Pyhäjoelle rakennettiin Fennovoimalle yli tuhat asuntoa ja valtavia varastohalleja – Nyt kaikki puretaan pois, käyttämättöminä
Pyhäjoelle piti kohota venäläisvalmisteinen ydinvoimala. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt Hanhikiveltä puretaan rakennuksia, jotka eivät ehtineet käyttöön.
Suuri ja painava liukuovi narahtaa, kun Teemu Södö työntää sitä auki yhdessä Markku Nikupeterin kanssa.
Pyhäjoen Hanhikivellä kohoava suuri 5 000 neliön varastohalli ei ole ehtinyt valmiiksi. Nyt se pitää purkaa. Sen tekee HVM Infra Oy, jonka toimitusjohtaja Södö on. Nikupeteri on yhtiön projektipäällikkö.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Myöhemmin keväällä Fennovoima Oy kertoi päättäneensä sopimuksensa venäläisen Rosatomin kanssa. Rosatomin piti toimittaa ydinvoimala Fennovoimalle. Samalla työt Hanhikiven ydinvoimalatyömaalla päättyivät.
Ydinvoimalaa ei siis rakennettu. Sen maatöihin ja alueen infraan hupeni satoja miljoonia euroja.
Valmiiksi saatiin kahdeksan kerrosta korkea Fennovoiman toimistotalo, johon olisi mahtunut 400 työntekijää. Se jää toistaiseksi alueen maamerkiksi.
Fennovoima sai luvan ydinvoimalalleen jo vuonna 2010. Alun perin hankkeen pääkumppani oli saksalainen energiajätti E.ON, joka kuitenkin vetäytyi vuonna 2012. Monien mutkien jälkeen ydinvoimahankkeeseen tuli mukaan Venäjän valtion konsortio Rosatom.
Työt ydinvoimalatyömaalla jatkuivat vielä Venäjän hyökkäyksen jälkeen, kunnes virallinen lopetuspäätös tuli. Suomalaiset yritykset ja kunnat ehtivät sijoittaa hankkeeseen satoja miljoonia euroja.
Simolainen perheyritys HVM Infra voitti tänä vuonna tarjouskilpailun ydinvoimalan rakentamista tukevien varasto- ja majoitusrakennusten purku-urakasta. 50 ihmistä työllistävä yritys on erikoistunut juuri rakennusten purkamiseen.
Nikupeteri vastaa kännykkäänsä kesken haastattelun.
– Viikon sisällä on tullut jo tuhat puhelua, joissa on tiedusteltu purettavia halleja, hän kertoo puhelun jälkeen.
Fennovoima on ilmoittanut purkavansa yli puolet Hanhikivenniemen rakennusneliöistä. Purettavia rakennuksia on 23, ja niissä on yhteensä 90 000 kerrosneliötä, yhdeksän marketin verran.
– 5 000 neliön halleja on seitsemän kappaletta, yksi 3 000 neliön halli ja kaksi 1 000 neliön hallia, Södö laskee.
Poistettavaksi tuomituista rakennuksista oli viime kesänä saatu purettua kolmannes, eli noin 30 000 neliötä. Koko purku-urakka on tarkoitus saada päätökseen ensi vuoden loppuun mennessä.
Silloin myös majoitusrakennusten purkamisen ja siirtämisen pitäisi olla valmista. Tähän saakka paikalta on purettu lähinnä varastohalleja.
– Olen koittanut katsoa Googlesta, mutta en ole löytänyt Euroopasta toista näin mittavaa purku-urakkaa. Yritämme kierrättää rakennukset mahdollisimman hyvin. Hallien lattiat murskataan ja ne menevät erilaisiin täyttöihin, Nikupeteri sanoo.
Suurin osa purettavista neliöistä on lähes jalkapallokentän kokoisia varastohalleja. Muutamissa halleissa lattioiden murskaus on jo aloitettu.
Södö ja Nikupetri saavat työnnettyä liukuoven täysin auki. Tuliterän hallin betonilattia hohkaa puhtaana, kun valo lankeaa sisälle. Sähköjä ei ennätetty kytkeä päälle.
– Tämäkin halli on täysin käyttämätön. LVI-putkitukset saatiin tehtyä, mutta sähkökeskusta ei ennätetty asentaa, kun rakentaminen keskeytettiin, Södö sanoo.
