Apu

Rahalla ohi jonojen?

Rahalla ohi jonojen?

Husin yksityissairaala Hyksin Oy on kovien syytösten kohteena. Puhutaan ja huhutaan verorahojen väärinkäytöstä ja maksukykyisten mahdollisuuksista ohittaa leikkausjonoja. Osa väitteistä pitää paikkansa.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Voiko todella käydä niin, että yksityiselle puolelle hakeutuva maksava potilas ohittaa julkisen puolen potilaita jonossa? Entä hoitaako Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) verorahoilla Hyksinin potilaita, jotka jäävät leikkauksensa jälkeen osastolle hoitoon? Tuetaanko verorahoilla yksityistä yritystä, joka saa näin suhteetonta etua kilpailluilla terveydenhuoltomarkkinoilla?

Tämänkaltaiset väitteet ovat varjostaneet Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tiloissa toimivan yksityissairaalan Hyksin Oy:n toimintaa koko sen olemassaolon ajan, eivätkä huhut ota laantuakseen. 

Hyksinin toimitusjohtaja Janne Aaltonen kuulostaa turhautuneelta kuullessaan väitteet.

– Minua ihmetyttää, miten tämänkaltaisia väitteitä ponnahtaa vähän väliä esiin. Joko eri ihmiset ymmärtävät asiat vuorotellen väärin, tai sitten jotkut yrittävät tahallaan manipuloida mediaa meitä vastaan.

Reilut 1,5 vuotta toiminut järjestely on omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä; verovaroilla pyöritetyn Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin lääkärit leikkaavat potilaita Husin tiloissa, mutta tekevät sitä yksityisen Hyksinin nimissä oman virka-aikansa ulkopuolella eli yleensä iltaisin ja viikonloppuisin.

Samat lääkärit saattavat siis leikata ensin vaikkapa helsinkiläisen potilaan julkisen sektorin palkalla ja seuraavaksi samoissa tiloissa ja samoilla välineillä virolaisen potilaan Hyksinin laskuun. Itse maksavien asiakkaiden lisäksi Hyksin leikkaa vakuutusyhtiöiden potilaita.

Hus on Hyksinin perustaja ja suuromistaja 70 prosentin omistusosuudellaan.

Koska yritys toimii yksityisen ja julkisen rajapinnalla, sillä riittää vastustajia niin poliittisen kentän vasemmalla kuin oikeallakin laidalla ja niin Husin omien työntekijöiden kuin yksityisten terveyspalveluyritystenkin joukossa.

Miksi Hyksin sitten ylipäätään on olemassa?

Toimitusjohtaja Aaltosen mukaan ennen kaikkea siksi, että Suomi voisi kilpailla potilaista muiden maiden kanssa. Terveysturismi yleistyy jatkuvasti, ja Aaltosen arvion mukaan potilaiden mukana liikkuvat lopulta myös lääkärit.

Hyksinin ajatuksena on tarjota Husin huippulääkäreille mahdollisuus tehdä harvinaisia ja vaativia leikkauksia ja saada niistä asianmukaista korvausta. Jos he eivät pääse tekemään Suomessa sellaista työtä kuin haluavat, Suomi saattaa Aaltosen mukaan menettää suuren määrän osaamista.

– Vääjäämätön kehityssuunta on, että Euroopan erikoissairaanhoito tulee keskittymään tiettyihin maihin. Suomi joko on yksi niistä tai ei ole.

Apu selvitti, mitkä Hyksiniä koskevista hurjista väitteistä ja uskomuksista pitävät paikkansa.

Väite 1: Husin lääkärit hoitavat Hyksinin potilaita myös virka-ajallaan, joten maksavat potilaat saattavat ohittaa julkisen puolen potilaat leikkausjonossa.

Kyllä. Osa Hyksinin potilaista todella leikataan päiväsaikaan. Näissä tapauksissa yksityiseen hoitoon hakeutunut potilas maksaa Hyksinille hoidostaan ja Hyksin maksaa Husille leikkauksen toteuttamisesta.

Hyksinin toimitusjohtaja Janne Aaltonen kertoo, että aloitteen leikkauksen suorittamisesta päiväsaikaan tekee aina Hus. Voiko tämä sekavalta kuulostava kuvio johtaa siihen, että julkisen puolen potilaita ohitetaan leikkausjonoissa?

