Pilaako hämärässä lukeminen näön? Silmälääkärin mielestä etenkin yhdestä asiasta on syytä muistuttaa

Ei pidä lukea pimeässä – laita lisää valoa tai näkösi heikkenee! Siinäpä tuttu kehotus, jonka moni on kuullut jo lapsena vanhempiensa suusta. Mutta onko väitteessä oikeasti perää? Pilaavatko tällaiset hämäräpuuhat todella näön?

Kyllä ja ei. Etenkin lapsille riittävästä valaistuksesta kannattaa yhä muistuttaa. Tärkeintä olisi silti muistuttaa etäisyydestä.

Jos lapsi lukee toistuvasti ja pitkään liian läheltä, kasvaa riski likitaitteisuudelle eli sille, ettei näe hyvin kauas, sanoo silmätautien erikoislääkäri ja silmäkirurgi Peeter Kuddu Mehiläisestä. Vaikutus on sama, lukeepa sitten kirjaa, lehteä tai kännykän tai tabletin näyttöä. Syy on, että silmän kohdistaminen näin muuttaa pysyvästi silmän rakenteita. Täsmällistä syytä siihen, miksi, ei vielä tiedetä. Hämärä valaistus lisää osaltaan likitaiton riskiä muttei yhtä paljon kuin lähietäisyys.

Viime vuosina lasten likitaitteisuus on lisääntynyt Suomessakin, ja yksi syy voi olla älylaitteiden käytön kasvu.

– Aasiassa puhutaan jo melkein epidemiasta, ja sama voi olla tulossa Suomeenkin. Meilläkin näkee kadulla lapsia ja nuoria, jotka kulkevat puhelin lähellä kasvoja, Kuddu sanoo.

Myös valon määrä vaikuttaa tutkitusti näköön. Mitä paremmassa valaistuksessa jotain lukee tai katselee, sitä helpompi on säilyttää turvallinen etäisyys kohteeseen. Se on vähintään 40 senttimetriä.

Luonnonvalossa ulkoilu voi vähentää likitaitteisuuden riskiä. Eräässä tutkimuksessa kahdesta neljään tuntia päivässä ulkoilleiden lasten riski likinäköisyyteen pieneni – eikä edes lukeminen ulkona vaikuttanut tilanteeseen. Tällä erää vahvin teoria on Kuddusta se, että auringonvalo vilkastaa dopamiinin vapautumista verkkokalvoilla, mikä suojaa likitaitteisuudelta.

Likinäkö kehittyy yleensä 7–15-vuotiaana. Aikuisena vastaavia haittoja läheltä lukemisesta ei Kuddun mukaan tavallisesti tule. Siitä voi kuitenkin seurata muuta harmia.

– Aikuisen silmissä ei yleensä tapahdu pysyvää rakenteellista muutosta, mutta silmät voivat rasittua. Lähitarkennus jää helposti päälle lukemisen jälkeen, jolloin kaukonäkö voi olla hetken tavallista sumeampi, Kuddu sanoo.

Silloin voi tuntua, ettei näe tarkasti vaikkapa television tekstityksiä tai tienviittoja.

– Lisäksi silmien ylirasitus voi aiheuttaa päänsärkyä ja paineentunnetta silmien takana.

Tavallisemmin aikuisilla voi koitua pulmia älylaitteiden selailusta yömyöhään. Laitteiden sinivalon tiedetään voivan häiritä unta, kun silmät altistuvat sille iltaisin. Tutkimuksen mukaan ruudun intensiivinen tuijotus voi lisäksi altistaa silmän pinnan tulehdukselle.

Ruutua tuijottaessa silmien räpyttelytiheys minuuttitasolla puoliintuu, jolloin kyynelnestettä haihtuu tavallista enemmän. Siksi silmät voivat tuntua kuivilta ja väsyneiltä päivän päätteeksi.

