Apu

Poliisi: Laittomien aseiden määrä Suomessa lisääntyy – Ruotsi jengiväkivallan koti ja huumeiden kauttakulkumaa


Porvoossa kaksi ruotsinsuomalaista miestä ampui poliisia. Takaa-ajo ammuskeluineen oli kuin toimintaelokuvasta – sillä erotuksella, että kyse oli ihmishengistä. Väkivalta poliisia kohtaan on lisääntynyt, mutta millaista on ulkomainen ammattirikollisuus ja mistä sen edustajat Suomeen oikein tulevat?
Kuvat All Over Press

Suomalaiset järkyttyivät, kun sunnuntaina kerrottiin kahden poliisin loukkaantuneen ampumavälikohtauksessa Porvoossa ja epäiltyjen olevan karkuteillä.

Epäillyt otettiin kiinni takaa-ajon päätteeksi Pirkanmaalla sunnuntai-iltana, ja heitä päästiin kuulustelemaan ensi kertaa tiistaina 27.8.

Rikosnimikkeinä ovat useat murhan yritykset, joiden lukumäärä tarkentuu esitutkinnan edetessä.

Poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta toteaa, että vaikka ammattirikollisuuden kasvua ja väkivallan raai’stumista on vaikea arvioida kokonaisuutena, poliisiin kohdistuva väkivalta on todistetusti lisääntynyt 2000-luvulla.

– Myös laittomia ampuma-aseita takavarikoidaan rikoksesta epäillyiltä poliisitehtävissä päivittäin. Vaikuttaa siltä, että siinäkin kyseessä on nouseva trendi.

"Ruotsin malli" tarkoittaa rikollisten välienselvittelyjä julkisella paikalla

Porvoon tapauksessa internetin ja sosiaalisen median osin poliittisesti masinoitu huhumylly alkoi välittömästi jauhaa ”tietoa”, että ampujat olisivat maahanmuuttajataustaisia. Sittemmin paljastui, että niin he olivatkin – kaksi suomalaislähtöistä veljestä, jotka ovat Ruotsin kansalaisia.

Suomessa on vuosikymmeniä puhuttu ”itärikollisuudesta”, mutta Teemu Saukoniemen mukaan myös Ruotsia käytetään paljon erityisesti huumausaineiden salakuljetuksen kauttakulkumaana. Viime vuosina pohjoisen rajat, varsinkin Tornio, ovat nousseet salakuljetuksissa esiin.

Kun puhutaan niin sanotusta Ruotsin mallista kansainvälisessä rikollisuudessa, moni tekee aiheesta agendaansa sopivia tulkintoja.

Suomen poliisi ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta yleisellä tasolla ilmaisua käytetään tarkoitettaessa rikollisjengien yleisillä paikoilla tapahtuvia välienselvittelyjä, joissa käytetään ampuma-aseita tai jopa räjähteitä, ja vakavan väkivallan kasvua joillain asuinalueilla.

– Ruotsissa tietyistä alueista on muodostunut sellaisia, että viranomaisten on vaikea toimia siellä, Teemu Saukoniemi muotoilee.

Hän muistuttaa, että perinteiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen eli jengeihin väkivalta, sen uhka ja sillä uhkaaminen on liittynyt aina.

– Väkivalta ja kiristystyyppinen toiminta liittyy erityisesti velanperintään huumausainerikollisuudessa. Viime vuosina on ilmennyt myös tapauksia, joissa niin sanottuja keksittyjä velkoja on vaadittu maksettavaksi uhkaamalla väkivallalla joko henkilöä itseään tai hänen läheisiään.

Murtoliigoja ja tietoverkkorikoksia

Kun yhteiskunta kansainvälistyy, sen myötä kansainvälistyy myös rikollisuus – mukaan lukien vakava ja ammattimainen. Yleisin ammattirikollisuuden muoto on yhä perinteinen salakuljetus, jossa liikkuu eniten huumausaineita.

– Myös omaisuusrikoksissa eli lähinnä yritys- ja asuntomurroissa on ollut liikkeellä eri maista tulevia ryhmiä. Nämä ryhmät ovat useimmiten tulleet Suomeen ainoastaan kyseisten rikoksien tekemisen vuoksi, Teemu Saukoniemi sanoo.

Poliisitarkastajan mukaan nouseva ilmiö on tietoverkkoja hyödyntävä rikollisuus, kuten erilaiset huijaukset tai verkon kautta tapahtuvat kiristykset ja identiteettivarkaudet.

– Tekijät voivat olla Suomen rajojen ulkopuolella. Myös laittomien esineiden ja aineiden, erityisen huumausaineiden myyntiä tapahtuu verkon ja varsinkin darknetin kautta.

Ketkä rikoksia tekevät ja mistä he tulevat?

Poliisin mukaan mitään erillistä maata, josta rikolliset tulisivat, on vaikea nimetä.

– Omaisuusrikoksissa tekijät ovat tulleet Suomeen muun muassa Baltian maista ja Romaniasta. Vaikuttaa siltä, että rikoshyöty menee tyypillisesti lähtömaahan, ja toimintaa organisoivat muut kuin varsinaiset tekijät. Rikollista verkostoitumista tapahtuu monella tavalla, ja yksi konkreettinen tapa on vankiloissa tapahtuva verkostoituminen suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä, Teemu Saukoniemi kommentoi.

EU:n periaatteisiin kuuluu, että ihmiset, tavarat ja palvelut saavat liikkua unionin rajojen sisällä vapaasti. Kokeeko poliisi, että sillä on tarpeeksi keinoja puuttua rajat ylittävään rikollisuuteen?

– Poliisilla ja muilla lainvalvontaviranomaisilla on ne keinot ja toimivaltuudet, jotka eduskunta on säätänyt. Kansainvälisellä yhteistyöllä on iso merkitys rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Poliisi toivoo, että tekniikan kehittymisen myötä voidaan hyödyntää rikosten ennaltaehkäisyssä ja tutkinnassa yhä enemmän erilaisia automaattisen valvonnan muotoja, Saukoniemi kommentoi.

Poliisitarkastajan mukaan keinoja keskeisempi kysymys kansainvälisen ammattirikollisuuden torjunnassa ovat resurssit ja voimavarat, kuten muussakin poliisitoiminnassa. Tulkkaus- ja kääntämispalvelut kustannuksineen tutkinnan eri vaiheissa tuovat lisähaastetta.

Vaikka poliisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt, kokonaisuutena suomalainen yhteiskunta on huomattavasti vähemmän väkivaltainen kuin takavuosikymmeninä.

Teemu Saukoniemen näkemyksen mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta tavallisen kansalaisen ei tarvitse olla huolissaan ammattirikollisuuden kasvusta.

– Mikään lintukoto Suomikaan ei ole, mutta toisaalta liioitteluun ei ole syytä. Asianmukainen omaisuuden suojaaminen, riittävä tietoturva sekä erityisesti oma toiminta erilaisissa nettisovelluksissa voivat parhaiten ennalta estää joutumista rikosten kohteeksi. Mikäli rikoksen kohteeksi joutuu tai rikoksen havaitsee, tulee asiasta ilmoittaa poliisille.

Julkaistu: 28.8.2019