
Miksi ihmiselle ei ole punkkitabletteja? – Ihmisten ja eläinten aineenvaihdunta on niin erilainen, että tarvittava annos voisi olla myrkyllinen
Esimerkiksi punkkipannan teho ehtisi hävitä ihmisellä peseytymisen mukana ennen kuin se ehtisi alkaakaan. Lemmikkien punkkivalmisteilla suojataan niin eläintä kuin ihmistäkin.
Jos koirakaveri rymyää kesäisin metsissä ja heinikoissa, se on hyvä suojata punkeilta. Satavarmaa suojaa punkkihuolilta ei ole, saa punkkivalmisteista suurta apua.
Voisiko ihminen käyttää lemmikeille suunnattuja punkkituotteita, kuten tabletteja? Ei, sanoo Yliopiston apteekin farmaseutti Leeni Tolvanen. Syy on, että ihmisten ja eläinten aineenvaihdunta on niin erilainen, että tarvittavina annoksina eläinlääkkeet voisivat olla myrkyllisiä ihmisille.
– Eri eläinlajien välillä on merkittäviä eroja aineenvaihdunnassa. Se voi vaikuttaa huomattavasti lääkeaineen tehoon ja turvallisuuteen, Tolvanen sanoo.
Entä miksi ihmisille ei ole punkkilääkkeitä ja karkotteita esimerkiksi tabletteina, kuten lemmikeille? Tolvasen mukaan eläimellä toimivien lääkkeiden turvallisuuden osoittaminen ja ihmiskäyttöön rekisteröinti tuskin olisi taloudellisesti kannattavaa.
– Esimerkiksi punkkipannan vaikutus saavuttaa koiralla täyden tehonsa viikon päästä aloituksesta, kun vaikuttava aine on ehtinyt kulkeutua ihon pinnalla olevan rasvan mukana joka puolelle. Ihminen peseytyy päivittäin eli teho ehtisi hävitä, ennen kuin se olisi kunnolla voimassa, Tolvanen kertoo.
Miten lemmikkien punkkituotteet toimivat?
Yliopiston apteekin eläinvastuufarmaseutti Kati Sairanen kertoo, että punkkivalmisteita lemmikeille löytyy pantoina, paikallisvaleluliuoksina ja suihkeina sekä reseptivalmisteena tablettina. Kaikki punkkituotteet tappavat punkin, jos se on päässyt kiinnittymään lemmikin ihoon. Osalla tuotteista on myös karkottava vaikutus. Punkkilääkkeiden hyönteismyrkyt vaikuttavat punkkien keskushermostoon ja johtavat punkkien kuolemaan.
Sairasen mukaan tablettimuotoiset punkkivalmisteet eivät karkota punkkeja, vaan tappavat kiinnittyneen punkin, kun se on aloittanut imemään verta. Tällöin punkki kuolee yleensä alle vuorokaudessa, eikä ehdi tartuttaa tavanomaisimpia punkkien levittämiä tauteja eläimeen.
Punkkipannat sekä paikallisesti laitettavat liuokset ovat haitallisia vesieliöille. Jos käyttää lemmikillään pantaa, tulee muistaa tarkistaa, pitääkö se riisua ennen kuin lemmikki menee uimaan. Liuoksen laiton jälkeen lemmikkiä ei saa päästää luonnonvesiin 48 tuntiin.
Suojataanko tuotteilla enemmän lemmikkiä vai lemmikin omistajaa?
Kuten muistakin lääkkeistä, punkkituotteista voi olla haittavaikutuksia lemmikeille. Punkkitablettien haittavaikutukset ovat yleensä lieviä, kuten oksentelua ja ripulia. Pantojen ja liuosten haittavaikutukset ovat tavallisimmin paikallisia, kuten ihon punoitusta, kutinaa ja karvanlähtöä. Erittäin harvinaisissa tapauksissa tuotteista voi aiheutua neurologisia oireita. Tällöin tulee olla välittömästi yhteydessä eläinlääkäriin.
Kati Sairasen mukaan koira sairastuu harvoin puutiaisvälitteisiin tauteihin, mutta tapauksia on.
– Suoja punkkeja vastaan on lemmikille tärkeä alueilla, joissa punkkeja esiintyy. Lisäksi lemmikin punkkivalmisteilla suojataan myös ihmistä, Tolvanen sanoo.
Punkit voivat kulkeutua lemmikin mukana sisälle ja löytää tiensä ihmiseen. Tolvasen mukaan mikään valmiste ei täysin suojaa punkeilta, joten päivittäinen punkkitarkastus on tärkeä tehdä sekä lemmikille että omistajalle. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää taivekohtiin, korvantaustoihin ja päänahkaan, joihin punkit mieluusti hakeutuvat.
Mikä on ihmiselle paras tapa suojautua punkeilta?
Ihmiselle paras tapa suojautua punkeilta on vaatetus. Myös iholle tarkoitetuista puutiaiskarkotteista on hyötyä. Ne sisältävät ikaridiinia, joka voi vähentää punkkien kiinnittymistä iholle.
– Karkotteet eivät kuitenkaan täysin estä punkkeja kiinnittymästä iholle, ja esimerkiksi hikoilu vaikuttaa karkotteen tehoon, Tolvanen sanoo.
Jos huonosti käy, punkin puremasta voi saada puutiaisaivokuumeen tai borrelioosin. Puutiaisaivokuumetta vastaan voi suojautua rokotteella, jota Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos suosittelee erityisesti riskialueilla asuville ja niillä pitkäaikaisesti lomaileville. Vaikka rokotetta kutsutaan usein punkkirokotteeksi, se ei suojaa itse punkeilta eikä borrelioosilta.
