Psykopaatit ja narsistit porskuttavat valheiden ja pelon avulla – Näin Taija Stoat saa kiinni työelämän pimeät persoonat
Pimeä kolmikko
Psykopaatit ja narsistit porskuttavat valheiden ja pelon avulla – Näin Taija Stoat saa kiinni työelämän pimeät persoonat
Me tavalliset ihmiset emme odota täydellistä häikäilemättömyyttä ja valehtelua jopa puolison syöpäsairaudesta. Sen vuoksi voimme jäädä psykopaattisten ihmisten jalkoihin töissä. Psykologi Taija Stoat on kuitenkin harjautunut juuri tällaisten ihmisten havaitsemiseen.
Julkaistu 3.2.2023
Apu

Mies oli voimakas ja hallitseva persoona, jota vanhanaikaisen hierarkkisessa työkulttuurissa ei tohtinut kritisoida kukaan. Miehen ympärillä oli joukko tunnollisia naisia, jotka silkasta pelosta hoitivat hänenkin työnsä.

Yrityksen johdolla oli miehestä myönteinen käsitys. Mies oli uinut sujuvasti johdon lähipiiriin ja luonut itsestään aivan toisen vaikutelman kuin alaiset.

Sitten yrityksen vanha toimitusjohtaja eläköityi. Uusi johto pyysi miehestä henkilöarvioinnin tämän tavoitellessa korkeampaa asemaa.

Arvioinnissa mies jäi kiinni.

Arvion tehnyt psykologi Taija Stoat jäi pohtimaan, mitä vuosia esihenkilönä toiminut mies oli lopulta oikeasti saanut työssään aikaan.

Kysymys johti sisäiseen tutkimukseen. Tulos oli pysäyttävä. Esihenkilö oli tehnyt seitsemän vuoden aikana varmuudella itse vain yhden excel-taulukon.

Tapaus oli monella tavalla tyypillinen esimerkki siitä, millaista vahinkoa pimeä johtaminen voi saada työelämässä aikaan.

Vasta kun organisaatio uusittiin ja manipuloija poistui talosta, alaiset uskalsivat puhua – tyypillistä sekin.

Pimeän kolmikon tyypit ovat kovia ja itsekeskeisiä

Pimeää johtamista edustavat manipuloivat tyypit ovat Taija Stoatin alaa. Stoat on taustaltaan kriminaalipsykologi ja tavannut vankiloissa paljon persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä.

– Siirtyessäni tekemään henkilöarviointeja huomasin, että silmäni on harjaantunut sellaisten piirteiden tunnistamiseen, joita muuten on vaikea tunnistaa, hän kertoo.

Esimerkkitapauksen henkilö täytti Stoatin silmään psykopaatin kriteerit.

Persoonallisuuden pimeäksi kolmikoksi (dark triad) kutsutaan kolmea erityisen vahingollisena pidettyä piirrettä: narsismia, macchiavellismia ja psykopatiaa.

Narsismille on tunnusomaista suureellinen minäkuva, herkkyys kritiikille ja kyvyttömyys myöntää omia virheitä. Narsisti ottaa onnistumisista kunnian, epäonnistumisiin löytyy aina muu syyllinen. Hän saavuttaa harvoin mitään yhdessä.

Machiavellisti runnoo: päätökset viedään läpi muista piittaamatta. Maailmankuva ja suhtautuminen ihmisiin on kova ja kyyninen.

Psykopatiaankin liittyy itsekeskeisyyttä ja oman edun ajamista, mutta lisäksi toimintaa leimaavat monet muut sosiaalisesti ongelmalliset piirteet.

– Patologinen valehtelu, piittaamattomuus normeista ja säännöistä, totuudesta ja rehellisyydestä, totaalinen kyvyttömyys asettua toisen asemaan, Stoat listaa.

