Apu

Porokolarin riski korkein marraskuussa – Tästä syystä pahinta vaaravyöhykettä on eteläinen poronhoitoalue


Teknologia on lisännyt liikenneturvallisuutta poronhoitoalueella, mutta syksyllä onnettomuusriski on suurimmillaan.
Kuvat Porokello / Pekka Kustula

Porot aiheuttavat vuosittain 3000–5000 kolaria pohjoisen poronhoitoalueella. Yhden tyypillisen ajoi pudasjärveläinen Ari Pätsi.

– Poroja vain tuli eteen yllättäen oikealta puolen tietä. Auto meni lunastukseen ja kaksi poroa kuoli.

Autoilijaa tilanne ymmärrettävästi harmittaa, vaikka vakuutus korvasikin vahingot.

– Elukat juoksentelevat, miten sattuu tuolla ympäriinsä. Eilen viimeksi oli poroja tiellä. Poroilla voisi olla se vakuutus, eikä autoilijoilla, Pätsi sanoo.

Miksi porokolareihin ei löydy ratkaisua?

Porot ja liikenne ovat olleet pitkäaikainen päänvaiva, johon on etsitty ratkaisua.

– Oi, me ollaan kokeiltu kaikkea, mitä ihminen keksii, ja vähän enemmänkin, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.

Joku vuosi sitten porojen sarvia maalattiin heijastusmaalilla ja ”saatiin aikaan maailmanlaajuinen hulabaloo”.

Apu oli hetkellinen, koska maali ei pysy kauan sarvissa.

– Heijastuspannat taas saattavat jopa lisätä kolarimäärää, kun autoilijat erehtyvät pitämään niitä ihmisinä. Myös erilaisia liikennemerkkikokeiluja on tehty. Paliskunnat voivat itsekin asettaa väliaikaisia liikennemerkkejä pahimmille alueille. Niissä ongelma tahtoo olla se, että niitä varastetaan matkamuistoiksi valitettavan usein, Ollila sanoo.

Poroja pyritään myös aktiivisesti paimentamaan pois teiden läheisyydestä.

– Jotkut paliskunnat ovat rakentaneet itse riista-aidan tyyppistä aitaa, esimerkiksi Sodankylässä aika pitkän pätkän.

Kuva: Porokello / Pekka Kustula

Mobiiliteknologiasta apua

Uutta potkua liikenneturvallisuuteen on tuonut mobiiliteknologia. Tuhannen ammattiautoilijan kokeiluna kolme vuotta sitten alkanut varoitusjärjestelmä, Porokello-sovellus, on vakiinnuttanut paikkansa hyödyllisenä työkaluna pohjoisen teillä.

Puhelimeen ladattava Porokello on toiminnaltaan yksinkertainen. Autoilija voi poronhoitoalueella liikkuessaan nappia painamalla varoittaa havaituista poroista.

Porokellon kilkatus kertoo autoilijalle, että poroja on havaittu. Varoitus on puoli tuntia voimassa 750 metrin säteellä havainnosta.

Kesäkuusta alkaen kaikki tiellä liikkujat ovat voineet rekisteröityä porokellovaroittajiksi. Rekisteröityjä varoittajia on nyt yli 3 000. Kesän mittaan sovelluksella on ollut toista tuhatta päivittäistä käyttäjää ja varoituksia on saatu ennätysmäärä.

– Elokuussa tehtiin 42 000 varoitusta, kun niitä vuosi sitten oli 27 000. Viime vuonna annettiin kaikkiaan lähes 126 000 varoitusta, sanoo Porokellon projektipäällikkö Henna Nurminen.

Kolaripiikki marraskuussa

Syksy on perinteistä ”porokellosesonkia”.

– Varsinainen piikki kolareitten osalta on marraskuussa. Silloin on pimeää ja liukasta, näkyvyys heikkoa ja poron havaitseminen haasteellista. Porot siirtyvät niihin aikoihin talvilaitumille, Henna Nurminen sanoo.

Traficomin tuore selvitys osoittaa, että poro-onnettomuuksien määrät ovat tippuneet Porokellon käyttöönoton jälkeen. Valtaosa kuljettajista kertoi varautuneensa ja muuttaneensa ajotapaansa Porokello-varoituksen tultua.

Kolarimäärään vaikuttaa porojen liikkuminen, jota ohjaavat muun muassa sääolot ja ravintotilanne.

Selkeitä riskialueita ovat tiet, jotka kulkevat laidunten suhteen hankalasti ja joilla on paljon raskasta liikennettä.

Porokello / Pekka Kustula

Eteläinen poronhoitoalue vaaravyöhykettä

Suurin osa kolareista ja varoituksista sijoittuu eteläisemmälle poronhoitoalueelle.

