“PMDD-päivä. Hirveää paskaa. Olo on turhautunut ja ahdistaa kamalasti. Tuntuu niin pahalta. Olin äreä koko päivän ja räjähdin syyttä suotta miehelle. Olin myös kamala lapsille. Vapaapäivä meni hukkaan kurjan olon vuoksi.“

PMDD eli kuukautisia edeltävä dysforinen häiriö aiheuttaa vaikeita psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta ja itsetuhoisuutta. Vaikeimpina päivinä Rea Högbacka vihasi elämäänsä niin paljon, että kävi lähellä itsemurhaa.

Rea Högbackan, 37, iho nousee vieläkin kananlihalle, kun hän lukee vuosien takaisia päiväkirjamerkintöjään. Niissä Högbacka kuvaa PMDD-päiviä ”hirviöpäiviksi”. Merkinnöissä toistuvat ärtynyt olo ja raivokohtaukset sekä huonon käytöksen aiheuttama ahdistus ja katumus.

– Pahimpina päivinä pelkäsin, että sekoan ja joudun pöpilään. Pääni oli täynnä negatiivisia ajatuksia enkä pystynyt kontrolloimaan kiukkuani ja sanomisiani.

PMDD-oireet liittyvät kuukautiskiertoon. PMDD on PMS:n rajumpi muoto, jossa korostuu vaikea psyykkinen oireilu. Sitä kutsutaan myös dysforiseksi häiriöksi, joka viittaa epämiellyttävään ja huonovointiseen psyykkiseen tai fyysiseen oireiluun, jopa itsetuhoisuuteen. Suurin osa hedelmällisessä iässä olevista naisista kokee ennen kuukautisia lieviä psyykkisiä oireita ja joka neljäs kärsii PMS-oireista. Vaikeampaa muotoa eli PMDD:tä esiintyy noin 3–8 prosentilla naisista.

“Tänään alkoi PMDD-oireet. Ahdistaa ja olo on epätodellinen. Olin koko ajan hermona ja huusin lapsille. Aistit tuntuivat yliherkiltä ja pinna oli lyhyt. Syyllisyys huutamisesta ja ylireagoinnista on valtava ja itsetuhoiset ajatukset tulevat juuri sieltä. Toivon, että lapset aikanaan antavat anteeksi kaiken epäonnistumisen ja tietävät, että äiti rakastaa heitä niin paljon, että tekee kipeää. Yritän koko ajan tulla paremmaksi ja olla lasteni arvoinen.“

Högbackalla on viisi lasta, jotka ovat syntyneet parin vuoden välein. PMDD-oireet alkoivat, kun hän lopetti nuorimmaisen lapsen imettämisen viitisen vuotta sitten. Tuolloin Högbacka ei vielä ymmärtänyt, mistä on kyse. Kiukunpuuskat veivät kuin ajopuuta ja jälkeenpäin Högbacka oli ymmällään, miten saattoi kadottaa itsehillintänsä niin pahasti.

– Tavaroita en heitellyt, mutta huusin kuin pikkulapsi. Tunnelataus oli niin suuri, että kohtausten jälkeen olin aivan loppu. Ihan kuin olisin tehnyt jonkun urheilusuorituksen, vaikka olin saanut vain kunnon raivarin.

Kiukku saattoi syttyä liian suureksi kasautuneesta pyykkivuoresta tai pöydälle kaatuneesta maitolasista. Maitotahrojen siivoaminen saattoi pilata koko loppupäivän.

Mies sai oman osansa, kun sammakot loikkivat Högbackan suusta.

– Mielen sopukoista saattoi kuulua pieni ääni, että älä nyt vaan sano tuota ääneen, mutta silti se tuli ulos. Uhkailin miestäni esimerkiksi erolla, vaikkei siihen ollut mitään syytä. Meillä on onnellinen avioliitto.

