Asta- ja Veera-myrskyt rusikoivat Simpelettä 15 vuotta sitten – Niiden takia Rautjärven kunta on nyt ilmastotyön edelläkävijä
Etelä-Karjalan Rautjärvellä ei ole jääty voivottelemaan kunnan pienuutta, vaan ilmastotyöhön on käyty kaksin käsin.
Täpötäysi seminaarisali helähtää nauruun, jota seuraavat raikuvat aplodit. Imatralla on käynnissä Itä-Suomen ilmastokonferenssi. Aplodien kohde näyttää hivenen häkeltyneeltä yllättävästä huomionosoituksesta. Huomion valokeila kun kovin harvoin löytää maakuntien hankeihmisiä.
Iloisen naurunremakan syynä on Luumäen kunnan ilmastoasioista vastaavan Juha Tervosen mukatuohtunut puheenvuoro, jossa hän kertoi puhelimensa soineen kuluneen vuoden aikana vähän liiankin taajaan.
– Ei ole hetken rauhaa, kun se Matikaisen Mari painaa päälle ja kyselee, että kuinka se meidän kunnan ilmastosuunnitelma nyt oikein etenee.
Yleisö ymmärtää kyllä vitsin, mutta Tervonen vielä varmistelee ja korostaa, että ”hyvä kun patistelee, ei se muuten koskaan valmistuisi”.
Suosionosoitusten kohteen työnä on auttaa Etelä-Karjalan maakunnan kaikkein pienimpiä kuntia ilmastonmuutoksen hidastamisessa ja siihen sopeutumisessa. Keskeisin keino on kuntakohtaisten ilmastosuunnitelmien tekeminen. Urakka alkaa olla kunnanvaltuustojen hyväksyntöjä vailla valmis. Pitkä maakunta Luumäeltä aina Parikkalaan saakka on tullut hyvin tutuksi.
Erilaisissa kesätapahtumissa ja ilmastoaiheisissa työpajoissa valtavasti itäsuomalaisia tavanneen Mari Matikaisen mukaan pienissä pitäjissä ilmastonmuutokseen suhtaudutaan vakavasti. Asia toki ”keskusteluttaa”. Vähäväkisissä kunnissa maa- ja metsätalouden rooli on hyvin merkittävä niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti. Ne ovat isoja asioita myös ilmaston kannalta.
– Yleensä kohtaamani vastarinta liittyy kokoluokkaan. Että mitä me muka voidaan pienessä kunnassa tehdä. Olen sanonut, että kenenkään ei tarvitse tehdä yksin kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain, Matikainen kertoo.
Erityisesti hän pyrkii aina korostamaan ilmastotyön muitakin hyötyjä. Ilmastonmuutosta vastaan työskentely ei ole luopumista, vaan se voi nopeastikin nostattaa elämänlaatua ja aikaansaada hyvää säpinää.
Imatran seminaarista on jo toista kuukautta. Tänään Matikainen on menossa 3 000 asukkaan Rautjärvelle. Se on hänestä yksi mallikelpoisimmin ilmastotyötä tekevistä kunnista. Matikaisen mukaan vaikkapa Hiitolanjoen ennallistaminen on tästä ”huikea esimerkki”.
Patojen purkuprojekti on ollut paljon esillä mediassa. Huomio on kuitenkin keskittynyt jättimäisiin järvilohiin ja niiden pääsyyn yläjuoksun kutupaikoille. Vaelluskalat ovat jättäneet varjoonsa merkittävät konkreettiset ja moninaiset ilmastohyödyt. Ennallistaminen hidastaa ilmastonmuutoksen käynnistämää luontokatoa. Lajien väheneminen yksipuolistaa luonnon ekosysteemiä ja tekee siitä haavoittuvaisemman ja huonommin hiiltä sitovan.
– Eräs tapaamani asiantuntija tiivisti, että on vaikea keksiä parempaa luonnon monimuotoisuutta lisäävää tekoa kuin patojen purkaminen, Matikainen sanoo.
Tutkimustietoa alueen linnuston, hyönteisten, kalojen ja pohjaeliöiden määrän kehittymisestä saadaan lähivuosina, mutta muutos on nähtävissä ihan paljain silmin. Hyönteiset tykkäävät virtaavasta vedestä, ja linnut pitävät hyönteisistä. Koskissa on nähty niin paljon siivekkäitä, että menon on kuvailtu olevan kuin suoraan Harry Potter -elokuvista. Potter -sarjan tapahtumapaikalla Tylypahkassa kun lentelee erityisen paljon lintuja.
Matikainen on sopinut Hiitolanjoen Ritakoskelle kohtaamisen Rautjärvellä ilmastoasioista vastaavan Juho Jylhän kanssa. Kunnan tekninen johtaja on Matikaisen kanssa samaa mieltä koskien purkamisen ilmastohyödyistä.
– Kun me palautamme eläimille ja eliöille niiden alkuperäisen elinympäristön, lajit voivat paremmin ja lisääntyvät tehokkaammin. Olen lisäksi kokenut, että ihmisetkin voivat paremmin sellaisessa ympäristössä, Jylhä miettii.
Kummankin mielestä Hiitolanjoen ennallistaminen on erinomainen esimerkki laajalti hyväksytystä ilmasto- ja luontoteosta.