Johtotehtävissä psykopaatteja keskimääräistä enemmän

Käytännössä piirteet limittyvät ja ilmenevät jatkumona, lievästä voimakkaaksi. Ihmisessä voi olla kaikkien näiden tyyppien piirteitä vähän, paljon tai ei ollenkaan.

Janan alkupäässä on ehkä vain itsevarmoja ja määrätietoisia henkilöitä, keskivaiheilla jo aika ikäviä tyyppejä. Ääripään ihminen on täysin empatiakyvytön ja kylmä.

Psykopatia on vakava luonnehäiriö, jota voi pitää antisosiaalisen persoonallisuushäiriön kärjistyneenä muotona.

Kepeät ”onko pomosi psykopaatti” -testit eivät sen tunnistamiseen riitä, eikä kahvihuonediagnooseja kannatakaan työtovereille heitellä.

Psykopaatteja arvioidaan olevan väestössä noin yksi prosentti. Rikoksista tuomittujen joukossa osuus on kymmenesosasta jopa kolmasosaan.

Myös johtotehtäviin heitä päätyy keskimääräistä enemmän. Yhdysvaltalaisen arvion mukaan esihenkilöistä 3–5 prosenttia täyttäisi psykopatian kriteerit. Tällaisista valkokauluspsykopaateista on kuitenkin hyvin vähän tietoa.

Psykopatia on työelämässä riskialttein, moniulotteisin ja samalla vaikein tunnistaa, Stoat arvioi. Hänen haaviinsa psykopaatteja ja narsisteja päätyy kahdella tavoin.

Joskus asiakasorganisaatiot pyytävät ulkopuolista arviota, jos rekrytointitilanteessa jokin on jäänyt mietityttämään. Jotkut taas haluavat kartoittaa pimeät puolet kaikilta rekrytoitavilta. Haastattelussa ei välttämättä ole noussut epäilyksiä, mutta jokin herättää Stoatin huomion.

Mikä?

”Kun pitempään puhutaan, alkaa huomata ristiriitaisuuksia”

Psykopaatti on usein taitava ohjailemaan vuorovaikutusta, hyödyntämään kuulijan pehmeitä kohtia ja muuntelemaan totuutta. Hän täyttää ajan oikeankuuloisella mutta tyhjällä puheella, tarinoilla ja hienoilla termeillä, muttei sano mitään olennaista.

– Tunnin psykopaatti pystyy ehkä ylläpitämään koherenttia kuvaa, mutta pidempään kun puhutaan, alkaa yleensä huomata ristiriitaisuuksia. Kun sitten kysyy niistä, he kyllä aina keksivät jotain eivätkä hämmenny.

Ylikorostunut itsevarmuus ja itsekeskeinen toimintatyyli paljastuvat sekä ihmisen tavassa olla läsnä että siinä, miten hän puhuu itsestään ja muista.

Etenkin silloin kun Stoat oli nuorempi, arvioitava pyrki välillä asettumaan hänen yläpuolelleen, hallitsemaan tilannetta.

– Hän pyrki aiheuttamaan epävarmuutta minussa ja murtamaan tilannetta esimerkiksi tekemällä henkilökohtaisia huomautuksia.

Jos ihmisestä tulee särötön, liian hyvää ollakseen totta -olo, sekin on hälytysmerkki.

Emme odota häikäilemätöntä valehtelua

Pimeä persoona osaa käyttää hyväkseen myös luottamustamme toisiin ihmisiin.

Erääseen työyhteisöön tuli töihin uusi ihminen. Hän kertoi heti alkuun, että hänen vaimonsa sairastaa aivosyöpää.

Tämän vuoksi muut suhtautuivat empaattisesti ja joustavasti työkaverin toistuviin poissaoloihin ja kuuntelivat tragedian käänteitä aina vaimon kuolemaan saakka.

Lopulta tämän oudon kepeä ja tunteeton tapa puhua hautajaisista herätti epäilykset. Kävi ilmi, ettei mitään vaimoa ollut. Henkilö oli nostanut palkkaa ja tehnyt työajalla mitä itse halusi.