Oulaisen Tivitekin yrittäjä Antti Heikkilä lastaa nostokonetta Hanhikiveen ydinvoimalalle johtavan tien varressa, jossa on pitkä rivi käyttämättömiä työntekijöiden asuntoparakkeja.
Tivitek tekee alihankintatöitä HVM:lle.
– Tänään tehtiin jo koepurku. Katsottiin, miten rakennukset voidaan viipaloida kuljettamista varten, Heikkilä sanoo.
Asuntoja on kuin pienessä kaupungissa. Asuntoparakit ovat oikeastaan pitkiä, kaksikerroksisia rivitaloja. Niitä on kaikkiaan 21 ja niissä on yhteensä 1 008 huoneistoa. Asuntolat rakensi Fennovoimalle rakennuskonserni Lehto.
Nämä yli tuhat asuntoa ovat seisseet Hanhikivellä käyttämättä mutta lämmöt päällä jo kuusi vuotta.
– Purku aloitetaan keväällä. Kukin rakennus paloitellaan 3,5 kertaa 8,5 metriä pitkiin yksikerroksisiin lohkoihin, jolloin ne on helppo siirtää uuteen kohteeseen, Södö sanoo.
Asuntoparakeille tuntuu olevan kysyntää. Niitä on tiedusteltu myös Ruotsista ja Norjasta.
– Kaukaisin yhteydenotto tuli Espanjan Valencian tulva-alueelta, Södö lisää.
Majoituskylä rakennettiin jo alun perin siirron mahdollistaville perustuksille, sillä se oli tarkoitus siirtää pois ydinvoimalan valmistuttua.
Rakentajia ei siis koskaan tarvinnut majoittaa. Kussakin pitkässä rakennuksessa on jokaiselle työntekijälle oma makuuhuone ja yhteinen suuri olohuone keittiöineen sekä WC- ja suihkutiloineen.
Tapaamme Pyhäjoen keskusraitilla eläkkeellä olevan kirvesmiehen Matti Kallion. Samalla raitilla oli pitkään Fennovoiman konttori. Se siirtyi pari vuotta sitten lähelle ydinvoimala- alueen porttia, jonne valmistui hieno opastuskeskus. Sekin on nyt tyhjillään.
– Hanhikivestä on jo purettu täysin käyttämättömiä rakennuksia, pyhäjokinen Kallio ihmettelee.
Hänen poikansa Juha Kallio työskenteli kokkina Fennovoiman ruokalassa.
– Sinne valmistui uusi ruokala, jossa ei ennätetty valmistaa ainuttakaan ateriaa. Senkin liedet ja keittiötarvikkeet myytiin eteenpäin, Kallio kertoo.
Fennovoiman keittiö meni Rovaniemelle, postitalosta saneerattuun uuteen Post Hotelliin.
Toimitusjohtaja Södö kertoo, että rakennuksista on tosiaan myyty jo 30 000 neliötä muun muassa Pohjois- Suomen kierrätysalan yrityksille.
Pyhäjoen yrittäjien sihteeri Tanja Siipilehto pitää keskustassa kampaamoyritystä.
– Ydinvoimahankkeen kariutuminen oli järkyttävä asia. Se näkyi heti keskustan liike-elämässä, hän kertoo.
Keskustan alueelta on suljettu useita liikkeitä sekä suosittu Rahlanin aasialainen ravintola.
Nyt Pyhäjoen onni näyttää kuitenkin kääntyvän.
– Tänne suunnitellaan suurta datakeskusta, joka voi tuoda runsaasti uusia työpaikkoja, Pyhäjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Tornberg (kesk.) kertoo.
Tornberg esittelee 20 kilometriä Pyhäjoelta itään sijaitsevalla Keskikylällä datakeskuksen tonttia. Suomalainen, datakeskuksia kehittävä Hyperco Oy kertoi joulukuun taitteessa hankkineensa Pyhäjoen kunnalta 130 hehtaarin tontin 2,4 miljoonalla eurolla.
– Tontilla on jo aloitettu metsän hakkuut, hän kertoo.
Syy Hypercon kiinnostukselle löytyy tien toiselta puolelta. Siellä on sähköverkkoyhtiö Fingridin Valkeuden sähköasema, jonka kautta Hanhikiven ydinvoimalan sähkö olisi kytketty valtakunnan verkkoon.
Se suunnitelma muuttui keväällä 2022.
– Se oli viimeinen hetki viheltää peli poikki, Tornberg sanoo.
