Apu

Pöytyän tragedia on vain jäävuoren huippu – Viranomainen pyytää ihmisiä ilmoittamaan apua tarvitsevista vanhuksista

Pöytyän tragedia on vain jäävuoren huippu – Viranomainen pyytää ihmisiä ilmoittamaan apua tarvitsevista vanhuksista
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kannustaa seuraamaan lähialueen vanhusten hyvinvointia. – Jos naapurustossa kiinnittää huomiota iäkkään ihmisen pärjäämiseen ja mietityttää, tarvitsisiko hän apua, jokainen voi tehdä huoli-ilmoituksen kunnan sosiaalitoimeen.
Julkaistu: 16.9.2022

Suomalaisia järkytti keskiviikkona (14.9.2022) julki tullut tapaus, jossa Pöytyällä iäkäs pariskunta löytyi kotoaan reilun viikon yksinolon jälkeen. Toinen vanhuksista oli menehtynyt ja toinen hyvin huonokuntoinen. Pariskunnalla ei ollut kotihoidon asiakkuutta, mutta mies oli hiljattain pyytänyt kotihoidosta apua kotona pärjäämiseen. Poliisi tiedotti selvittävänsä mahdollista laiminlyöntiä.

Pöytyän tapaus on jälleen yksi signaali vanhustenhoidon tilasta Suomessa.

– THL:n tuore seurantatutkimus kertoo, että kotihoidossa on entistä huonokuntoisempia ihmisiä. Sama näkyy hoivakodeissa, siinä miten tehostettuun palveluasumiseen pääsee. Kynnys on noussut. Osittain se johtuu siitä, että paikkoja ei ole tarpeeksi ja hoivapaikkaa joutuu odottamaan kotona, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo sanoo.

Tilanne ei ole tullut yllätyksenä.

– Koko ajan on tiedetty, että väki vanhenee. Suomalaiset vanhenevat terveempinä ja toimintakykyisempinä kuin aiemmin, mutta kaikkein vanhimpien ryhmä kasvaa. Tästä huolimatta ei ole riittävästi kasvatettu kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan resursseja.

"Ikäpommin" lisäksi on tullut uudempi ongelma, hoitajien työvoimapula.

– Siitäkin on kuitenkin tiedetty, että se uhkaa, koska hoivapuolelta jää koko ajan paljon ihmisiä eläkkeelle. Kokonaisuudessaan meidän työvoimamme supistuu, kun työikäisten määrä ei kasva. Koulutuspaikkoja olisi pitänyt lisätä hyvissä ajoin. Nyt on huomattavan paljon hoitotyön ammattilaisia, jotka eivät toimi ammattiaan vastaavissa tehtävissä. Joko he ovat kokonaan poissa työelämästä tai toimivat muilla aloilla. Tämä ilmiö on nyt hyvin hankala, kun on työvoimapula koulutetuista työtekijöistä – toki koko sotealalla, mutta se kärjistyy iäkkäiden puolella, Topo sanoo.

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo

THL tiedotti elokuun lopussa, että vanhuspalveluiden ympärivuorokautisiin yksiköihin tarvitaan 3 400 hoitajaa lisää, jotta yksiköt yltäisivät ensi keväänä lakisääteiseen hoitajamitoitukseen.

– Siellä on työvoimapula ollut jo pidemmän aikaa mutta ei näin kova kuin nyt. Asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia ja työn kuormittavuus on koko ajan suuri. THL on myös kertonut, että kotihoidossa työntekijöitä on viime aikoina ollut per asiakas vähemmän kuin aiemmin. Sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoivassa valtaosalla on pidemmälle edennyt muistisairaus, joten avustajan toimet vaativat pientä luovuutta ja kommunikaatioon pitää löytää joka päivä kulloinkin sopivat keinot.

Topon mukaan silti juuri vanhusten parissa työskentelevät kokevat työnsä palkitsevaksi. Yhtenä syynä on heidän kohtaamansa kiitollisuus.

– Asiakkaat ovat usein tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Vanhusasiavaltuutettu näkee hoitajien työriidassa sen hyvän puolen, että se on tehnyt näkyväksi sen, miten kriittinen rooli kotihoidolla on yhteiskunnassamme iäkkäiden hyvinvoinnin ja hengissäpysymisen kannalta.

– Totta kai työtätekevät ihmiset ansaitsevat riittävän hyvät työolot, jotta voivat tehdä työnsä.

"Toisissa kunnissa palveluiden piiriin pääsee helpommin kuin toisissa"

Pöytyän tapauksessa pariskunnan avuntarve oli kotihoidon tiedossa ja hoitajat kävivät pariskunnan kotona useampaan otteeseen elokuun lopussa. Sittemmin asukkaita ei enää tavoitettu, vaikka hoitajat kävivät oven takana ja yrittivät tavoittaa pariskuntaa puhelimitse. Viimeisimmän kotikäynnin jälkeen kului yhdeksän päivää, kunnes kotihoito hälytti apua.

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo uskoo, että Pöytyällä on äkillisesti tapahtunut jotain, mikä on johtanut siihen, että kumpikaan asukkaista ei ole pystynyt hälyttämään apua paikalle.

