Apu

Alipalkkaus ja pimeä työ riivaavat rakennusalaa – Uusin tapa polkea palkkoja on tehdä työntekijästä kevytyrittäjä tämän tietämättä

Alipalkkaus ja pimeä työ riivaavat rakennusalaa – Uusin tapa polkea palkkoja on tehdä työntekijästä kevytyrittäjä tämän tietämättä
− Tässä on tahallista ja tahatontakin hyväksikäyttöä. Se ei kuitenkaan voi olla selitys, että ei me tiedetty tai että tälle ei voida mitään, sanoo Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen.
Julkaistu: 25.11.2022

Pimeän työn tekeminen ja teettäminen on Suomessa tyypillistä työvoimavaltaisilla matalan palkkatason aloilla, kuten rakennuksilla, ravintoloissa, kuljetus- ja varastointiyrityksissä sekä vähittäiskaupan alalla.

Rakennusalan ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta verottajan tehotarkkailuista ja muista toimenpiteistä huolimatta niitä ei ole saatu korjattua. Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kimmo Palosen mielestä alalla on peiliin katsomisen paikka.

− Kyllä ihan isojen rakennusliikkeidenkin urakointiketjussa tapahtuu kaikenlaista hämärää. Jollei lainsäädäntö- ja valvontatoimia saada riittävälle tasolle, niin kyllä alan itsensä pitäisi olla kehittäjän roolissa ja putsata pimeä työ ja harmaa työ rakennuksilta niin paljon kuin mahdollista, Palonen toteaa.

Pimeän palkanmaksun lisäksi Palonen nostaa esiin myös alipalkkauksen, jossa työehtosopimusten määrittämiä palkkoja polkemalla aiheutetaan myös verojen ja sosiaaliturvamaksujen menetystä.

− Yksi osa rakennusalaa on tietysti EU-alueelta tänne lähetetty työvoima, jolle usein maksetaan liian pientä palkkaa. Ainakaan ensimmäiseen puoleen vuoteen heitä ei täällä tosin verotetakaan.

Uusi mätäpaise leviää rakennuksilla

Ulkomaisten työntekijöiden palkkojen polkemisen lisäksi alan alihankintaketjuissa leviää uusi ongelma, jota Rakennusliiton Kimmo Palonen kuvailee todelliseksi pommiksi.

Isot rakennusfirmat teettävät suurilla työmailla pienempinä aliurakoina esimerkiksi väliseinät. Tällöin vaikkapa Virosta tai Puolasta tuleva aliurakointiyritys tuo paikalle omat työntekijät. Mikäli näille työntekijöille maksetaan yleissitovien työehtosopimusten mukaista palkkaa, järjestelyssä ei ole juridisesti mitään ongelmaa.

− Uusi ilmiö on, että näistä työntekijöistä tehdään kevytyrittäjiä, jopa työntekijöiden itsensä tietämättä. Uudellamaalla vastaan tulleissa tapauksissa keskihinta näissä sopimuksissa on ollut 16−17 euroa tunnilta. Työntekijä luulee saavansa tämän verran palkkaa, mutta kevytyrittäjänä hänen pitäisi maksaa tuosta summasta verot, tapaturmavakuutukset ynnä muut.

Varsinaisia kevytyrittäjien laskutuspalveluita tarjoavia toimijoita kuten Ukko.fitä tai OP-kevytyrittäjyyttä ongelma ei koske, vaan työntekijöiden hyväksikäyttö tapahtuu villien alustapalveluiden kautta. Tällaisia toimijoita on Kimmo Palosen mukaan ilmestynyt kuin sieniä sateella.

− Tämä on sellainen yleiseksi konseptiksi levinnyt mätäpaise, joka pitäisi saada puhkaistua rakennusalalta.

Kun isot rakennusliikkeet ketjuttavat aliurakoitaan, työmaiden johdon tasolla ei välttämättä olla edes tietoisia siitä, että aliurakoitsijoiden työntekijät ovatkin todellisuudessa alipalkattuja kevytyrittäjiä. Silti ala ei kokonaisuudessaan voi Palosen mukaan enää ummistaa silmiään pimeän työn ongelmilta.

− Tässä on tahallista ja tahatontakin hyväksikäyttöä. Se ei kuitenkaan voi olla selitys, että ei me tiedetty tai että tälle ei voida mitään. Kyllä sille voidaan, jos halutaan. Tai sitten rakennusteollisuuden työnantajapuolen pitää tunnustaa, että ei pystytä tekemään mitään. Ei se oikein niinkään saisi tai voisi olla.

Rakennusteollisuuden työnantajaliitolle Palonen antaa tunnustusta siitä, että alan työehtosopimukseen tehtiin talvella kirjaus, jonka mukaan rakennusalalla työ järjestetään työsuhdetyönä myös aliurakoinnissa. Neuvojen ja kehotusten teho on kuitenkin viime kädessä kiinni yksittäisistä yrityksistä.

− Osa on huomioinut tämän hyvin ja putsannut työmaitaan, jotkut eivät välitä asiasta pätkääkään ja joidenkin mielestä ei kuulukaan välittää.

Valtio menettää satoja miljoonia euroja vuodessa

Suomessa tehdään vuodessa jopa 1,4 miljardin edestä pimeää työtä, kertoo Verohallinnon tuore selvitys. Rakennusalalla pimeä työ on ollut iso ongelma jo pitkään.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön arvion mukaan pimeää työtä tehdään vähintään 900 miljoonan euron ja enimmillään jopa 1,4 miljardin euron edestä. Pimeän työn takia valtio menettää vuosittain 300–480 miljoonaa euroa verotuloja ja sosiaalivakuutusmaksuja.

Yrityksissä pimeitä palkkoja maksetaan vuosittain 200–400 miljoonaa euroa, joista jää maksamatta 130–210 miljoonaa veroja ja eläkemaksuja.

Artikkelin kuvassa oleva turkulaisen kerrostalon rakennustyömaa ei liity Rakennusliiton Kimmo Palosen kuvaamiin ilmiöihin

1 kommentti