– Etelämpänä on enemmän liikennettä, tiuhempi tieverkosto ja paljon enemmän muuta häiriötä laidunmailla. Ehkä poronhoitoalueen etelärajalla ei myöskään välttämättä tajuta ihan heti, että se on poronhoitoaluetta. Lapissa porokolaririski tiedostetaan paremmin, Ollila sanoo.

Nopeusrajoitukset eivät Ollilan mielestä ole kaikin paikoin kohdillaan, mutta ongelmalla on myös toinen puoli.

– Liikennekulttuuri on muuttunut välinpitämättömämmäksi. Tuntuu, että ihmiset eivät kauheasti piittaa liikennesäännöistä, kun Lapissa ei ole juuri liikennevalvontaakaan. Poliisilla ei ole resursseja, ja se kyllä näkyy liikennekulttuurissa.

Poron vuodenajat

Ajallinen vaihtelu porojen liikkumisessa on suurta.

– Keväällä, kun porot siirtyvät talvilaidunalueilta vasoma-alueille, ne kulkevat pitkiäkin matkoja ja teitten yli, syksyllä takaisin kohti talvilaitumia. Kesällä räkkä- eli hyttysaikaan porot tulevat mielellään aukeille paikoille ja tielle, koska siellä on vähemmän verenimijöitä kuin maastossa, Ollila sanoo.

Pimeys ja liukkaus tuovat hankaluutta syksyyn ja lumisina talvina poro viihtyy auratuilla teillä ja maistelee liukkailla keleillä levitettyä suolaa.

– Kun on heikko räkkä, paljon sieniä ja hyvät lumiolosuhteet, kolarimäärät jäävät vähäisiksi, ja päinvastoin. Kehitys on kuitenkin ollut suht’ tasainen. Vaikka liikennemäärät poronhoitoalueella ovat kasvaneet valtavasti, niin vahingot eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Lukisin sen merkkinä siitä, että meidän tekemillä toimenpiteillä on väliä, Ollila sanoo.

20 miljoonaa euroa vuodessa

Porokolarit aiheuttavat vuosittain noin 15–20 miljoonan euron kustannukset ajoneuvovaurioina. Vahinkokorvaukset poronomistajille ovat noin 2,5 miljoonaa euroa.

Henkilövahinkoja syntyy harvoin. Väyläviraston onnettomuusrekisterin mukaan vuosina 2011–2018 tapahtui vain kaksi kuolemaan johtanutta porokolaria.

Hirvieläinvakuutus on poronhoitoalueella liikkuessa syytä olla, koska se korvaa auton vahingot.

– Poronomistajalle korvataan kolarissa menetetyn poron arvo. Menetyksiähän siitä aina poronomistajalle tulee, mutta niihin ei valitettavasti ole olemassa vakuutusta, Ollila sanoo.

Porokolarista on aina ilmoitettava hätänumeroon. Sieltä saadaan asiantuntevaa apua esimerkiksi poron lopettamiseen, mutta pienemmästäkin kolhaisusta pitää ilmoittaa.

– Vaikka autoon ei tulisi mitään, niin todennäköisesti porolle on tullut jotain ja se pitäisi päästä tarkistamaan.

Autonomistajan vakuutus maksaa vahingot

Porokello-sovellus on oiva esimerkki siitä, miten uudet innovaatiot lisäävät liikenneturvallisuutta. Ollila uskoo vakaasti, että autojen tekninen kehitys tulee aikanaan ratkaisemaan ongelman.

– Ihminen ei koskaan ole niin viisas, etteikö se autoilla törmäilisi mihin sattuu, mutta teknologia tämän ongelman tulee vielä joskus korjaamaan, Ollila uskoo.

Porokello-sovelluksen käyttöä ollaan lähiaikoina virtaviivaistamassa.

– Ammattiautoilijoilla on ollut vuodesta 2016 käytössään varoituspuhelimia, joiden ylläpidosta tullaan vuodenvaihteessa luopumaan. Tarkoitus on mennä yhteen sovellukseen, jota kaikki pystyvät käyttämään, Henna Nurminen toteaa.

Porokellolle on myönnetty poliisin valtakunnallinen liikenneturvallisuuspalkinto ja Kuljetusalan yrityksiä edustavan SKAL ry:n Kuljetuskuutio.

EU-rahoitteisen Porokello-hankkeen hallinnointi siirtyi vuoden alussa Lapin Ely-keskukselta Lapin Liitolle. Järjestelmän kehittämisessä ovat mukana myös Paliskuntain yhdistys, Paikkatieto Online Oy, DNA, V-Traffic, HHR Business ja Pohjolan vakuutus.

Julkaistu: 17.9.2019