Kyllä voi, vastaa Husin ylilääkäri ja Hyksinin hallituksen puheenjohtaja Lasse Lehtonen.

– On mahdotonta kieltää, etteivätkö jotkut päiväsaikaan leikattavat Hyksinin potilaat saattaisi päästä niin sanotusti jonon ohi. Eiväthän jonotuskäytännöt ole koskaan täydelliset. Pyrimme kuitenkin valvomaan, että yhdenkään julkisen puolen potilaan hoitoonpääsy ei häiriinny.

Lehtosen mukaan Hyksinin potilaiden leikkaaminen päiväsaikaan voi johtua esimerkiksi siitä, että Hus haluaa järjestää näytösleikkauksen, jota saattaa tulla seuraamaan ulkomaalaisia lääkäreitä. Yksityissairaalan suomalaisia potilaita ei leikata päiväsaikaan.

Hyksin on tänä vuonna leikannut kuukausittain noin 20 potilasta, joista lääkäreiden virka-aikana on leikattu keskimäärin kaksi. Husin sairaaloissa leikataan kuukausittain lähes 8 000 potilasta, joten käytännössä Hyksinin potilaat eivät juuri pitkitä Husin leikkausjonoja.

Väite 2: Hyksinin leikkaamat potilaat jäävät Husin osastoille hoidettavaksi, joten heidän hoitonsa kustannetaan verorahoilla.

Ei. Ylivoimaisesti suurin osa Hyksinin potilaista jää leikkauksensa jälkeen Husiin hoidettavaksi, mutta Hyksin maksaa hoidosta Husille. Toimitusjohtaja Janne Aaltosen mukaan sellaista tilannetta ei voi syntyä, jossa jonkun Hyksinin potilaan hoito jäisi laskuttamatta.

Aaltonen kertoo yrityksen maksaneen Husille tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä korvauksia 2,2 miljoonan euron edestä.

Hoitajia on närkästyttänyt se, että he joutuvat työajallaan hoitamaan yksityissairaalan potilaita.

Viime vuonna hoitajia edustava ammattiliitto Tehy ja Hyksin olivat erimielisiä siitä, millaisia lisäkorvauksia hoitajille pitäisi maksaa yksityisen puolen potilaiden hoitamisesta. Tehy ei ollut tyytyväinen Hyksinin tarjoamaan summaan, joka oli 140 euroa vuorokaudelta vuodeosastolla hoidettua potilasta kohden.

Tehyn ammattiosaston puheejohtaja Reija Sjöhölm sanoi Helsingin Sanomille, että summa on todella pieni, kun se jaetaan kymmenien hoitajien kesken.

Hyksin taipui nostamaan summaa jonkin verran, ja hoitajille maksetaan nyt jaettavaksi 200 euron lisäkorvaus. Lasse Lehtosta kiistojen muistelu huvittaa.

– Liiton ajatus oli sentapainen, että ensin pitää saada rahaa siitä, että tulee töihin ja sitten lisäkorvauksia normaalien töiden tekemisestä. Onneksi ongelmaan löytyi sitten ratkaisu. Eli nyt hoitajille maksetaan lisää, Lehtonen sanoo.

Väite 3: Hyksin on yksityinen, markkinoilla kilpaileva yritys, mutta sen toimintaa tuetaan verovaroin.

Kyllä. Kun Hyksin päätettiin perustaa vuonna 2011, päätökseen vaikutti se, että tuore lakimuutos ulotti sairaanhoitokorvaukset koskemaan julkisissa tiloissa tapahtuvaa yksityistä sairaanhoitoa.

Ehdoksi korvausten saamiseen määriteltiin, että yhtiössä on oltava vähintään 25 prosenttia yksityistä omistusta. Niinpä Hyksinin pienomistajiksi hankittiin Invalidisäätiö ja eläkevakuutusyhtiö Varma, joiden yhteenlaskettu omistusosuus on 30 prosenttia. Näin Hus saa epäsuorasti valtiolta korvausta siitä, että Husin suureksi osaksi omistama yhtiö suorittaa leikkauksia sen tiloissa.

