Apu

Polvikipu on merkki

Polvikipu on merkki

Polvikipu kertoo, ettei polvessa ole kaikki kunnossa. Lääkäriin ei useimmiten ole kiire, jos polvi ei ole sijoiltaan tai kipu ja turvotus kovaa.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Vesa Ranta
Mainos

Täällä ei kuulkaas ole mitään rustoa enää jäljellä, ilmoitti lääkäri oululaiselle Aila Somerolle pari vuotta sitten. Somero, 67, oli tullut vastaanotolle hakemaan kortisonipistoksia kipeisiin polviinsa, mutta röntgenkuvat kertoivat, että nivelrikko oli vienyt nivelruston lähes kokonaan. Pistokset jäivät saamatta.

Somero oli loukannut polvensa useasti vuosikymmenten aikana, viimeksi pari vuotta aiemmin. Toisessa polvessa epäiltiin luusirua, koska välillä vihlaisi kuin kuumalla neulalla olisi pistetty. Somero oli muutenkin tottunut kipuihin.

– Niveliäni on särkenyt lapsesta asti, ja vuonna 1995 minulla todettiin fibromyalgia. Olin tottunut nivelkipuihin enkä osannut ajatella, että nivelet voisivat olla myös kuluneet. Polvi alkoi oireilla enemmän vasta, kun jäin eläkkeelle ja lisäsin liikkumista. Silloin menin kipujen takia lääkäriin.

Tämäntapaisia polvivaivoja on hyvin monella suomalaisella. Niveliä voi särkeä eri syistä, ohimenevästi tai kroonisesti. Keski-iän jälkeen nivelten kulumat eli nivelrikko alkaa vähitellen yleistyä, ja polvivammoja on elämänsä aikana lähes jokaisella. Niveliä vaivaavat niin ylikuormitustilat kuin tulehdukselliset sairaudetkin.

HUSin ylilääkäri Eero Hirvensalo sanoo, että polven nivelsidevammat ovat yleisiä, koska polvinivel on herkkä vääntövoimille.

– Lievät venähdysvammat ovat yleisiä, samoin kierukka- ja nivelsidevauriot. Rakenteelliset tekijät ja heikko reisilihasvoima voivat altistaa polvilumpion sijoiltaanmenolle vähäisissäkin vääntöliikkeissä. Nivelsidevammojen lisäksi nivelen alueelle voi syntyä murtumia. Äärimmillään, mutta onneksi harvoin, koko polvinivel voi mennä sijoiltaan, jolloin alueelle voi syntyä vakavia hermo- ja verisuonivaurioita, Hirvensalo kertoo.

Polvivaivojen ehkäisyyn ja itsehoitoon voi antaa kolme ohjetta: vältä ylipainoa, pidä varsinkin reisilihakset hyvässä kunnossa ja käytä talven liukkailla keleillä nastajalkineita.

Tapaturman sattuessa vaurioille alttiita ovat varsinkin polven nivelkierukat, sivusiteet ja eturistiside. Kierukoiden tehtävä on joustaa kuormituksessa sekä tukea niveltä ja sen liikkeitä. Sivusiteet puolestaan tukevat polvea sivusuunnassa, ja eturistiside etu–takasuunnassa.

Kaikki nämä vaurioituvat helposti esimerkiksi pallopeleissä, joissa polvi voi vääntyä. Oireena on yleensä ainakin kipua ja polven turvotusta.

Lievä kierukan repeämä ei välttämättä haittaa kävelyä,  juoksemista kyllä. Polvi saattaa napsua kivuliaasti. Pahimmillaan kierukka tai irronnut rustokappale voi mennä nivelrakoon ja estää polven liikettä, joilloin tarvitaan leikkaushoitoa. Tapaturmaiset laajat kierukkavauriot voidaan hoitaa tähystyksellisesti, usein repeämäkohdan kiinnityksellä.