– Nehän ovat vihoviimeisiä tilanteita. Jos ihminen pääsee kotihoidon piiriin, hän saa usein turvarannekkeen, joka helpottaa avun kutsumista. Viime hädässä pitää soittaa hätäkeskukseen. Jos itsellä on sen verran voimavaroja, että pystyy ottamaan yhteyttä, pitää soittaa uudestaan vanhuspalveluihin ja sanoa, että nyt ei pärjätä. Jokaisessa kunnassa on sosiaaliasiamies, jonka velvollisuus on auttaa, jos kuntalainen ei saa tarvitsemiaan palveluita. Kaikki systeemit ovat olemassa, mutta tässä tapauksessa on jotain mennyt pahasti pieleen, ja pariskunta on tippunut turvaverkosta. Heistä ei jostain syystä oltu tehty säännöllisen kotihoidon päätöstä.

Säännölliseen kotihoitoon pääsee, jos ei muuten pärjää. Esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen ajaksi tai muihin tilapäisiin tilanteisiin on tarjolla akuuttikäyntejä.

– Kunta on velvollinen järjestämään asukkailleen näiden tarvitsemat vanhuspalvelut. Kotihoidon kriteerit ovat toistaiseksi vaihdelleet kunnittain, toisissa kunnissa palveluiden piiriin pääsee helpommin kuin toisissa. Tätä yritetään ratkoa sote-uudistuksessa, jotta saataisiin kansalliset, yhteiset kriteerit. Toiveeni on, että jatkossa palveluiden piiriin pääsee mieluummin helpommin kuin vaikeammin, kun kriteerejä harmonisoidaan.

Topo haluaa muistuttaa, että valtaosa iäkkäistä pärjää erittäin hyvin ilman vanhuspalveluita.

Kotona asuminen tulee nopeasti hoivakotia kalliimmaksi

Kotona sinnittelyssä on puolensa ja puolensa. Usein ajatellaan, että se säästää myös yhteiskunnan varoja, mutta näin ei välttämättä ole.

Sitra selvitti jokunen vuosi sitten Tampereella, onko halvempaa asua kotona kotihoidon turvin kuin hoivakodissa. Tulos oli yllättävä: kotona asuminen tulee nopeasti kalliimmaksi, kun kotoa mennään ambulanssilla päivystykseen, ollaan hoidossa, tullaan takaisin ja pian tarvitaan taas lääkäriä. Hoivakodeissa asiakasta pystytään hoitamaan ilman liikuttelua, monet palvelut voi saada sieltä suoraan, Topo sanoo.

– Toki jokainen haluaa asua kotona niin kauan kuin koetaan, että se on turvallinen ja hyvä paikka asua. Kotihoitoa annetaan Suomessa valtavan paljon ja valtaosin ihmiset saavat siitä tarvitsemansa päivittäisen avun, huolimatta siitä, että työntekijöiden aika on usein aika kortilla ja aikataulu tiivis. On selvää, että alalle tarvittaisiin lisää tekijöitä, henkilöstöpula vaivaa koko maassa. Asian ratkaisu on todella tärkeää.

"Yhteiskunta perustuu sille, että pidetään toinen toisistamme huolta"

Pöytyä on karmea yksittäinen tapaus, mutta esimerkki siitä, miten vanhus voi pudota turvaverkosta.

– Haavoittuvin ryhmä on yksinasuvat iäkkäät, jotka tarvitsisivat paljon apua ja joilla ei ole omaisia eikä ketään, joka asuu heidän kanssaan. Erityisesti se tulee vaikeaksi, jos on etenevä muistisairaus, vaikeita mielenterveysongelmia tai kommunikointivaikeuksia. Palvelujärjestelmä nojaa pitkälti siihen, että ihmisillä on joku, joka heitä auttaa hankkimaan apua, Topo kertoo.

– Pääsääntöisesti, jos ihminen ajattelee tarvitsevansa apua, hän on yhteydessä sosiaalitoimen vanhuspalveluihin, kotiin tullaan arviointikäynnille ja tilanne lähtee purkautumaan sillä.

Kaikilla vanhuksilla ei ole omaisia, mutta jokaisella on oikeus ja keino auttaa iäkästä lähimmäistä.

– Jos naapurustossa kiinnittää huomiota iäkkään ihmisen pärjäämiseen ja mietityttää, tarvitsisiko hän apua, jokainen voi tehdä huoli-ilmoituksen kunnan sosiaalitoimeen. Sinne voi soittaa tai lähettää kaavakkeen kunnan nettisivuilta. Tämän voi tehdä kuka tahansa, ja sen jälkeen sosiaalitoimen velvollisuus on selvittää avuntarve. Huoli-ilmoitus on tärkeä apu, jotta löydettäisiin ne iäkkäät, jotka eivät pysty pyytämään apua.

Topon mukaan huoli-ilmoitus on alikäytetty ja myös aika huonosti tunnettu.

– Tässä nykytilanteessa on paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka saattavat tarvita muiden apua. Kannustan kaikenikäisiä kanssaihmisiä siihen, että katsellaan ympärille, tervehditään ja kysytään myös kaikkein iäkkäimmiltä kanssaihmisiltä, mitä kuuluu. Sillä pääsee jo aika pitkälle, toinen voi kertoa, että tarvitaan lisäapua. Yhteiskunta perustuu sille, että pidetään toinen toisistamme huolta.

1 kommentti