Älä luule olevasi jotakin – keskustelupalstoilla mellastavat psykopaattis-sadistiset persoonat
Janten lait heijastavat itsetunnoltaan pahoin nujerretun mutta valta-asemaan päässeen tai sellaista tavoittelevan yksilön tai ryhmän asennoitumista niitä kohtaan, jotka jollakin lailla erottuvat edukseen muista, kirjoittaa psykiatri Hannu Lauerma.
Tanskassa syntynyt mutta Norjassa tuotantonsa kuuluisimman osan norjaksi kirjoittanut Aksel Sandemose (1899–1965) edusti 1910-luvulla kehittynyttä kirjallista ekspressionismia. Tavanomaisen kirjallisen kuvailun sijasta se heijasti kirjoittajan sisäistä maailmaa, sekoitti samaan teokseen erityyppisiä tekstejä, pyrki ravistelevaan ilmaisuun, provosoi, eikä juuri kunnioittanut vanhakantaisia, paljolti protestanttisia ihanteita. Se kukoistikin lähinnä Pohjoismaissa ja natsihallintoa edeltäneen ajan Saksassa.
Romaanissaan Pakolainen ylittää jälkensä Sandemose kuvaa Janteksi nimeämänsä ankean ja ahdasmielisen pikkukaupungin kirjoittamattomat lait: Älä luule olevasi jotakin. Älä luule olevasi yhtä hyvä kuin me. Älä luule olevasi viisaampi kuin me. Älä luule olevasi parempi kuin me. Älä luule tietäväsi enemmän kuin me. Älä luule olevasi enemmän kuin me. Älä luule kelpaavasi johonkin. Älä naura meille. Älä luule, että kukaan välittää sinusta. Älä luule voivasi opettaa meille jotakin. Noista epäsuorasti juontuvaksi pykäläksi numero 11. on esitetty ylimääräistä varoitusta: Älä luule, että on jotakin, jota emme jo tietäisi sinusta.
”Hyvin voivalla ja itsetunnoltaan normaalilla ihmisellä kun ei ole mitään tarvetta painaa muita alaspäin.”
Janten lait heijastavat itsetunnoltaan pahoin nujerretun mutta valta-asemaan päässeen tai sellaista tavoittelevan yksilön tai ryhmän asennoitumista niitä kohtaan, jotka jollakin lailla erottuvat edukseen muista. Hyvin voivalla ja itsetunnoltaan normaalilla ihmisellä kun ei ole mitään tarvetta painaa muita alaspäin.
On vaikeaa kuvitella, että Janten kaltaista ankeuden perikuvaa olisi nimenomaan kaupunkina ollut olemassa, mutta kirjailijan mielen tuotos on erittäin vaikuttava. Sandemose oli hyvin moninaisissa ammateissa toiminut, epäsovinnainen poikkeuslahjakkuus, ja monen aikalaiskommentoijan mukaan joskus epämiellyttävänkin särmikäs tai itseään korostanut persoona. Sellainen saattaa törmätä kuvattuihin Janten lakeihin muita useammin.
”Kateuden rikkomassa somen peilissä moninaiset kaunottaret nähdään vastenmielisinä, eri alojen parhaat asiantuntijat huijareina ja suomalaiset NHL-pelaajat rupusakkina.”
Etenkin nuorille paljon murhetta aiheuttava ja jopa kliinisesti merkittäviä psyykkisiä oirekuvia ruokkiva some – jonka kieltämisestä alle 15-vuotiailta Norjassa on keskusteltu – heijastelee silti onnettoman usein Janten lakeja.
Tutkimustietoakin on siitä, että keskustelupalstoilla mellastavat tavallista selvästi useammin psykopaattis-sadistiset persoonat, joille yritys nolata tai vähätellä muita anonymiteetin takaa on houkuttelevaa. Toki myös järkevämmän tekemisen täytyy jostakin syystä puuttua, jotta toimeen tulisi tartutuksi.
Ilmeisesti jotkut, kaiketi eniten suhteellisen nuoret ja ns. näyttäytymisammateissa toimivat lähimmäiset, tarvitsevatkin tukea selvitäkseen panetteluvyörystä. Kateuden rikkomassa somen peilissä moninaiset kaunottaret nähdään vastenmielisinä, eri alojen parhaat asiantuntijat huijareina ja suomalaiset NHL-pelaajat rupusakkina.
Tosin monesti riittänee faktamuistutus siitä, että anonyymit vihaviestit kertovat usein hyvin paljon kirjoittajistaan, vaikka eivät mitään kohteistaan.