– Manipulointi onnistui, koska muille ei tullut mieleenkään epäillä tarinaa. Mehän lähtökohtaisesti luotamme siihen, että aikuiset ihmiset esimerkiksi puhuvat totta, Stoat sanoo.

Osin juuri tämän vuoksi pelkoa kylvävät ja toisia hyväksikäyttävät ihmiset porskuttavat hommissaan vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Me haluamme uskoa toisista ihmisistä hyvää. Tai ainakaan useimmat meistä eivät tule ajatelleeksi, että kukaan voisi toimia täysin häikäilemättömästi.

Psykopaatti voi lievittää tylsyyttä jopa murhalla

Psykopaatit voivat, sillä heidän aivonsa ovat erilaiset kuin muiden.

Psykiatrisen vankisairaalan vangeilla tehty tutkimus osoitti, että tunteiden käsittelyyn ja itsesäätelyyn osallistuvien alueiden rakenne ja toiminta on muuttunut psykopaattisten väkivaltarikollisten aivoissa.

Myös ei-rikollisista kootusta kontrolliryhmästäkin löytyi muutoksia aivoista: sitä enemmän, mitä enemmän psykopatiaan liitettyjä piirteitä ihmisellä oli.

Toisessa suomalaistutkijoiden yhteishankkeessa taas selvisi, että tietyt geenit ja proteiinit ilmentyvät psykopaateilla poikkeavasti. Se näkyy esimerkiksi mielihyvän ja sosiaalisen käyttäytymisen säätelyssä.

Psykopaateilla vaikuttaisi olevan vähemmän opioidireseptoreja, eivätkä omat välittäjäaineet toimi normaalisti. Siksi empatiakyky on heikentynyt, selittää Jari Koistinaho, Helsingin yliopiston neurofarmakologian professori ja Helsinki Institute of Life Science -laitoksen johtaja.

– Psykopaatin elämä voi olla kovin tylsää pinnallisten tunnereaktioiden ja empatiakyvyttömyyden vuoksi, jolloin mielihyvän ja sykähdyttävien tunteiden eteen on tehtävä enemmän töitä ja hankittava kokemuksia, jotka eivät ole normin mukaisia, Koistinaho sanoo.

Kärsimyksen aiheuttaminen toiselle, äärimmillään jopa murha, saattaakin olla keino täyttää tyydyttymättömyyden tilaa.

Kenen aivot ovat poikkeavat?

Tunnekylmyys ja käytöshäiriöt lapsuudessa ennakoivat ongelmia. Silti vain pieni osa tällaisista lapsista kasvaa psykopaateiksi. Kaltoinkohtelun ja ankaran kasvatuksen tiedetään lisäävän riskejä, lämmin ja johdonmukainen kasvatus vähentää niitä.

Vakava psykopatia kehittyykin vähitellen. Se on mutkikas yhdistelmä geneettistä alttiutta ja epäsuotuisaa ympäristöä.

Ympäristön vaikutuksesta käy hyvin esimerkiksi yhdysvaltalaisen neurotieteilijän James Fallonin tapaus.

Käydessään läpi eri tutkimuksia varten otettuja tuhansia aivokuvia hän bongasi joukosta aivot, joissa oli psykopatiaan viittaavia poikkeamia.

Ja kas: ne olivat hänen omat aivonsa.

Fallon on kertonut tykkäävänsä kyllä vallasta ja voittamisesta ja suututtavansa ihmisiä, mutta aggressiivinen hän ei ole. Hän uskoo lapsena saamansa rakkauden suojanneen itseään psykopatian pelottavimmilta muodoilta.

Voiko psykopatiaa hoitaa?

Psykopatian aivomekanismien tunteminen antaa teoriassa avaimet sen hoitoon. Opioidijärjestelmää voitaisiin tasapainottaa tietyillä päihderiippuvuuksien hoidossakin käytetyillä lääkkeillä niin, että ihminen kykenisi paremmin empatiaan.