Lausunto ei tarkoita sitä, että vastustaisi ydinvoimaa. Tornberg uskoo, että ydinvoimalan tonttia hyödynnetään vielä energiantuotannossa.
– Pyhäjoki on ainoa paikka Euroopassa, jossa on ydinvoimalan kaava valmiina.
Mitä olisi tehty, jos Rosatom olisi ennättänyt rakentaa voimalan valmiiksi? Olisiko Ukrainassa sotaa käyvä Venäjä voinut kiristää Suomea ydinvoimalan sähköllä?
– En osaa sanoa, Tornberg vastaa.
Nyt sähköaseman kautta on liitetty valtakunnan verkkoon tuulisähköä, jota Pyhäjoelle on rakennettu 114 tuulivoimalan verran.
– Lisäksi sähköaseman lähelle on kaavoitettu tuulipuiston laajennus, jonne on tulossa 40–60 tuulivoimalaa. Niistä voidaan tarvittaessa johtaa suoraan vihreää sähköä datakeskukseen, Tornberg kertoo.
Viime vuonna Pyhäjoen kunta sai tuulivoimaloista kiinteistöverotuloa noin neljä miljoonaa euroa. Pyhäjoki on tässä suhteessa Suomen ykkönen.
Datakeskukselle Pyhäjoella on suuria toiveita. Muualla työpaikkoja on syntynyt. Esimerkiksi Google työllistää Haminan datakeskuksessaan 400 työntekijää. Parhaillaan rakennettavan laajennuksen myötä työntekijöiden määrä nousee Haminassa 500:aan. Google on investoinut Haminaan vuodesta 2009 alkaen yhteensä 4,5 miljardia euroa.
Ydinvoimamenneisyydestä muistuttaa myös Energy Tower -toimistotalo Ollimäen yrityspuistossa, pari kilometriä keskustasta pohjoiseen. Sekin jäi tyhjäksi, kun Fennovoiman hanke kaatui.
Nyt kunnan työntekijät ovat siellä töissä väistötiloissa. Pyhäjoella aloitetaan pian vanhan kunnantalon purku. Sen tilalle rakennetaan 3,5 miljoonalla eurolla uusi.
Kunta omistaa Energy Towerista kolmasosan.
Yritysten poistumisesta Pyhäjoelta muistuttaa pitkä rivi postilaatikoita rakennuksen seinustalla. Nimikylteissä lukee yhä: Inspecta, Cavamet Oy, Enersence Oy, Energiakiinteistöt, Suomen Mastorakentajat, SGA Oy, Titan -2 ja Sosnovoborelectromontach.
Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kariutumisesta ja Rosatomin poistumisesta huolimatta Pyhäjoki on saanut muuttovoittoa viime vuonna.
Kunnanvaltuuston puheenjohtajan Tornbergin mukaan kuntaan on muuttanut myös lapsiperheitä. Kunta tarjoaa ilmaisen päivähoitopaikana lapsille ja lisäksi sinne valmistui uusi koulu kaksi vuotta sitten.
– Koulussa on 300 oppilasta. Lisäksi lukiolaisia on 104, kertoo Pyhäjoen kunnan sivistysjohtaja Elina Vehkala.
Keskustan pohjoislaidalla on rakenteilla 60-paikkainen vanhusten palvelutalo, jonka kunta vuokraa Pohjois-Suomen hyvinvointialueelle. Kunta sijoittaa siihen 11 miljoonaa euroa.
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen luettelee lisää täkyjä, jolla kuntaan houkutellaan uusia asukkaita: maakunnan alhaisimmat verot tuloverossa ja asumisessa, tuhannen euron haikararaha jokaisesta syntyvästä lapsesta, metsäpalstan optio-oikeus omakotirakentajalle sekä 4 000 euron tuki ensiasunnon hankkineelle.
– 4 000 euron tuki maksettiin viime vuonna kolmelle perheelle, Soronen sanoo.
Ehkä Pyhäjoki siis selviää Fennovoima-pettymyksestä. Mutta mitä tapahtuu Hanhikivelle, kun venäläistä ydinvoimalaa ei sinne saatukaan?
Kysytään ydinvoimahanketta vastustanutta Pro Hanhikivi -liikettä vuosikausia vetäneeltä Helena Maijalalta.
– Ehkä sinne sopisi vedyntuotantoa. On suuri sääli, että kauniit rannat merenrantamökkeineen menetettiin.