Eturistisiteen repeämä ei aina vaadi leikkaushoitoa, mutta usein polvessa on vamman lisäksi muitakin ongelmia, jotka korjataan leikkauksella. Ratkaisevaa on, kuinka tukeva polvi on, mikä on nivelen tilanne yleensä ja millaista käyttöä polven on tarkoitus kestää.

Ongelmana on, että polven ristisidevammoihin liittyy joka tapauksessa kohonnut nivelrikon riski. Sivusiteistä herkemmin vaurioituu sisempi nivelside. Tyypillisesti vaurio syntyy, kun sääri vääntyy polvesta ulospäin. Hoitona käytetään polvea tukevaa saranatukea ja sen jälkeen fysioterapiaa. Toipuminen voi viedä kuukausia.

Nivelkierukan ja nivelsiteiden vammat eivät näy röntgenkuvissa, joten lääkäri tekee ensin kliinisen arvion, arvioi ja testaa muun muassa polven liikeratoja, vakautta, lihasvoimaa ja kipukohtia. Sen jälkeen harkitaan, tarvitaanko magneettikuvausta.

Eero Hirvensalo sanoo, että polvivamman sattuessa ei useinkaan ole välitöntä kiirettä hakeutua hoitoon.

– Jos polveen voi varata, merkittävää liikerajoitusta ei ole eikä nivel ole poikkeavan kivulias ja turvonnut, tilannetta voi hyvin katsoa muutaman päivän. Aluksi riittää normaali kivunhoito, eli jalka kohoasentoon ja kylmää.

Polvivammojen hoidossa nopeutta tärkeämpää onkin se, että hoidetaan oikein ja hyvin.

Osa vammoista paranee ilman toimenpiteitä ja tilannetta voidaan seurata, mutta polvinivelen alueen murtumat ja erityisesti polvinivelen sijoiltaanmeno edellyttävät selvittelyn ja hoidon kiireellisesti päivystyksessä, Hirvensalo sanoo.

– Laaja traumaattinen kierukkarepeämä olisi hyvä korjata ilman tarpeetonta viivettä, mutta esimerkiksi repeytyneen ristisiteen hoitoarvio ja leikkaushoito voidaan toteuttaa vasta kuukausienkin päästä.

Polven nivelrikkoa esiintyy yleisesti keski-iästä alkaen ruston haurastuessa. Silloin nivelruston rakenne rikkoutuu, rusto ei pysty enää uusiutumaan ennalleen, ja vähitellen se tuhoutuu kokonaan. Ajan myötä muutoksia tapahtuu niin nivelrustossa, luussa, nivelkalvossa, kierukassa kuin ympäröivissä lihaksissakin.

Ikääntyessä nivelrikkoa tulee lähes jokaiselle, mutta lievissä tapauksissa oireita ei välttämättä ole. Jos kipua on, se johtuu nivelen rakenteen muutoksista ja tulehdusreaktiosta. Aluksi kipu vaivaa vain polvea kuormittaessa, mutta sairauden edetessä alkaa tulla myös leposärkyä. Tulehdusvaiheessa polvi voi turvota, kun nivelen sisään kertyy nestettä.

Rustovaurioita ei voi korjata, mutta kipuja voi lääkitä tulehduskipulääkkeillä tai muilla kipulääkkeillä. Nivelten rustolääkevalmisteet saattavat auttaa, joskin näyttö niiden tehosta on vaatimatonta. Myös kortisonipiikeillä voi vähentää kipua, kun nivel on tulehtunut. Jos  nämä keinot eivät enää tehoa ja rustovauriot ovat laajat, on aika harkita tekoniveltä.

Liika kuormitus voi myös tehdä polven kipeäksi. On kuitenkin hyvin yksilöllistä, mikä on liikaa kuormittamista.

