Missä linnut luuraavat? Tämän vuoksi pihlajat notkuvat yhä marjoista

Maa on Suomessa monin paikoin jo valkoisena, ainakin hetken, mutta monet syksyn luotettavat marjantuottajat pihlajasta marja-aroniaan ovat yhä värikkäinä sadosta. Miksi linnut eivät ole tyhjentäneet niitä?

Iso syy sille on pihlajanmarjan erittäin hyvä satovuosi, eli linnut eivät yksinkertaisesti ole vielä ehtineet syödä kaikkia marjoja. Viimeisimmän viikon aikana räkättirastaita on muuton myötä liikkunut runsaasti eteläistä Suomea myöten, ja ne ovat mennessään vähän putsanneet pihlajia, kertoo BirdLife Suomen viestintäpäällikkö, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved.

– Kyllä puut vielä tyhjenevät, viimeistään talven aikana. Esimerkiksi tilhiä pyörii keskivertovuonna tähän aikaan jo etelässä, mutta nyt missään ei vielä ole kovin suuria parvia.

Tilhet ovat yhä pääosin Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomeen on saapunut vasta pieniä parvia.

– Ne tulevat jälkijunassa rastaiden jälkeen. Veikkaan, että joulu- ja tammikuu tulevat olemaan hienoja marjalintuaikoja.

Myös metsissä on tänä vuonna ollut hyvin marjoja, ja rastaat ovat viihtyneet niiden kimpussa. Metsästä lähdettyään ne siirtyvät muuton yhteydessä pihlajanmarjoihin. Monina vuosina rastaat olisivat tähän aikaan jokseenkin jo lähteneet, mutta nyt niitä on vielä runsaasti, Södersved sanoo.

– Niitä jää yli vuodenvaihteenkin normaalia enemmän.

Metsämarja on linnuille näppärä ravinto, sillä sitä on tarjolla joka puolella. Se myös menee nopeammin huonoksi. Pihlaja kypsyy hiukan myöhemmin ja on syksyllä parempaa ravintoa.

Linnuilla on muutenkin selvät preferenssit marjojen suhteen. Vaikkapa marja-aronia ei useinkaan maistu ensimmäisenä, mutta Södersved on huomannut omassa puutarhassaan, että punaherukat viedään heti.

– Minulla on puna- ja mustaherukkaa, ja kun päätin viimein kerätä punaherukat, ei niitä enää ollut. Mustaherukka kyllä säilyi!

Moni lintujen käyttäytymistä seuraillut on huomannut myös, että tietyn puu- tai pensaslajin sisälläkin yhden yksilön marjat tekevät paremmin kauppansa kuin toisen. Voiko syynä olla makuerot?

– Saattaa olla, tai koostumuksessa voi olla jonkinmoisia eroja. On tyypillistä, että tällaisena hyvänä marjavuonna syrjempänä olevat puut tyhjennetään ensimmäisenä. Kun ne on syöty, sitten vasta siirrytään rauhattomampiin paikkoihin, kuten pihoilla ja katujen varsilla oleviin puihin.

Yleensä aiemmin ylenkatsotut marjatkin kelpaavat viimeistään myöhemmin talvella. Kun pihlaja on tyhjennetty, linnut alkavat katsoa, mitä muuta on tarjolla. Lintujen ystävä voikin hyvillä mielin jättää marjat puuhun ja pensaaseen, vaikka alkuun näyttäisi, että ne eivät kelpaa.

– Moni harrastaa myös sitä, että poimii jo syksyllä marjoja pakkaseen. Kun puut alkavat olla tyhjiä, niitä marjoja voi laittaa pakkasesta tarjolle. Myös omenoita saa jäädä puuhun, niitäkin rastaat ja tilhet syövät marjojen lisäksi. Myös tikat voivat nokkia puuhun jääneitä omenoita.

Kovalla pakkasella kokonaista, jäistä omenaa on toki hankala syödä. Silloin lintuja voi vähän avittaa.

– Itse tarjoilen omenia talvella linnuille niin, että laitan niitä pieniksi paloiksi. Ne kelpaavat mainiosti rastaille ja tilhille.

Räkättirastaiden lisäksi myös esimerkiksi mustarastaat hyödyntävät pihlajia. Niitä talvehtii Suomessa säännöllisesti, ja talvellakin ne syövät mielellään erilaisia hedelmiä ja marjoja. Pilkotun omenan lisäksi niille voi tarjota esimerkiksi rusinoita.