Näkeminen ja silmäterveys Näe ry suosittelee ruutuaikaan Yhdysvalloista rantautunutta 20–20–20-sääntöä. 20 minuutin välein pidetään 20 sekunnin tauko, jolloin katsotaan 20 jalan eli kuuden metrin päähän. Tämä antaa silmille lepo- ja räpyttelytauon.

Kuddun mukaan tämä on hyvä vinkki aikuisille muttei vaikuta lasten likinäön kehittymiseen.

Joskus uusien silmälasien hankkiminen aikuisena viivästyy syystä tai toisesta. Jotkut myös uskovat, että vanhoilla vahvuuksilla sinnittely auttaa hidastamaan näön huononemista. Jos kyse on likinäöstä, siinä voi olla perääkin.

– Joskus likitaitteisuuden lisääntyminen johtuu silmien ylirasituksesta eikä pysyvästä rakenteellisesta muutoksesta. Silmät tottuvat uusiin linsseihin, ja jos ylirasitustila jatkuu, voi tarvita yhä vahvemmat. Lähinäköön sama ei päde, Kuddu sanoo.

Entä voiko väärillä vahvuuksilla kituuttaminen heikentää näköä entisestään tai koituuko silmille muuta haittaa?

Jos esimerkiksi lukulaseissa ei ole tarpeeksi vahvuutta, lukeminen vaikeutuu ja muuttuu lopulta epämiellyttäväksi, Kuddu kertoo. Voi tulla päänsärkyä, ja kaukonäkö saattaa sumentua hetkellisesti.

– Pysyvää haittaa heikoista laseista ei silmille tai näkökyvylle silti ole.

Silmiin liittyy Kuddun mukaan yksi sitkeä myytti, jonka hän haluaa oikaista. Se koskee kaihia, joka tulee kaikille iän myötä.

Tavallisesti kaihi alkaa kehittyä noin viisikymppisenä, ja näköä se heikentää yleensä kuusikymppisenä tai vanhempana. Osa luulee, että kaihia pitäisi ”kypsyttää” leikkausvalmiiksi.

– Ajatus juontaa lähinnä siitä, että julkisella puolella kaihin hoitoon pääsyn kriteerit ovat tiukat. Oikeasti kaihi on hoidettavissa jo silloin, kun se alkaa häiritä näköä ja haitata arkea. Jos silmät ovat terveet, molemmat silmät voidaan usein leikata yhtä aikaa, Kuddu sanoo.

Silmien terveyttä voi edistää arjessaan monin tavoin. Silmälääkärin mukaan tärkeintä on huolehtia hyvistä elintavoista. Mitä parempaa huolta pitää koko kropastaan, sitä paremmin silmätkin voivat.

– Sama veri kulkee silmiin saakka. Diabetes, korkea verenpaine, tupakointi ja liiallinen alkoholin käyttö vaikuttavat myös silmien terveyteen.

Diabetes voi aiheuttaa verkkokalvon rappeumaa ja verisuonimuutoksia. Tupakka ja alkoholi taas saattavat nopeutta kaihin kehittymistä.

Ravinnostakin on hyötyä. A-vitamiini ja omega-3-rasvahappo DHA edistävät normaalia näkökykyä. Lääkäri suosittelee syömään myös mustikkaa, lehtikaalia, pinaattia, porkkanaa ja paprikaa.

Lisäksi Kuddu muistuttaa käyttämään aurinkolaseja. Erityisen tärkeää silmät on suojata UV-säteiltä aurinkolomilla korkean UV-indeksin maissa sekä silloin, kun liikkuu lumella ja vesillä.

– UV-säteily osuu silmän pintaan, jolloin siihen voi kertyä pikkuhiljaa lievää arpeumaa ja rappeumaa. Auringonvalo voi myös aiheuttaa kuivasilmäisyyttä. Pitkällä aikavälillä UV-säteily saattaa vaikuttaa näköön, jos silmän pinnan rakenteet samentuvat. Lisäksi se voi nopeuttaa kaihin kehittymistä.