Jos ylähampaat tuntuvat putoavan kumartuessa, poskionteloissa muhii todennäköisesti tulehdus – Erikoislääkäri kertoo, miten vaivaa pitäisi hoitaa

Nenässä on neljä sivu­onteloa eli poski-, otsa- ja kitaontelot sekä seula­lokerostot. Sivuontelo­tulehdus voi alkaa yhdestä tai useammasta ontelosta. Tavallisimmin tulehtuvat poskiontelot, ja useimmiten akuutin poskiontelotulehduksen taustalla on flunssa. Poskiontelotulehduksen tyypillisiä oireita ovat liman valuminen nenästä, tukkoisuus ja lievä paine tai särky poskipäissä.

– Flunssaan liittyy lähes aina jonkinasteinen sivuontelotulehdus, sillä taudin aiheuttava virus leviää nenän limakalvoilla ja saa aikaan tulehduksen myös sivuonteloiden limakalvoilla, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jarkko Korpi Lääkärikeskus Aavasta.

Akuutin poskiontelotulehduksen kotihoidossa on oleellista nenän huuhtelu keittosuolaliuoksella. Se auttaa pitämään nenän limakalvot kosteina, avaa tukkeutuneita poskionteloita ja voi myös viedä tulehduseritettä mukanaan.

– Lisäksi voi käyttää nenää avaavia sumutteita, joita saa apteekista ilman reseptiä. Ne eivät nopeuta poskiontelotulehduksen paranemista, mutta voivat helpottaa särkyä ja paineen tunnetta sekä vähentää limaneritystä. Kipua voi lievittää myös tulehduskipulääkkeillä.

Useimmiten oireet alkavat lievittyä viikon jälkeen, ja suurin osa poski­ontelotulehduksista paranee itsestään parissa viikossa. Jos oireet jatkuvat, hoitoa voi tehostaa kortisoninenä­suihkeella. Se vähentää limakalvon turvotusta ja rauhoittaa tulehdusta. Suihketta voi käyttää 2–3 viikkoa.

– Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos kotihoito ei auta tai oireet uusivat, vaikka ovat välillä rauhoittuneet. Silloin hoidoksi voidaan tarvita antibiootteja.

Aiemmin antibiootteja käytettiin poskiontelotulehduksen hoidossa rutiininomaisesti. Nykyisin suositus on, että niitä harkitaan vasta, kun oireet ovat kestäneet kymmenen päivää tai ovat hyvin voimakkaita. Viruksiin antibiootit eivät tehoa, mutta pitkittyessään virustauti voi edetä bakteeri­taudiksi. Lääkäri arvioi antibiootin tarpeen aina tapauskohtaisesti.

– Bakteeritautiin voivat viitata poski­onteloista tai nenänielusta valuva märkäerite, heikentynyt yleisvointi, kuume tai voimakas kasvojen alueen kipu. Joskus poskiontelosta tuleva paine voi jopa aiheuttaa kumartuessa tunteen, että koko ylähammasrivistö tippuu. Jos tulehdus on päässyt etenemään kita­onteloon, se tuntuu päänsärkynä takaraivolla, Jarkko Korpi kertoo.

Ennen poskionteloita punkteerattiin paljon, mutta nykyään se on harvinaisempaa. Punktion tehoa äkillisessä sivuontelotulehduksessa on tutkittu hyvin vähän. Osa potilaista kuitenkin kokee, että toimenpide helpottaa oloa.

– Punkteerauksessa poskionteloista poistetaan tulehduseritettä neulahuuhtelun avulla. Nenän seinämä poski­ontelon ja nenän välissä puudutetaan, joten toimenpide ei ole kivulias. Tarvittaessa huuhtelueritteestä voidaan myös ottaa bakteeriviljely.

Ultraäänitutkimuksella voidaan selvittää, onko poskionteloissa eritettä. Röntgenkuvaus on tarpeen vain, jos oireet jatkuvat hoidosta huolimatta tai niiden syyksi epäillään sivuontelo­tulehduksen jälkitautia. Jälkitaudit ovat kuitenkin harvinaisia.

Pitkittyneestä eli kroonisesta poski­ontelotulehduksesta puhutaan vasta, kun tulehdus kestää yli 12 viikkoa.

– Tällöin poskiontelon limakalvo vähitellen paksuuntuu, mikä tuottaa jatkuvasti oireita, kuten nenän tukkoisuutta, limaisuutta ja yskää. Pitkittyneessä taudissa oireet ovat lievemmät kuin akuutissa tulehduksessa.

Poskiontelotulehduksen pitkittymiselle altistavat tiheät flunssat, tupakointi, nenän rakenteen poikkeamat, kuten ahtaat poskiontelokanavat, ja nenän polyyppitauti. Polyypit tukkivat nenäkäytävää ja huonontavat värekarvatoimintaa, jolloin nenään kertyy paksua sitkeää limaa. Polyypit myös turvottavat limakalvoja.

– Nenän limakalvoturvotus on yleistä raskauden aikana. Myös allergiat pitävät turvotusta yllä, Jarkko Korpi sanoo.

Sekä akuutin että pitkittyneen poski­ontelotulehduksen syyksi voi paljastua hammastulehdus. Silloin oireet ovat usein toispuoleisia ja suussa voi maistua pahalta. Yleensä kyse on yläleuan poskihampaasta.

– Tällöin hampaan juuren kärjen tulehdus aiheuttaa poskiontelon limakalvon tulehduksen. Hammas itsessään ei välttämättä oirehdi mitenkään.

Jos sivuontelo-oireiden aiheuttaja on hammastulehdus, hoidetaan hammas ja aloitetaan antibioottikuuri. Usein poskiontelo myös punktoidaan. Jatkohoito tapahtuu yhteistyössä hammaslääkärin kanssa. Muissa tapauksissa pitkittyneen poskiontelotulehduksen ensisijaiset hoidot ovat nenäontelon säännölliset suolavesihuuhtelut ja kortisoni­nenäsumutteet.

– Lääkärin valvonnassa kortisoni­sumutteita voidaan käyttää tavanomaista pitempään.

Hankalissa, pitkittyneissä tai usein toistuvissa sivuontelotulehduksissa harkitaan leikkausta, jos muilla hoidoilla ei ole päästy riittävän hyvään tulokseen. Usein toistuva tarkoittaa, että tulehduksia on vähintään kolme vuoden aikana.

– Yleensä tällöinkin syynä ovat flunssat. Joskus uusi virustauti iskee jo ennen kuin on parantunut edellisestä. Itse tätä ei edes välttämättä hahmota, vaan voi kuvitella sairastavansa yhtä ja samaa flunssaa, Jarkko Korpi sanoo.

Tähystysleikkauksessa sivuonteloiden aukkoja laajennetaan ja tarvittaessa voidaan avata muitakin rakenneahtauksia. Leikkaus tehdään tavallisesti paikallispuudutuksessa. Yleensä kotiin pääsee jo samana päivänä.

– Useimmiten potilaat ovat työikäisiä, mutta yläikärajaa leikkaukselle ei ole. Leikkauksia tehdään Suomessa noin 3 000 vuodessa.

Leikkaus ei takaa, ettei enää koskaan sairastuisi sivuontelotulehdukseen. Sairauden oireet ovat kuitenkin lievempiä. Kotihoitokin onnistuu paremmin, kun huuhtelukanavat toimivat.

– Hyvällä hoidolla kroonistunut poski­ontelotulehdus saadaan yleensä kuriin, joten apua kannattaa hakea. Myös akuutti tauti on tärkeää hoitaa hyvin, jottei se pitkity. Lisäksi on syytä välttää tupakointia.