Uusi EM-kisaviikko alkaa huippuottelulla Ranska-Belgia: Jätit energiasäästötilassa, kumman kisat päättyvät pettymykseen?

Asetelma ja analyysi, Ranska-Belgia:

Ranska alkulohkossa: 1 voitto, 2 tasapeliä, 5 pistettä. Sijoitus 2. Maaliero 2–1.

Maaliodottama: 5,88–2,40.

Pallonhallinta 56 %.

Pelikiellossa: ei ketään.

Belgia alkulohkossa: 1 voitto, 1 tasapeli, 1 tappio, 4 pistettä. Sijoitus 2. Maaliero 2–1. Maaliodottama 4,38–2,23.

Pallonhallinta: 58 %.

Pelikiellossa: ei ketään.

Düsseldorfin maanantaisesta alkuillasta muodostui lopulta kenties se kahden jättiläisen avauskierroksen kohtaaminen. Ranskalla ja Belgialla on paljon muutakin yhteistä kuin valtioiden pitkä maaraja. Asetelmat ovat kerrassaan herkulliset.

Molempien joukkueiden leirissä sadatellaan varmasti viimeisen alkulohkokierroksen tapahtumia, toivottavasti mahdollisimman ison peilin edessä. Ranska sekoili itsensä selvältä näyttäneen lohkovoiton sijaan kakkoseksi pudottamalla kaksi pistettä jo kisoista lentämisensä varmistaneelle Puolalle. Belgialle olisi riittänyt voitto Ukrainaa vastaan, mutta se jäi maalittomaan tasapeliin ja raivostutti kannattajansa laimealla, lopussa vain kelloa kuluttaneella esityksellään.

Joukkueiden kakkossijat lohkoissa ajoivat molemmat kaavion vaikeammalle puolelle, ja toisiaan vastaan. Silti, näemme tänään kentällä kaksi eurooppalaista raskasarjalaista, joilla on molemmilla reservissään rutkasti lisää paukkuja – ja niitä voidaan hyvin nähdä. Syytä ainakin olisi.

Johtuuko sitten valtavista odotuksista, vai perspektiivin puutteesta, ovat sekä Ranska että Belgia saaneet esityksistään paljon kritiikkiä. Aiheestakin, mutta mielestäni kohtuuttoman paljon.

Ranskan maltillisena pidetty pelillinen lähestymistapa tuotti sille alkulohkojen toiseksi eniten maaliodottamaa, eniten kosketuksia vastustajan rangaistusalueella ja parhaan laukaisukohtaisen maaliodottaman. Vastustajat loivat sille puolestaan alkulohkojen viidenneksi vähiten maaliuhkaa, vaikka se kohtasi Hollannin ja Itävallan.

Belgia puolestaan loi 24 joukkueesta kahdeksanneksi eniten maaliodottamaa. Ei säkenöivää, mutta kaukana surkeasta. Sen shokeeraavaan kisa-avaukseen mahtui kosolti epäonnea ja valtaosan vastaavien tapahtumien otteluista se olisi voittanut. Romania-ottelussa se näyttikin vanhalta tutulta Domenico Tedescon Belgialta jyräten vakuuttavaan voittoon.

Marginaalit eivät olleet alkulohkossa Beldian puolella ja väitän, ettei yleisö aivan näe niiden taakse. Jos viimeistely olisi ollut hieman parempaa ja kolme niukkaakin niukempaa VAR-hylkyä olisivat kääntyneet edes osittain Belgian eduksi, puhuisimmeko kaikessa rauhassa mestarisuosikista? Hyvin mahdollista.

Sekä Ranskan että Belgian kohdalla on ilmassa lievää ylianalysoinnin makua. Molemmat joukkueet voisivatkin aivan hyvin julkaista vaikkapa yhteisen somepäivityksen, jossa lukisi: “Kiitos huolenpidosta, pärjäämme kyllä!”

Belgia tietää kyllä, ettei sen alkulohko mennyt silti ihanteellisesti. Reaktiot Ukraina-ottelun päätyttyä kertoivat viimeistään tämän kapteeni Kevin De Bruynen komennettua joukkueensa pukusuojaan fanipäädyn buuamisen ja keskisormien katselun sijaan ja kieltäydyttyä itse mediavelvollisuuksista. Tahtotilan puutteeseen se ei Ranska-ottelussa tule kaatumaan.