– Kyllä siitä alkuun vähän soraääniäkin kuului. Tointaako nyt muutaman lohikilon takia lähteä toimivia voimaloita purkamaan, Matikainen hymyilee.
– Nyt tästä on tullut kaikkia kuntalaisia yhdistävä iso ylpeydenaihe. En ole pitkään aikaan tavannut ketään, joka ei olisi tähän tyytyväinen, Jylhä täydentää.
” Kaikkein päästöttömintä energiaa on se, jota ei ole koskaan tarvinnut tuottaa.”
Kunnan keskustaajaman Simpeleen ulkonäkö muuttui rajusti reilu kymmenen vuotta sitten kun Asta- ja Veera -myrskyjen nostattamat syöksyvirtaukset kaatoivat satoja hehtaareita puita ja pilkkoivat sähköpylväitä. Tuho oli niin hurjaa, että sitä verrattiin yleisesti sotatantereeseen. Onneksi ihmisvahingoilta vältyttiin. Simpeleellä syntynyt Juho Jylhä ei muista, että tuolloin kukaan olisi yhdistänyt asiaa muuttuvaan ilmastoon. Ainakaan julkisessa keskustelussa moisia näkökulmia ei kuultu.
– Nyt varmaan asiaa katseltaisiin ihan eri kulmasta, hän miettii.
Jylhän mukaan juuri säiden ääri-ilmiöiden lisääntyminen on saanut ihmiset huomaamaan ilmastonmuutoksen omassa arjessaan.
Myrskyillä oli yllättävä vaikutuksensa Rautjärven ilmastotyöhön. Myrskyt tuhosivat merkittävän määrän Simpeleen katuvalotolppia. Uusiin pylväisiin asennettiin tuoreiltaan energiapihit led-valot. Juuri energiatehokkuuden parantaminen on keskeisimpiä keinoja, joilla Rautjärvi on pienentänyt ilmastojalanjälkeään.
Kaikkein päästöttömintä energiaa on se, jota ei ole koskaan tarvinnut tuottaa.
– Pieni kuntahan me ollaan, eikä meillä ole mihinkään suuriin juttuihin mahdollisuuksia. Joten tehdään sitten paljon pieniä, Jylhä sanoo.
Rautjärvi on yksi Hinku-kuntia. Ne ovat sitoutuneet pudottamaan ilmastopäästöjään jopa 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
– Ollaan luovuttu kaikista fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista lämmitysjärjestelmistä. Se on ollut ilmastollisesti merkittävä juttu, jolla säästetään lisäksi rahaa, Jylhä sanoo.
Rautjärvellä on aktivoiduttu ilmastotyöhön jo hyvä tovi sitten. Kymmenen vuotta sitten rakennetun uuden koulun katolla on aurinkokennoja, ja kunnantalon edessä on ollut sähköautojen julkinen latauspiste jo lähes puoli vuosikymmentä. Paikka on edelleen Simpeleen ainoa kaikille avoin latauspiste.
– Ei nuo nykyään niin kummallisia juttuja ole. Mutta silloin kun tulivat, niin olivat uusinta uutta, miettii Jylhä.
Sähköautojen latauspaikka ei ehkä lukeudu kunnan perinteisimpiin perustehtäviin, mutta on osa ilmastotyötä. Sellaisilla on Jylhän mukaan myös asenteita muokkaava vaikutus.
Kunta on lisäksi rakentanut maksuttoman etätyöpisteen keskustaan, jotta mökkiläisten ei tarvitsisi ajaa työpaikoilleen muutaman palaverin vuoksi. Valtakunnallisen edunvalvonnan kärkenä on ympäristöystävällisten junayhteyksien kehittäminen entisestään.
Rautjärvellä on suuri halu päästä mukaan tuottamaan päästötöntä energiaa. Etenkin Länsi-Suomessa on lukuisia kuntia, joiden talous on pelastunut tuulivoimaloiden kiinteistöverojen ansiosta. Yksi tuulivoimala tuottaa elinkaarensa aikana 400 000 euron verotulot sille kunnalle, jonka alueella se sijaitsee.
Moiset rahat kelpaisivat idässäkin. Etelä-Karjalan liiton teettämä tuulivoimaselvitys oli kuitenkin yksiselitteinen: alueelle ei saa rakentaa tuulivoimaloita, koska ne häiritsevät Puolustusvoimien tutkia. Rautjärven kohdalla itärajaa piisaa yli 30 kilometrin verran.
Toiveikkaat katseet ovat kääntyneet vieläkin ylemmäs.
– Olemme tutkineet aurinkovoimaloille sopivia alueita. Sellaisia löytyi ja kaava on nyt hyväksytty. Nyt odotellaan, että hanke etenee, Jylhä sanoo.
Jylhän ja Matikaisen puheista käy ilmi, että he ajattelevat ilmastoa enemmän tai vähemmän koko ajan.
– Tästä on kehittynyt vuosien saatossa sellainen rutiini. Automaattisesti tulee mietittyä, voisiko asiat tehdä kunnassa ilmaston kannalta paremmalla tavalla. Joskus päätöksenteossa tosin muut asiat kiilaavat välillä ohi. Mutta koko ajan mennään parempaan suuntaan, Jylhä sanoo.
