Pyhä-Häkin puut kertovat toisesta ajasta – Vanhin kelo alkoi kasvaa 1518 ja edellinen metsäpalo tapahtui 1700-luvulla

Aamu on sarastamassa. Metsässä on pimeää, mutta suolle alkaa valo jo hiipiä. Tummansinisellä taivaalla tuikkii vielä tähtiä ja kuu kumottaa puunlatvojen yllä. Lumen peittämät suomättäät alkavat saada muotoja ja sävyjä ja kohta leimahtaa auringon valo maisemaan.

Komeimmillaan Pyhä-Häkin metsät ovat kilpikaarnaisten jättipetäjien Mastomäellä. Lähes viisisataavuotiset ylispuut kurkottavat latvansa muun metsän yläpuolelle. Meille suomalaisille puut ovat olleet aina tärkeitä. Saapuminen Mastomäen ikihongikkoon vetää mielen hartaaksi.

Mastomäen polun varrella löytyy puiston vanhin puu, ”Iso puu”. Se nousi sammalikosta vuonna 1518 ja kasvoi komeisiin mittoihin. Männyn korkeus on 26 metriä ja ympärysmitta rinnan korkeudelta 288 senttiä. Nyt puu on keloutunut, sillä se kuoli vuonna 2004. Sen sijalle on valittu uusi ”Iso puu”, joka on vanhasta noin 300 metriä pohjoiseen. Se on alkanut kasvunsa vuonna 1641.

Pyhä-Häkin kansallispuistossa Saarijärvellä kolopesijöille riittää koloja. Hopeakylkiset kelot hohtavat havumetsässä, jonne metsätalous ei ole koskaan ulottunut. Keloja on puunrungoista noin kymmenesosa, mikä on enemmän kuin missään muualla Etelä-Suomessa.

Iso Kotajärven rannan keittokatoksessa voi keitellä kahvit ja ruuat sekä lepuuttaa jalkoja. Järveltä kannattaa poiketa Kotanevan polulle, joka sivuaa puiston suurinta suota. Suot peittävät noin puolet puiston pinta-alasta. Metsäiset isovarpurämeet vaihtuvat avoimiksi lyhytkorsinevoiksi ja järeitä kuusia kasvaviksi ruoho- ja heinäkorviksi.

Pyhä-Häkissä on kolme rengasreittiä, jotka lähtevät kaikki puiston opastuspisteeltä Saarijärven-Viitasaaren tien varresta. Ainakin osa poluista on käytössä talvellakin. Vihreillä maalitäplillä merkitty Riihinevan polku on 1,4 kilometrin mittainen ja kiertää Riihinevan ympäri.

Mastomäen polulla on mittaa 3,2 kilometriä ja se on merkitty maastoon oranssein täplin. Sen varrella on mm. Iso puu, Mastomäen aarnialue ja Riihineva. Talvella kansallispuistossa voi hiihtää Saarijärven kunnan ylläpitämällä ladulla, kun Saarijärvi-Kannonkoski-latu kulkee alueen halki.

Kotajärven polku on 6,5 kilometrin mittainen ja osin samaa reittiä Mastomäen polun kanssa. Polku laskeutuu Kotanevan pitkospuille ja suon avarankaunis maisema antaa katseelle tilaa vaeltaa. Kotaneva on hyvä lintusuo ja keväällä suolta kantautuu teerien pulinaa ja kurkien raikuvia trumpetteja.

Pyhä-Häkin kansallispuisto sopii parhaiten päiväretkeilyyn, sillä pinta-alaltaan pienessä puistossa ei ole telttailupaikkoja. Hyvät polut kutsuvat tutustumaan kansallispuiston ikimetsiin, avoimiin soihin ja vanhojen metsien eliöihin.