Valmentaja Tedescon Belgialle tyypillisiä pelillisiä tunnusmerkkejä ovat nopea pallon liikuttelu kombinaatioilla pelinavaamisvaiheessa, keskikenttäpelaajien joustava liikkuminen ja laitojen kautta murtautuminen joko suoralla yksi vastaan yksi -uhkalla tai määrällisellä ylivoimalla. Kaikkia näitä on nähty Saksassa, vaihtelevasti.

Belgia on avannut eniten 3-2-muodolla, jossa keskikentän pohjapelaajat ovat lähellä toisiaan. Romania-ottelussa Tedesco valitsi avaukseen liikkuvamman Youri Tielemansin, jonka liikkuminen välillä myös pelintekoaluetta ylemmäs aiheutti ongelmia vastustajalle. De Bruynen rooli on ollut lähtökohtaisesti kahden pohjapelaajan yläpuolella kymppinä, mutta kuten tiedämme, ovat maestron kädet hyvin vapaat ja hän liikkuu laajalti syvyys- ja leveyssuunnassa kenttää.

Belgialle on sopinut hyvin, että vastustaja prässää sitä korkealta ja pelaajaorientoituneesti, koska se tykkää rotatoida paljon. Etenkin Romania-ottelussa De Bruynelle aukesi isoja tiloja linjojen välissä tämän ansiosta. Lisäksi Romelu Lukaku sitoi jatkuvasti kaksi Romanian topparia, mikä mahdollisti neljä vastaan kolme - tai kolme vastaan kaksi -ylivoimat laidoille. Näitä Belgia hyödynsi etenkin turnauksen maalisyöttöodottamatilastoa johtavan Jeremy Dokun toimesta vasemmalta.

Didier Deschamps tuntuu tietävän mitä tekee eikä korvaansa lotkauta syytöksille passiivisuudesta.

Ukraina puolestaan näytti parhaiten, kuinka Belgiaa voi haavoittaa. Se pelasi viiden alakerralla, jossa Belgian wingback ja keskikenttäkolmikon laitimmainen pelaaja tuplasivat Belgian laitahyökkääjät, etenkin Dokun. Näin Belgia ei päässyt etenemään laitojen kautta. Lisäksi Ukraina puolusti syvemmältä pitäen linjojen välit tiiviinä, mikä aiheutti De Bruynen putoamisen pelintekoalueelle. Vaikka mies on tässäkin roolissa maailman eliittiä, kertoo kyseinen muutos usein jonkinlaisista joukkuetason ongelmista.

Vaikka Belgia on ärsytetty, ei Ukrainan heittämä haaste lupaa sille välttämättä pelkkää hyvää. Ranska tulee tunnetusti makaamaan puolikorkeassa blokissa, eikä Belgia ole ollut näiden murtamisessa parhaimmillaan. Lukakun rooli tulee olemaan entistä isompi. Hänen on kyettävä sitomaan toppareita ja linkittämään peliä kovimmassa mahdollisessa ympäristössä.

Entä kuinka Belgia onnistuu joko eristämään Dokulle ja todennäköisesti avauskokoonpanoon korttihuilinsa jälkeen palaavalle Dodi Lukebakiolle yksi vastaan yksi -tilanteita? Se ei tule olemaan helppoa, etenkin jos Ranska lähtee sen puolustavalla keskikenttäkolmikolla N’Golo Kanté-Adrien Rabiot-Aurélien Tchouaméni, josta jokainen on mestarillinen laitapuolustajien avustaja.

Ranskan pallollinen kone oli koko alkulohkon ajan talvivarastossa ja Eurooppa odottaa, joko Didier Deschamps kaivaisi sen kesäaurinkoon. Tuskin, koska se ei liene tarpeellista. Kuten todettua, Ranska loi tämänkaltaisellakin jalkapallolla alkulohkojen toiseksi eniten maaliodottamaa.

