Rasismia vai ei? Molybros-kohu HSL:n kampanjassa osoittaa ylitulkinnan vaarat
Oliko HSL:n kampanja todella rasistinen, vai oliko kyse ennakko-oletuksista ja väärinymmärryksistä? Tällainen tulkinta mainoksesta rasistisena ei edistä todellista ymmärrystä tai dialogia rasismista, kirjoittaa Maryan Abdulkarim.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) tiedotuskampanja, joka oli suunnattu nuorille liputta matkustamisen laittomuudesta, herätti voimakkaita tunteita ja se tuomittiin nopeasti joissain keskusteluissa rasistiseksi.
Kampanjakasvoiksi valitut somevaikuttajat Molybros ovat mustia, ja tämä johti kritiikkiin, jonka mukaan kampanja antaisi vääränlaisen kuvan liputta matkustajista. HSL veti kampanjan pikaisesti takaisin ja pahoitteli.
Herää kysymys, oliko HSL-kampanja todella rasistinen, vai oliko kyse ennakko-oletuksista ja väärinymmärryksistä?
Luin HSL:n viestintätiedotteen, jossa pyydettiin anteeksi kampanjaa, mutta siinä ei avattu tarkemmin, miksi mainosta pidettiin rasistisena. Selityksenä tarjottiin vain, että monet olivat kokeneet mainoksen rasistiseksi, koska kuvat antoivat esimerkin feikkilipun käyttäjästä.
Tällainen tulkinta mainoksesta rasistisena ei edistä todellista ymmärrystä tai dialogia rasismista. Kampanjan tarkoitus oli kiinnittää huomiota liputta matkustamisen ongelmaan, ja vaikuttajat valittiin kampanjaan heidän suosionsa ja vaikutusvaltansa vuoksi.
”On olennaista ymmärtää, mistä rasismissa on kyse, jotta osaamme erottaa tilanteet, joissa ei ole kyse rasismista.”
Vuorokauden päästä HSL palauttikin jo kertaalleen hylkäämänsä mainoksen ja ilmoitti, että mainosmateriaaleja muokataan niin, että niistä käy paremmin ilmi konteksti, johon materiaali viittaa.
Kampanjan vastaanotto ja HSL:n äkkireaktiot kohuun osoittavat sen, kuinka monimutkainen ja arka aihe rasismi on. On myös vaara, että ylitulkitaan ja tullaan ylivarovaisiksi.
On olennaista ymmärtää, mistä rasismissa on kyse, jotta osaamme erottaa tilanteet, joissa ei ole kyse rasismista. Vain näin voimme edistää todellista yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassamme.
Olen usein käsitellyt rasismia julkisissa kommenteissani ja puheenvuoroissani, pyrkien tuomaan näkyväksi yhteiskuntamme rakenteissa olevia hierarkioita.
Näiden hierarkioiden vuoksi ihmisryhmiä, jotka eivät ole valkoisia ja suomea äidinkielenään puhuvia, on kohdeltu eri tavalla kuin valkoista suomenkielistä väestöä. Tällainen rakenteellinen rasismi on syvään juurtunutta ja vaikuttaa monin tavoin yhteiskunnassa.
”Kriittinen tarkastelu auttaa tunnistamaan ne kohdat, joissa epäoikeudenmukaisuus ja syrjintä edelleen kukoistavat.”
Rasismin käsitteen liian lavea käyttö voi heikentää sen voimaa silloin, kun kohtaamme todellisia ja vakavia rasistisia rakenteita ja käytäntöjä. On tärkeää, että voimme käydä avointa ja rehellistä keskustelua siitä, milloin rasismin käsite on todella sovellettavissa, ja milloin kyse voi olla muista tekijöistä, kuten stereotyyppien kyseenalaistamisesta tai markkinoinnin epäonnistuneesta viestinnästä.
Keskustelu rasismista ja rakenteellisesta syrjinnästä on äärimmäisen tärkeää, sillä vain kriittinen tarkastelu auttaa meitä tunnistamaan ne kohdat, joissa epäoikeudenmukaisuus ja syrjintä edelleen kukoistavat.
Samalla on olennaista varmistaa, että emme sekoita aidosti rasistisia ilmiöitä muihin epäoikeudenmukaisuuksiin tai väärinkäsityksiin.
(Korjattu 30.8.2024 klo 8.56 HSL oikeaan muotoon eli Helsingin Seudun liikenne -kuntayhtymä)