Oirepäiväkirjaan Högbacka on kirjoittanut näin: Tänään kaikki taas ärsytti. Miehen auton parkkeeraus. Se kun hän katsoi ja seurasi minua. Se kun hän kysyi, ja se kun hän ei kysynyt.

Joka kuukausi toistui sama ahdistava tunne siitä, että Högbacka haluaa jättää perheensä.

– Makasin yöllä mieheni vieressä miettimässä, miksi olemme naimisissa, miksi meillä on lapsia ja mitä minä täällä teen?

Högbackaa pelotti ja ahdisti oma kontrolloimattomuus. Syyllisyys ja häpeä puristivat rintaa. Hankalien tunteiden kanssa painiessa saattoi mennä päiviä.

– Muistan vieläkin, kun istuin tuolilla sykkyrässä ja itkin miehelleni, että mikä minua vaivaa. Haluan tämän loppuvan.

Högbackan tarina kuulostaa valitettavan tutulta, sanoo lääketieteen tohtori ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Paula Kuivasaari-Pirinen. PMDD on hänen mukaansa hankala sairaus, jota ei tule vähätellä.

Vaikka PMDD:hen liittyy myös fyysisiä oireita, kuten turvotusta, rintojen arkuutta ja päänsärkyä, psyykkiset oireet kuluttavat huomattavasti enemmän.

– Naiset kärsivät ennen kaikkea omasta käytöksestään ja siitä, miten se vaikuttaa läheisiin. On hyvin tavallista, että PMDD-oireista kärsivä pelkää, että häneltä lähtee perhe tai hän tuo vastaanotolla esiin, että haluaisi olla nykyistä parempi äiti.

Yksi PMDD:n diagnoosikriteereistä on konfliktialttius. Jos kerran kuussa kylvää riitoja ympärilleen, voi saada pahaakin jälkeä aikaan. Vaarassa voivat olla niin perhe- kuin ystävyyssuhteetkin tai työpaikka.

– Kotona voivat astiat lennellä. Ja on PMDD:tä kuvattu niinkin, että joka kuukausi lähtee avioeropaperit maistraattiin ja sitten hakemus perutaan. Uskallan veikata, että PMDD on aiheuttanut avioeroja.

Naiset tuntevat PMS-oireensa yleensä hyvin, mutta PMDD on huomattavasti huonommin tunnettu. Sen syntymekanismikin on osittain arvoitus. Tiedetään, että oireilu pahenee ovulaation jälkeen, jolloin keltarauhanen alkaa tuottaa munasarjoissa keltarauhashormonia.

Miksi toisten mieliala sitten heittää häränpyllyä? Vastausta ei tiedetä. Keltarauhashormonin mittaaminen verikokeella ei esimerkiksi anna mitään osviittaa.

– Oireita voi olla, vaikka keltarauhaspitoisuudet ovat matalat. Se kuitenkin tiedetään, että serotoniinijärjestelmä, joka on yhteydessä myös masennukseen, reagoi herkemmin PMDD-oireisilla.

Kuivasaari-Pirinen lisää, että naisella ei välttämättä ole mitää oireita parikymppisenä, mutta ne voivat yllättäen puhjeta 30–40-vuotiaana.

– Moni potilas on kertonut oireiden pahentuneen raskauksien myötä. Mutta johtuuko se raskauksista vai iästä, joka lisääntyy raskauksien myötä, sitä on hankala sanoa.

Oletko huomannut, että muutut ärtyneeksi aina ennen kuukautisia? Miehen kysymys havahdutti Högbackan. Siitäkö tässä onkin kyse?

– En ollut kiinnittänyt asiaan huomiota, koska minulla ei ollut kunnon kuukautiskiertoa vuosikausiin. Aloin tarkkailla kiertoa parin kuukauden ajan ja tajusin, että sekoan aina viikko ennen kuukautisia ja vuodon alettua oloni helpottuu.

Högbacka googletti oireitaan ja koki, etteivät ne täsmää PMS:ään. Hän löysi englanninkielisiä nettisivuja, joissa lueteltiin PMDD-oireita ja niistä kärsivän käytöstä.