Nuorilla aikuisilla kohtalaisen yleinen vaiva on kondromalasia, polvilumpion ruston pehmeneminen ja halkeilu. Oireena voi olla kipu polven etuosassa ja lukkoutumisen tai napsumisen tunne. Kipuja voi olla kyykistyessä, hyppiessä, polvillaan ollessa ja portaita kulkiessa. Tulehduskipulääkkeistä on apua akuutissa kivussa, mutta jos kipu ilmenee säännöllisesti rasituksessa, kannattaa mennä lääkäriin.

Tarkkaan ei tiedetä, miksi polvilumpion rusto kestää joillain ihmisillä vähemmän rasitusta kuin toisilla. Syy saattaa olla osittain perinnöllinen, mutta myös rakenteellisilla tekijöillä on merkitystä.

Joillain lapsilla ja nuorilla polvilumpiojänteen kiinnityskohta voi rasittua liikaa. Silloin polvilumpiojänteen ja sääriluun liitos sääressä kipeytyy ja jää vähitellen koholla olevaksi, aristavaksi patiksi. Tällöin on syytä vähentää polven rasitusta.

Urheilua harrastavilla tavallinen vaiva on niin sanottu hyppääjän polvi, jossa polvilumpion jänteen ylä- tai alaosa ylirasittuu ja osa säikeistä vaurioituu. Juoksijan polvi taas kipuilee polven ulkosivun rakenteiden hangatessa toisiaan.

Molemmissa vaivoissa hoitona on rasituksen vähentäminen ja tulehduskipulääkkeet, ongelmallisissa tilanteissa myös leikkaus.

Aila Someron polvikivut jäivät, kun hän sai tekonivelen vasempaan polveensa lokakuussa 2015. Puoli vuotta leikkauksen jälkeen hän on toipunut hyvin.

– Aluksi tuntui, että olen kuin rampa ankka. Pitkästyin, kun oli liukkaat kelit enkä päässyt ulos. Nykyään kävelen lyhyitä matkoja, kuten käyn kaupassa. Autossa olen vielä pitänyt liukkaalla kelillä kävelysauvaa mukana varmuuden vuoksi.

Toipuminen leikkauksesta vaati polven kuntouttamista kotona jumppaamalla ja polkemalla. Lisäksi Somero on käynyt fysioterapiassa, vesijumpassa ja kuntosalilla. Aivan ilman vaikeuksia toipuminen ei ole sujunut.

– Kun pääsin sairaalasta, jalka oli niin turvonnut, etten saanut kenkää jalkaan. Sairaalassa sanottiin, että nilkan turvotus on aika yleistä leikkauksen jälkeen. Se turpoaa vielä nykyäänkin jonkin verran, kun kävelen. Lisäksi oikea polvi on kipeytynyt, kun olen liukkailla varonut vasenta, Aila sanoo.

Myös oikealle polvella on ehkä tiedossa helpotusta. Aila harkitsee ottavansa myös siihen tekonivelen, kunhan edellisestä leikkauksesta on kulunut vähintään vuosi.

Näin hoidat polvikipua

Vammat

Nosta raaja aluksi koholle. Laita siihen kylmähaude

ja sidos.Vältä rasitusta.

Käytä tarvittaessa kipulääkettä.

Kuntouta ohjeiden mukaan.

Hakeudu lääkäriin, jos polvi ei kestä varausta,

on liikerajoitteinen tai turvonnut.

Nivelrikko

Pidä lihakset hyvässä kunnossa.

Pyri normaalipainoon.

Harrasta niveltä vähän rasittavaa liikuntaa,

kuten kuntosaliharjoittelua, pyöräilyä ja uintia.

Käytä tarvittaessa (tulehdus)kipulääkkeitä.

Kokeile halutessasi myös nivelen

rustolääkevalmisteita.

Tulehdusvaiheessa pyydä lääkäriä pistämään

niveleen kortisonia.

Kun muu ei auta, kysy tekonivelleikkauksen

mahdollisuudesta.

Teksti: Tea Majaniemi

Lähteet: Eero Hirvensalon haastattelu, Terveyskirjasto ja Duodecim-lehti

Julkaistu: 11.5.2016