Image

Avaaja Risto Hotulainen korona-ajan etäkoulusta: "Joissain kouluissa vahtimestarit etsivät puhelimilla tunnilta kadonneita oppilaita”

Avaaja Risto Hotulainen korona-ajan etäkoulusta: "Joissain kouluissa vahtimestarit etsivät puhelimilla tunnilta kadonneita oppilaita”
Etätunneilta kadonneet oppilaat pitää etsiä ja saada nopeasti kiinnittymään koulunkäyntiin, jos etäkouluun vielä siirrytään, sanoo kasvatustieteiden professori Risto Hotulainen.
Julkaistu: 29.8.2020
Kouluilla oli käytännössä yksi päivä aikaa siirtyä lähiopetuksesta etäopetukseen, kun Suomi keväällä päätti sulkea koulut koronan takia. Olivatko ne valmiita siihen?
Voi sanoa, että eivät tietenkään olleet. Nyt perusopetuslakiin tuli määräaikainen muutos siitä, että tartuntatautilain nojalla voidaan siirtyä joustavasti etäopetukseen. Luultavasti monessa koulussa muotoillaan nyt kriisisuunnitelmaa etäopetukseen siirtymisen varalle. Tilannehan tuli yllätyksenä suurimmalle osalle kouluista.
Olet mukana Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa, jossa selvitettiin poikkeusolojen vaikutuksia koulunkäyntiin, opetukseen ja hyvinvointiin opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä. Ketkä olivat etäkoulujärjestelyn voittajia? Entä häviäjiä?
On vaikea sanoa, oliko tilanteessa ollenkaan voittajia. Niissä perheissä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat pystyivät jäämään kotiin, oli mahdollisuus tukea oppilaan koulutyötä.
Voittajia ovat olleet myös perheet, joissa vanhemmat ovat muita paremmin koulutettuja ja teknisesti osaavampia: he ovat pystyneet tukemaan lapsia paitsi laitteiden kanssa myös sisällöllisissä ongelmissa.
Kynnys siihen, että koko ajan kysytään ohjeita opettajalta, saattaa olla korkeampi joissain perheissä. Häviäjiä ovat voineet olla ne perheet, joissa vanhemmat ovat olleet poissa kotoa.
"Tasa-arvon kannalta mietityttävä seikka on, että joissain kunnissa opetuksen järjestäjillä on ollut mahdollista tarjota laitteet kaikille, kun taas jotkut ovat joutuneet tekemään koulutöitä kännykällä riippuen perheen varusteista."
Olivatko suomalaiset koulut tarpeeksi digitaalisia ennen koronaa?
Vahvasti siihen suuntaan on kouluja ohjattu. Mutta ei jokaisella opettajalla tai oppilaalla ollut digitaalista käyttökokemusta ennen koronaa. Pääkaupunkiseudusta tiedetään, että täälläkin jotkut oppilaat työskentelivät ensimmäistä kertaa laitteiden kanssa.
Tasa-arvon kannalta mietityttävä seikka on, että joissain kunnissa opetuksen järjestäjillä on ollut mahdollista tarjota laitteet kaikille, kun taas jotkut ovat joutuneet tekemään koulutöitä kännykällä riippuen perheen varusteista.
Kyselymme perusteella ongelmia oli alle 10 prosentilla, mutta tietysti sekin herättää kysymyksen siitä, olivatko ongelmat systemaattisia ja esiintyikö niitä tietyllä alueella tai tietyssä tausta- tai kieliryhmässä. Tarkkaa tietoa tästä ei vielä ole.

Etäkoulu teki oppilaista eriarvoisia

Millainen digitaalinen askel koulujen pitäisi nyt ottaa?
Etäkoulu sujui kohtuullisen hyvin, mutta osallistumattomuuttakin oli. Jatkossa etäkoulussa pitäisi pystyä huomaamaan heti ne oppilaat, jotka eivät ilmaannu tai osallistu tunnille.
Käytännöt olivat nyt tosi kirjavia: joissain kouluissa vahtimestarit etsivät puhelimilla tunnilta kadonneita oppilaita. Heidän osallistamistaan ei osattu systemaattisesti järjestää.
Etäkoulu on eriarvoistanut oppilaita. Esimerkiksi perhetausta on voinut vaikuttaa siihen, kuka pärjää. Kuinka vakava tilanne on koronakevään jälkeen?
Aineisto ei toistaiseksi kerro siitä, että osaamistaso olisi levähtänyt. Monissa Euroopan maissa on ollut pelkona, että erot heikkojen ja hyvien oppilaiden välillä kasvavat.
Klassinen tutkimus toimii ehkä analogiana: Yhdysvalloissa oppilaiden väliset erot kasvavat eniten lomien aikana. Ympäröivä sosiaalinen verkosto tuottaa toisille pääomaa, mutta toisia se saattaa viedä poispäin koulun tavoitteista.
"Viimeisimmät Pisa-tulokset osoittavat, että alueellinen eriarvoistuminen ja vanhempien koulutustausta alkavat valua oppilaiden suuntaan."
Suomi oli jo paljon ennen koronaa pudonnut koulumenestystä mittaavan kansainvälisen Pisa-testin kärjestä. Miksi?
Me olemme yhä edelleen ihan huipulla. Vuoden 2009 tasosta vähän mennään alaspäin hienokseltaan. Siihen ei ole yhtä suurta syytä. Sitä voi lähestyä monesta suunnasta.
Koulutuksella ei ehkä nähdä olevan samanlaista arvoa kuin aiemmin. Jotkut sitovat Pisa-menestyksen kansakunnan taloudellisiin näkymiin. Viimeisimmät Pisa-tulokset osoittavat, että alueellinen eriarvoistuminen ja vanhempien koulutustausta alkavat valua oppilaiden suuntaan.

Koronakevään opetukset

Millainen koronakevät oli opettajille?
Jotkut kokivat sen tosi kuormittavana. Kyselyssämme noin puolet oli sitä mieltä, että kevät oli ainakin jossain määrin kuormittava. Joillekin se aiheutti lisää työtä ja toisaalta stressiä.
Entä huoltajille?
Etenkin pienten lasten vanhemmat ovat kokeneet, että he ovat joutuneet puuttumaan oppimisen ohjaukseen. Kyselyssämme noin kolmasosa koki korona-ajan kuormittavana.
Minullakin on kaksi lasta, ja käytännössä se meni niin, että kun itse ei päässyt kokousten aikana auttamaan, koulupäivä saattoi koulutehtävien osalta alkaa vasta aikuisen työpäivän jälkeen.
Joillekin se saattaa olla vapauttavaa, mutta esimerkiksi tunnollisille oppilaille se voi tuoda hienoista stressiä.
Mitä koulut voivat oppia etäkouluajasta?
Monessa koulussa opettajat tekivät yhteistyötä oppimistehtävien tuottamisessa. Toivottavasti käytäntö jää elämään myös lähiopetukseen. Samanaikaisopettajuus eli ajatus siitä, että useampi opettaja toimii luokkaryhmässä, tukee oppilaiden itseohjautuvuutta. Samalla opettajat voivat tukea niitä oppilaita, jotka eniten tukea tarvitsevat.
Kommentoi »