Poikkeamat voitaisiin periaatteessa tunnistaa jo varhain ja hoito aloittaa ennen kuin ongelmat ehtivät vakaviksi.

Riskien seulonta ei toki olisi eettisesti eikä käytännössäkään yksinkertaista.

Mutta pitkälle kehittyneen psykopatian hoito vasta vaikeaa onkin. Ihminen on yleensä haluton lääkehoitoon, eikä terapia tepsi.

Psykopaattisilla rikollisilla lääkitys voisi kenties olla vapauden ehto. Lääkeainetta vapauttava kapseli voitaisiin istuttaa syvälle kudokseen, eikä sitä voisi itse poistaa. Tällainen hoito vaatisi vahvat perusteet, sanoo Jari Koistinaho. Eikä kapseli toimisi kuin rajatun ajan.

Motivaatio parantua on heikko, jos ei näe itsessään vikaa.

Taija Stoat ei ole koskaan nähnyt, että paatunut psykopaatti olisi kyennyt muuttumaan ihmisenä ja korjaamaan toimintaansa.

Se vaatisi, että kokee tehneensä väärin. Jos ihmisellä on vain joitain psykopaattisia piirteitä, hän voi ehkä kyetäkin itsetutkiskeluun. Jos piirteitä on paljon – tuskin.

Lähempänä ääripäätä ihminen ei tunne katumusta tai pahaa mieltä aiheuttamastaan vahingosta.

Voiko pimeä persoonallisuus olla hyvä johtaja?

Voisiko pimeän kolmikon piirteistä olla jopa hyötyä joissain työtehtävissä? Työelämässähän monesti arvostetaan vakuuttavuutta ja joissain tehtävissä on kyettävä kylmäpäisiin päätöksiin. Itsevarmasti esiintyvät pimeät persoonallisuudet onnistuvatkin siksi usein päätymään tehtäviin, joissa voi käyttää valtaa.

Tutkimukset eivät kuitenkaan puhu sen puolesta, että he sitten oikeasti menestyisivät työssään.

– Dark triad -piirteiden negatiiviset seuraukset ovat huomattavasti yleisempiä kuin väitetyt positiiviset. Kun ihmisellä on useita psykopaattisia piirteitä, hän saa paljon tuhoa aikaan, Taija Stoat sanoo.

Tällaiset ihmiset saattavat tehdä päätöksiä riskillä ja impulsiivisesti. Niiden seurauksista he eivät ota vastuuta. Tunnekylmyys ja piittaamattomuus muista voi olla totaalista.

– Pohdinkin, mitä on menestyminen. Jos määritellään, että se on rahaa, valtaa ja asemaa, tiettyyn pisteeseen asti kovuus ja häikäilemättömyys voi auttaa. Jos menestys taas määritellään työyhteisön hyvinvointina ja yhteisinä onnistumisina, psykopaatit eivät todellakaan ole menestyjiä.

Inhimillisestä johtamisesta puhutaan aiempaa enemmän. Pimeän kolmikon vastapainoksi on luonnosteltu ”valoisaa” johtamista, joka kunnioittaa ihmisyyttä ja jokaisen itseisarvoa välineellisen kohtelun sijasta.

Stoat toivoisikin työelämän muuttuvan niin, että pimeät persoonallisuudet jäisivät nopeammin kiinni.

Toisaalta etä- ja hybridityön aikana vakuuttavuus ja vuorovaikutteisuus ovat arvossaan, ja rakenteita ja kontrollia on vähemmän. Ihmisten luotetaan tekevän työnsä. Se jättää tilaa manipuloiville oman edun tavoittelijoille.

– Kyllä ne tuolla sukkuloivat siinä missä ennenkin. Ne ovat kuin korkkeja: kun yhdestä paikasta lähtevät, kohta jo pompsahtavat toisaalla pintaan.

Kommentoi »