Myös muiden yksityisten terveyspalveluyritysten toimintaa tuetaan sairaanhoitokorvauksilla, joten Hyksin ei tässä suhteessa ole poikkeus.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Hus mieltää Hyksinin yksityiseksi vain silloin, kun se on konsernin kannalta edullista. Tänä vuonna voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan suomalaiset voivat nyt vapaasti valita hoitopaikkansa Suomen eri julkisten toimijoiden väliltä, ja Hus pitää Hyksiniä yhtenä niistä.

Husin valtuusto poisti kesäkuisessa kokouksessaan Hyksinin toiminnalle asetetuista reunaehdoista maininnan, jonka mukaan yhtiön toiminnan ei tule suuntautua Husin perustoiminnan alueelle. Ehto poistettiin, jotta Hyksin voi tulevaisuudessa hoitaa erikoissairaanhoidon lähetteen saaneita julkisen puolen potilaita.

Valtuuston kokouksen pöytäkirjan perusteella Hus toivoo, että verorahoilla maksettujen leikkauksien tekeminen tekisi Hyksinin toiminnasta kannattavampaa. Yhtiön toimitusjohtaja Janne Aaltonen ei kuitenkaan pidä ajatusta hyvänä.

– Lähtökohtaisesti meidän ei mielestäni kannata osallistua julkisilla varoilla pyöritettyyn toimintaan. Mahdollisuus siihen silti haluttiin jättää.

Hyksin ei ole leikannut vielä yhtäkään julkisen puolen potilasta eikä Aaltosen mukaan ole ainakaan tällä tietoa aikeissa niin tehdä.

Väite 4: Yksityisten potilaiden leikkaaminen julkisissa tiloissa tuottaa kunta­yhtymälle voittoa ja takaa sen, etteivät kalliit tilat seiso turhaan tyhjinä.

Ei. Hyksinin suorittamien toimenpiteiden määrä on niin pieni, että sillä ei ole suurta vaikutusta Husin tilojen käyttöasteeseen. Yritys tekee vuodessa vain joitakin satoja leikkauksia, kun Husin sairaaloissa suoritetaan vuosittain noin 90 000 leikkausta. Hyksinin on tarkoitus keskittyä harvinaisiin ja vaikeisiin leikkauksiin.

Yhtiö ei myöskään ole toimintansa alkuvaiheessa tuottanut kuntayhtymälle voittoa, vaan päinvastoin: viime vuonna Hyksinin liikevaihto oli reilut 840 000 euroa ja tappio 755 000 euroa. Kahden vuoden tappiot ovat syöneet yhtiön koko osakepääoman, joten ilman Hyksinin omistajien eli Husin, Varman ja Invalidisäätiön myöntämää miljoonan euron suuruista pääomalainaa yhtiö olisi vaikeuksissa.

Tänä vuonna yrityksen toiminta on alkanut rullata suunnitellulla tavalla, ja Janne Aaltosen mukaan odotettavissa on tulos, “joka ei ole merkittävästi nollan kummankaan puolen”.

Nollatuloskin olisi konsernin kannalta voitollinen, sillä siitä on vähennetty Husille maksetut vuokrat ja Husilta ostetut palvelut, jotka muodostavat ison osa Hyksinin liikevaihdosta.

Parin miljoonan voitot tai tappiot ovat joka tapauksessa Husin kannalta pisaroita valtameressä, sillä kuntayhtymän liikevaihto oli viime vuonna 1,7 miljardia euroa. *

Teksti Teemu Muhonen

Kuva 123rf

Juttu on julkaistu Avun numerossa 47/2014.

********

Mikä Hyksin?

* Vuonna 2013 toimintansa aloittanut yksityissairaala.

* Toimii Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (Hus) kuuluvan Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (Hyks) tiloissa.

* Omistajat: Hus (70 %), Invalidisäätiö (20 %) ja eläkeyhtiö Varma (10 %).

* Hus perusti sairaalan pysyäkseen houkuttelevana työnantajana ja osallistuakseen kilpailuun ulkomaalaisista terveysturisteista.

* Liikevaihto vuonna 2013 reilut 840 000 euroa, tappio 755 000 euroa.

* Suoritettuja leikkauksia viime vuonna 50, tänä vuonna noin 250.

Julkaistu: 20.11.2014