttä koronarokotesuojaa tai sairastettua koronatautia. Muutoksella oli kuukauden siirtymäaika, joten käytännössä se tuli voimaan helmikuun alusta.

Apu lähetti sairaanhoitopiireihin tietopyynnön, jossa kysyttiin, kuinka monelta työntekijältä rokotetta edellytetään, kuinka moni on rokottamatta, onko rokottamattomille löytynyt vaihtoehtoisia töitä ja kuinka moni työntekijä on irtisanoutunut lakimuutoksen jälkeen.

Tietopyyntöön vastasi 19 sairaanhoitopiiriä 21:stä. Vastaamatta jättivät Kymenlaakson ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirit. Pohjanmaan hyvinvointialue taas ei suostunut kertomaan rokottamattomien määrää Avulle.

1160 työntekijää vailla riittävää suojaa

Tietopyyntöön vastanneissa sairaanhoitopiireissä noin 93 000 työntekijältä vaaditaan rokotesuoja. Vastausten perusteella näistä noin 1 160 työntekijällä rokotesuoja puuttui tai oli puutteellinen vielä helmikuussa.

Luku ei kerro tarkkaan sitä, kuinka moni työntekijä aikoi kokonaan kieltäytyä rokotteista. Ainakin osa henkilöistä oli sellaisia, joilla oli helmikuussa vain yksi rokote. Lisäksi sairaanhoitopiirien vastauksissa mainittiin, että osa vielä rokottamattomista oli alkanut hankkia rokotesuojaa. Myös mahdollinen sairastaminen toisi tarvittavan suojan.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä kerrottiin olevan 119 hoitohenkilökunnan jäsentä ilman asianmukaista suojaa, mutta näistä vain arviolta parikymmentä oli kieltäytymässä rokottamisesta kokonaan. Päijät-Hämeessä vailla suojaa oli noin 150 ihmistä, mutta näistä osa oli aloittanut helmikuussa rokottautumisen. Palkanmaksu oli katkaistuna noin viideltäkymmeneltä työntekijältä.

Tällaista erittelyä ei suurimmasta osasta vastauksia ilmene, mutta monessa kerrotaan, ettei kaikissa rokotesuojan puuttumissa ole kyse periaatteellisesta kieltäytymisestä.

Rokottamattomia reilu prosentti

Kokonaan tai osin rokottamattomien osuus kaikesta siitä työvoimasta, joka pitää rokottaa, on vastausten perusteella korkeintaan hieman yli prosentin luokkaa.

Sairaanhoitopiirien välillä rokottamattomien osuuksissa oli eroja. Etelä-Pohjanmaalla helmikuussa vailla täyttä suojaa oli suurin osuus työntekijöistä, 3,7 prosenttia niistä, joilta rokote vaaditaan. Etelä-Savossa osuus oli 2,9 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 2,6 prosenttia ja Päijät-Hämeessä 2,5 prosenttia.

Paras rokotekattavuus oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa vaadittu suoja puuttui vain puolelta prosentilta työntekijöitä. Myös Lapissa ja Pohjois-Savossa rokottamattomia oli alle prosentti.

Vertailussa on hyvä muistaa, että sairaanhoitopiirien tapa ilmoittaa rokottamattomista voi vaihdella.

Irtisanoutuminen hyvin harvinaista

Irtisanoutuminen koronarokotevaatimuksen vuoksi on sairaanhoitopiirien antamien tietojen mukaan erittäin harvinaista. Vastausten perusteella korkeintaan joitakin kymmeniä työntekijöitä kymmenistä tuhansista on eronnnut rokotevaatimuksen vuoksi.

Kahdeksasta sairaanhoitopiiristä kerrottiin, ettei tiedossa ollut yhtään lakimuutoksen aiheuttamaa irtisanomista. Viisi sairaanhoitopiiriä kertoi korkeintaan yhdestä tai kahdesta irtisanoutumisesta. Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla oli molemmissa tiedossa neljästä viiteen lakimuutoksen laukaisemaa irtisanoutumista.

Päijät-Häme erottui joukosta, sillä sieltä kerrottiin kaikkiaan 16 irtisanoutumisesta lain voimaantulon yhteydessä. Sairaanhoitopiiristä kuitenkin muistutettiin, että näistä kaikki eivät välttämättä liittyneet koronarokotepakkoon, sillä työntekijän ei tarvitse avata irtisanoutumisensa syytä tarkasti.

Tätä epävarmuutta korostettiin myös monessa muussa sairaanhoitopiirin vastauksessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa oli tiedossa muutama tapaus, joissa työntekijä harkitsi irtisanoutumista. Oli kuitenkin epäselvää, johtiko harkinta eroamiseen.

Yleisesti käsitys kuitenkin oli, että irtisanoutumiset olivat yksittäistapauksia. Lisäksi yksittäisiä määräaikaisia sopimuksia oli jäänyt jatkamatta, kun työntekijä ei ollut halunnut enää tehdä töitä koronarokotevaatimuksen vuoksi.

Rokottamattomille vaihtoehtoisia töitä vaihtelevasti

Rokottamisista kieltäytyneille työntekijöille oli löytynyt sopivia muita työtehtäviä varsin vaihtelevasti. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä töitä ei ollut löytynyt oikeastaan ollenkaan. Sen sijaan Lapissa, Pohjois-Savossa, Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa rokottamattomille oli löytynyt sopiva toinen työ.

Myös Pirkanmaalla melkein kaikille tämä oli järjestynyt. Sairaanhoitopiirin vastaus tosin kertoo siitä, miten paljon tilanne vielä elää: vailla riittävää rokotesuojaa oli 72–75 työntekijää. Näistä nelisenkymmentä on pääsemässä töihin, joissa suojaa ei vaadita. Viiden rokottamattomuus on epäselvää, neljä tai viisi on irtisanoutunut ja vajaan kymmenen tehtäviä on jouduttu potilasturvallisuuden vuoksi jatkamaan toistaiseksi, vaikkei näillä rokotesuojaa olekaan. Pirkanmaalla on noin 7 000 työntekijää, joilta rokotus edellytetään.

Lain mukaan rokotuksista kieltäytyvän työntekijän palkanmaksu voidaan katkaista, jos tälle ei ole osoittaa vaihtoehtoista työtä. Monissa sairaanhoitopiireissä tähänkin oli helmikuussa ryhdytty, muttei kaikissa.

Tilanteen selvittelyn ajaksi rokottamattomat työntekijät ovat muun muassa pitäneet vuosilomiaan. Muutamassa vastauksessa muistutetaan siitä, että koronavirusta on paljon liikkeellä ja sen sairastaminen tuo myös lain mukaisen suojan koronaa vastaan.

Sairaanhoitopiirit vastasivat Avun tietopyyntöön 8.–22. helmikuuta.