Apu

Saako kuka tahansa kerätä rahaa? – Poliisihallitus: Rahankeräysluvan voi saada yhdistys tai säätiö – Nämä poikkeukset uusi laki sallii

Saako kuka tahansa kerätä rahaa? – Poliisihallitus: Rahankeräysluvan voi saada yhdistys tai säätiö – Nämä poikkeukset uusi laki sallii
– Keräyslupa voidaan myöntää myös yksittäisen henkilön hoidon rahoittamiseen tai vaikkapa tulipalossa asuntonsa menettäneen perheen hyväksi, kertoo ylitarkastaja Jouni Kitunen Poliisihallituksesta.
Julkaistu: 17.9.2021

Tavallisesti kansalainen kohtaa rahankerääjän kadulla, lehden sivulla tai internetissä: yhdistys pyytää lahjoitusta hyvään asiaan, kuten vaikkapa Nälkäpäivä-keräykseen.

Silloin tällöin julkisuuteen tulee kuitenkin vaikkapa omiin tai läheisensä syöpähoitoihin rahaa keräävä ihminen. Joskus taas vaikkapa sosiaalisessa mediassa voi kohdata vetoomuksen, jossa epätoivoinen ihminen pyytää rahaa kaikilta viestin lukevilta, tilinumeron kera.

Rahankerääminen on Suomessa lailla säädeltyä toimintaa. Vaikka sen ehtoja hieman höllennettiin viime vuonna, kun rahankeräylakia muutettiin, yksittäinen kansalainen ei saa rahaa kerätä. Ei itselleen eikä muille.

Yleisölle suunnattu keräys vaatii luvan

Ylitarkastaja Jouni Kitunen Poliisihallituksesta kertoo, että rahankerääminen määritellään laissa niin, että siinä pyritään keräämään rahaa yleisöön vetoamalla.

– Eli jos pyytää rahaa vaikkapa sukulaisilta tai tuttavilta, niin sitä ei rahanke­räyk­seksi yleensä tulkita.

Mutta jos pyyntö suunnataan yleisölle sen kummemmin rajoittamatta, kyseessä on luultavasti rahankeräys, joka vaatii luvan.

Varsinaisen rahankeräysluvan voi saada vain rekisteröity yhdistys tai säätiö. Kerätyn rahan on myös mentävä yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Uusi laki mahdollistaa poikkeustapaukset

Uusi rahankeräyslaki väljensi hieman keruumahdollisuutta, sillä siinä tuli mukaan uutena asiana pienkeräyshyväksyntä, jonka voi saada paikalliselta poliisilta.

Tällaisen keräyksen takana ei tarvitse olla yhdistystä, mutta vähintään kolme ihmistä kuitenkin. Pienkeräyksessä voi tähdätä maksimissaan 10 000 euroon.

Yhden ihmisen sairaudenhoito ei välttämättä ole yleishyödyllistä, mutta laki on Kitusen mukaan säädetty niin, että juuri tällainen keräys onnistuu.

– Keräyslupa voidaan siksi myöntää myös yksittäisen henkilön hoidon rahoittamiseen tai vaikkapa tulipalossa asuntonsa menettäneen perheen hyväksi.

Vahingonkorvauksiin rahaa ei saa kerätä

Selvästi itseaiheutettuista vaikeuksista selviämiseen rahaa ei saa kerätä. Eli esimerkiksi vahingonkorvausvaatimuksia ei saa maksaa keräysrahoilla.

Pienkeräyksessä ei rahojen käyttökohde ei ole yhtä tarkasti määritelty kuin varsinaisessa rahankeräyksessä. Henkilön varallisuuden kartuttamiseen rahoja ei saa kerätä, ei myöskään yrityksen elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Poliisin tietoon tulevat väärinkäytökset ovat Kitusen mukaan kahta sorttia: joko keräyksellä ei ole asianmukaista lupaa tai sitten havaitaan, että kerättyjä rahoja ei ole käytetty kuten pitäisi.

– Jälkikäteisvalvonnassa voi selvitä, että rahoja on käytetty keräysluvan vastaisesti tai jopa kokonaan ei-yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Kommentoi »