Lammella astelee pitkäraajainen kulkija. Kunnioitettavan kokoinen hämähäkki kävelee sananmukaisesti veden pinnalla, ottaa välillä juoksupyrähdyksen ja jää tarkkailemaan ympäristöä kaikilla kahdeksalla silmällään. Vedenpinta painuu hiukan kuopalle jalkojen alla pintajännityksen kannatellessa kahdeksanjalkaista kulkijaa.

Rantahämähäkki elää metsälampien ja soiden allikoiden rantamilla. Se ei kudo pyyntiverkkoa vaan luottaa juoksukykyynsä. Sen näkee usein metsästämässä veteen pudonneita hyönteisiä.

Kiitohämähäkkeihin kuuluva ranta­hämähäkki on komea ilmestys, etenkin naaras. Sen parisenttinen ruumis on tummanruskea ja voimakkaat jalat lisäävät kokoa lähes viisisenttiseksi. Rantahämähäkki on helppo tunnistaa kellanvalkoisista vauhtiraidoistaan etu- ja takaruumiin sivuilla.

Koiras on naarasta melkein puolta pienempi ja yleensä vaaleamman ruskea. Myös sillä on tunnusomaiset raidat etu- ja takaruumiinsa sivuilla.

Rantahämähäkki on muiden hämähäkkien tapaan peto ja syö lähes kaikkia kiinnisaamiaan saaliita. Niinpä koiraalla on ongelma: kuinka päästä tarpeeksi lähelle naarasta tulematta syödyksi?

Eri hämähäkkilajit ovat kehittäneet ongelmaan omat ratkaisunsa. Jotkut koiraat rummuttavat, toiset esittävät monimutkaisen soidintanssin. Lahjontaakin ilmenee: koiras pyydystää mehevän saaliin ja tarjoaa sitä naaraalle. Naaraan keskittyessä syömiseen käy koiras nopeasti jatkamassa sukua.

Rantahämähäkkikoiras luottaa odotustaktiikkaan. Löydettyään naaraan koiras jää kauemmas seuraamaan tilannetta. Kun se huomaa että naaras on syönyt itsensä kylläiseksi, lähestyy koiras naarasta varovasti. Liian malttamattomat koiraat naaras saattaa ahmaista suupalakseen.

Metsälammen rannan saraikossa rantahämähäkkinaaras taittelee saroja yhteen ja kutoo puolipyöreän, 30 senttiä korkean ja leveän pesän poikasilleen. Yleensä vain yhteiskuntahyönteiset pitävät huolta poikasistaan, mutta rantahämähäkki on mallikelpoinen äiti. Se karkottaa uhkaavat saalistajat ja vartioi jälkeläisiään, kunnes ne hajaantuvat pesästä maastoon.

Poikasten kuoriutuessa loppukesällä ne ovat vain pari-kolmemillisiä miniatyyri­hämähäkkejä. Niillä on kahdeksan jalkaa kuten aikuisillakin, mutta niiden pitää syödä paljon ennen kuin aikuisen mitat täyttyvät.