– Totesin miehelleni, että täällä on kirjoitettu minusta, Högbacka hymähtää.

Hän varasi ajan gynekologille ja kirjoitti oireensa ylös: ärtyneisyys, kiukunpuuskat, raivo, ruokahaluttomuus, aivosumu, saamattomuus, itseinho, ahdistus, masennus, paniikki, ääniyliherkkyys, päänsärky, unohtelu ja itsetuhoiset ajatukset.

Paula Kuivasaari-Pirinen sanoo että PMDD:n diagnoosissa potilaalla on iso rooli. On itse hoksattava, että oireet liittyvät kuukautisiin eikä niitä sekoiteta esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöön tai masennukseen.

– Diagnoosi edellyttää oirepäiväkirjaa parin kuukauden ajalta. Oireiden tulee toistua ennen kuukautisia ja muuten tulee olla oireeton. Kriteerinä on myös oireiden hankaluus eli ne haittaavat ihmissuhteita, työtä tai opiskelua.

Kun Högbacka löi oirelistansa pöytään, gynekologi totesi sen, minkä hän jo tiesikin: PMDD. Lääkäri ehdotti Högbackalle masennuslääkettä, joka säätelee serotoniinin vaikutusta ja kohentaa näin mielialaa.

Kuivasaari-Pirisen mukaan tällaisia SSRI-lääkkeitä käytetään PMDD:n hoidossa syklisesti. Eli ne aloitetaan pari päivää ennen oireita ja lopetetaan vuodon alettua. Näin käytettynä niillä on vähemmän haittavaikutuksia ja suurin osa saa niistä avun. Högbacka kuitenkin kieltäytyi lääkkeestä.

– Ajattelin, että olen huono ja epäonnistunut ihminen, jos alan syödä masennuslääkettä.

Kuivasaari-Pirisen mukaan myös e-pillereitä voidaan käyttää PMDD-oireiden lievittämiseen, sillä ne estävät ovulaation. Tutkimusten mukaan PMDD-oireisiin tepsii drospirenoni-keltarauhashormonia sisältävät yhdistelmäehkäisypillerit.

Högbacka lähti lääkäristä PMDD-diagnoosin ja pillerireseptin kanssa kotiin.

“PMDD on pahin vastoinkäyminen elämässäni. On vaikea hyväksyä tätä ja tuntuu epäreilulta. PMDD ruokkii itseinhoa. On niin vaikea hillitä itseään ja tulen siitä surulliseksi ja masentuneeksi. Inhottaa, miten tämä vaikuttaa perheeseen.“

Pillerit eivät auttaneet oireisiin. Viikko ennen kuukautisia tuttu tyytymättömyyden aalto vyöryi jälleen yli.

– Mielestäni meillä olisi esimerkiksi pitänyt olla enemmän rahaa ja isompi talo. Hyvä elämämme näyttäytyi yhtäkkiä kauhean masentavana.

Siikaisissa asuva Högbacka työskentelee paikallisessa kaupassa. Työkaveritkin ovat oppineet lukemaan hänen kiertoaan. Kolme viikkoa kuukaudesta Högbacka on juttelevainen ja iloinen, neljännen viikon hän välttelee muita ihmisiä ja hoitaa hommansa vakavalla naamalla.

– Kun mikään ei naurata eikä juttua tule, työkaverit tapaavat sanoa, että Realla taitaa alkaa kohta kuukautiset.

Miehelleen Högbacka on sanonut, että uskoo tietävänsä, mitä alkoholisti käy jatkuvasti läpi.

– Olen aina niin onnellinen, kun en ole saanut raivareita ja sitten se repsahdus jossain vaiheessa tulee. Ihan niin kuin ryyppy alkoholistilla. Repsahduksen jälkeen aloitan taas rakentamaan tietä ylös maailman paskimmasta äidistä.