Välillä kuulee ihmettelyä, miksi Englantia kritisoidaan niin paljon Ranskaa enemmän. Luulen suurimman syyn olevan siinä, että Ranskalla on olemassa jatkuva vastahyökkäysuhka, jota Englanti ei ole saanut millään tasolla esiin. Ranska voi odotella tyytyväisenä syvällä ja iskeä pallon voitettuaan useammalla huippunopealla pelaajalla rantatuolistaan näinä hetkinä seisomaan nousevan Kylian Mbappén johdolla.

Vaikka jalkapallo on kehittynyt viime vuosina monipuolisemmaksi prässäämisineen ja eri rytmeineen, voi Ranska edetä tällä jalkapallolla aivan hyvin päätyyn asti.

Deschamps saanee lisäperusteita prässäämisen välttämiselleen siitä, ettei Ranska ole ollut pelaajamateriaaliinsa nähden kovin hyvä avatessaan peliä alhaalta koko vastustajan pakkaa vastaan. Ongelmia on ollut useita. Itävalta näytti, kuinka Ranskan voi saada kiikkiin korkealla, laadukkaasti toteutetulla prässäämisellä. Belgia on prässännyt pelaajaorientoituneesti, mikä voi olla Ranskalle myrkkyä, koska se ei rotatoi kovin paljon.

Vaikka Ranskan keskikentältä löytyy huippulaatua, ei N’Golo Kanté ole mikään linjoja murtava syöttäjä. Puola-pelissä Antoine Griezmann oli penkillä, mikä näkyi heti valtavina ongelmina edetä linja kerrallaan. Jos Deschamps valitsee Belgiaa vastaan saman kolmikon jatkamaan, tyrehdyttää se kyllä Belgian hyökkäysuhkaa, mutta yhtä lailla Ranskan. Antoine Griezmann on ainoa pelaaja, joka on pystynyt operoimaan linjojen välissä niin, että Ranska etenee vertikaalisesti.

Yläoksallakaan ranskalaisten elo ei ole ollut täysin auvoisaa. Mbappé pelasi paluuottelussaan ysinä, mutta ajautui jatkuvasti vasemmalle, jolloin keskikaistalta puuttui pelaaja. Joukkueen suuri tähti palaa varmasti sinne myös paperille, mutta kuka pelaa keskellä? Myös Marcus Thuram on luonnostaan laitapelaaja. Eikö Deschamps voisi heittää kärkeen vanhaa kunnon Olivier Giroudia, tämän rajoitteistaan huolimatta? Ratkaisu toisi ainakin selvän keskikaistavaihtoehdon ja avaisi tilaa nopeille laitapelaajille. Ainakin, jos Belgia antaa Ranskalle pallonhallintaa, näkisin tämän valinnan perusteltuna.

On mielenkiintoista seurata, räjähtääkö jommankumman kone kunnolla käyntiin. Belgialla on näistä joukkueista siihen enemmän potentiaalia, Ranska lienee lähellä tuttua itseään. Asetelma on joka tapauksessa kiehtova.

Kaksi joukkuetta, joista kumpikaan ei ole vakuuttanut matalalla makaavaa, tiivistä vastustajaa vastaan. Molemmilta löytyy eliittipelaajat juosta tilanteenvaihdoissa isoihin tiloihin. Molemmat pelannevat paperilla samalla ryhmityksellä. Molemmat ovat hukanneet valtavan määrän avoimen pelin maalipaikkoja – Ranska ja Belgia ovat turnauksen kaksi heikoimmalla prosentilla laukaukset maaliin päättänyttä ryhmää. Tämän täytyy alkaa tasaantua melko pian.

Se, mikä Belgialta puuttuu, on Kanten tasoinen elohiiri, joka pelastaa joukkueen pinteestä viime hetkillä. Se, mikä Ranskalta taas puuttuu (etenkin, jos Griezmann on penkillä), on Kevin De Bruynen tasoinen lukkojen aukaisija. Nähdäänkö ratkaisu lopulta tämän dynamiikan ympärillä?

Aition arvio: Ottelu, joka voi mennä miten päin hyvänsä. Jos Ranska saa Belgian pallon kanssa loukkuun, on se todella vahvoilla. Jos Romelu Lukaku alkaa upottaa palloja sisään ja Belgia onnistuu löytämään laitureilleen yksi vastaan yksi -mahdollisuuksia, voi Belgia voittaa. Ranska on todennäköisempi jatkaja, mutta vain hieman.