Rea Högbackan lapsi askarteli päiväkodissa robotin, johon on piirretty neljä lohkoa. Högbacka on keksinyt käyttää robottia kuukautiskalenterina, jota myös mies ja kaksi vanhinta tytärtä seuraavat. Sydänmagneetti siirtyy lohkosta toiseen kierron mukaan ja kertoo perheelle, onko hyvä vai huono vaihe menossa.

Högbacka kokeili paria eri pillerimerkkiä, muttei saanut niistä apua. Päinvastoin ne synkensivät itsetuhoisia ajatuksia. Högbacka koki, että jos häntä ei olisi, mies ja lapset pääsisivät helpommalla.

Yhtenä yönä Högbacka oli lähellä toteuttaa aikeensa.

– Itkin ja taistelin päätöstäni vastaan. Vieläkin kauhistuttaa ajatella, mitä olisi tapahtunut, jos en olisi kammennut itseäni autosta pois, Högbacka sanoo kyyneliin liikuttuen.

Sen yön jälkeen Högbacka aloitti SSRI-lääkkeet.

– Totesin, etten pysty kokeilemaan erilaisia pillereitä missään tyhjiössä, joten hyväksyin masennuslääkkeet.

Myös Kuivasaari-Pirinen on tavannut vastaanotollaan PMDD-naisia, joilla on ollut itsemurha-ajatuksia.

– Erään tutkimuksen mukaan itsemurhan riski on PMDD-oireisilla 28 prosenttia korkeampi muuhun väestöön verrattuna. Luku on iso ja siksi korostan, että oireet tulee ottaa vakavasti ja niihin on saatavilla apua.

Högbacka aloitti lääkityksen nelisen vuotta sitten. Se on vienyt oireista pahimman kärjen.

– Jos synkimpinä aikoina itkin, häpesin ja harkitsin itsemurhaa, nykyisistä oireista ei voi puhua samassa lauseessa. Toki edelleen koen syyllisyyttä turhasta tiuskimisesta. Diagnoosi ei ole missään nimessä vienyt vastuuta omasta käytöksestä.

“Olo on superenerginen! Olen mennyt kaasu pohjassa. Mukava voittajaolo koko päivän!“

Jos PMDD:stä pitäisi sanoa jotain hyvää, Högbacka on oppinut elämään kuukautiskiertoaan kunnioittaen. Kuukautisten jälkeen hän ottaa ilon irti hyvistä päivistä. Högbacka harrastaa ja opettaa joogaa, joten nykyään hän ajoittaa voimajoogat hyviin viikkoihin ja rauhoittavat yin-tunnit alavireiseen aikaan.

– Aiemmin tuntui, että minulta ryöstetään kuukaudesta kaksi viikkoa. Nykyään yritän olla itselleni armollinen PMDD:n ja kuukautisten aikaan. Sallin itselleni sellaista, mitä en muina päivinä tee. Makaan vaikka sohvalla lasten kanssa, katson piirrettyjä ja syön sipsejä.

Joogan etuna on, että tasainen hengitys tasaa myös mieltä. Samoin Högbacka on huomannut, että kun oikein kiukuttaa tai ahdistaa, kannattaa tehdä tasapainoharjoituksia.

– Kun keskityn siihen, kaadunko vai pysynkö pystyssä, en millään ehdi olla kiukkuinen, hän naurahtaa.

Högbacka on jutellut lapsilleen, että äidillä on sairaus, joka tekee hänestä välillä huonotuulisen. 12- ja 10-vuotiaille tyttärilleen hän on selittänyt tarkemmin, että kiukunpuuskat liittyvät kuukautiskiertoon.

– Räjähdysten jälkeen pyydän aina anteeksi ja halaan lapsiani. Vanhemmuus on ainoa työ, josta ei voi todeta, että olen tässä ihan paska ja heittää hanskoja tiskiin. On vain kerättävä itsensä, vaikka olisi ollut kamala ja koitettava jatkaa parempana äitinä sen jälkeen.