Alfa-sukupolvi on löytänyt ihonhoidon ja jakaa rutiinejaan sosiaalisessa mediassa.

Katsojalle videot voivat tuovat jopa vaivaannuttavan olon.

Ovatko ihonhoitovideot vain hauskaa leikkiä?

Videolla lapsi katsoo suoraan kameraan ja hieroo kasvoilleen paksua seerumia. Seuraavaksi hän ottaa pöydällä olevasta purkkirivistöstä kosteusvoiteen, kääntää etiketin kohti kameraa ja kauhaisee voidetta kasvoilleen pienillä sormillaan.

Muutamalla hakusanalla samankaltaisia videoita löytyy tuhansia.

Lasten ihonhoitovideoista on tullut trendi sosiaalisessa mediassa, erityisesti videopalvelu Tiktokissa. Videoilla esiintyy kaikenikäisiä lapsia taaperoista yläkoululaisiin. Get ready with me, jotkut videot kehottavat.

Yksi Tiktokin suosituimmista tileistä, jolla lapset hoitavat ihoaan, on Garza Crew. Tilillä on lähes viisi miljoonaa seuraajaa. Tilillä yhdysvaltalainen perheenäiti julkaisee videoita seitsemänvuotiaista kaksostytöistään, ja erityisen suosittuja ovat videot, joilla tytöt esittelevät ja käyttävät ihonhoitotuotteita.

Videoilla tytöt käyttävät puhdistustuotteita, kosteusvoiteita, seerumeita, meikkejä…

Huomaan, että minusta tuntuu kiusalliselta katsella näitä videoita. Sisältöä selatessa päällimmäisenä on kysymys: Mihin alle murrosikäiset lapset kaikkia näitä tuotteita tarvitsevat?

”Ainahan lapset ovat menneet salaa äidin meikkipussille ja töhrineet naamaansa huulipunalla. Riskit tulevat mukaan, kun tämä laitetaan koko somekansan nähtäville”, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Erika Maksniemi.

Maksniemi on kasvatuspsykologian asiantuntija, ja hän on tutkinut nuorten sosiaalisen median käyttöä ja sen vaikutuksia nuorten hyvinvointiin.

Lasten ihonhoitoilmiö on huomattu kosmetiikkakaupoissakin. Mediatietojen mukaan ilmiö on rantautunut myös Suomeen. Ilta-Sanomat kertoi helmikuussa, kuinka noin 10-vuotiaiden tyttöjen meikki- ja ihonhoito-ostoksille tuli hintaa 150 euroa Normal-kauppaketjun myymälässä Raisiossa.

ABC News kertoi tammikuussa, kuinka Yhdysvalloissa 7–15-vuotiaat-vuotiaat lapset eli niin sanotun alfa-sukupolven edustajat ovat löytäneet tiensä kosmetiikkaliikkeisiin kuten Sephoraan ja Ulta Beautyyn. Suosiossa ovat erityisesti tietyt merkit, kuten Drunk Elephant, Glow Recipe ja Charlotte Tilbury, joiden hinnat voivat kohota yli sataan dollariin.

Trendissä joidenkin lasten vanhempia ja muita ulkopuolisia huolettavat paitsi kehittyvän ihon ärsyyntyminen myös vaikutukset mielenterveyteen.

Erika Maksniemi haluaa muistuttaa yleisesti internetin vaaroista, kun lapsi julkaisee materiaalia verkossa. Maksniemen mukaan vaikkapa alakouluikäiset eivät osaa ajatella, kuka videon voi verkossa nähdä. Videoiden teko voi tuntua lapsesta hauskalta leikiltä.

– Ensimmäisenä itselleni herää kysymys siitä, mitä näin nuori lapsi tekee somessa. Somen alustojen ikärajat ovat yleensä kolmestatoista ylöspäin. Ovatko lapsen huoltajat tietoisia siitä, että lapsi käyttää somea? Maksniemi kysyy.

Jos lapsen huoltaja on tietoinen lapsen somenkäytöstä, Maksniemi ei välttämättä huolestuisi yhtä nopeasti. Ihonhoitorutiineja esittelevä sosiaalisen median sisältö voi myös olla vanhemman ja lapsen yhteistä tekemistä, ja silloin haitat ovat pienemmät.

Maksniemen mukaan pienellä lapsella ei ole vielä kykyä ymmärtää sosiaalisen median kaikkia puolia. Sosiaalisessa mediassa kuvia ja videoita kaunistellaan filttereillä ja oikeanlaisilla kuvakulmilla ja alustoilla suosituiksi nousevat usein hoikat vartalot ja länsimaisiin kauneusihanteisiin sopivat ihmiset. Lapsen käsitys siitä, miltä ihmisen kehon tulee näyttää, voi vääristyä.

Maksniemi huomauttaa, että jos lapsi altistuu vain yhden näköisille ihmisille, hänen käsityksensä siitä, miltä ihmisen tulee näyttää, vääristyy.

Maksniemi mainitsee, että haittapuolena somevideoiden tekemisessä voi olla kiusaaminen ja häirintä. Lapsen kiusaajana voivat olla esimerkiksi omat luokkakaverit, mutta häirintää voi tulla myös tuntemattomilta aikuisilta.

– Jos lapsi julkaisee somealustoilla kaikille julkista sisältöä, se voi altistaa hänet kiusaamiselle ja seksuaaliselle häirinnälle. Huoltajan vastuulla on toimia filtterinä, jotta lapsi ei altistu esimerkiksi häiritseville viesteille ja kommenteille, hän sanoo.

Katselen Garza Crew’n tilin sisältöä. Eräällä videolla äiti kertoo ihonhoidon olevan satiiria, eivätkä lapset hänen mukaansa käytä monia tuotteita todellisuudessa. Äidin mukaan illuusio tiettyjen tuotteiden käytöstä luodaan videoita leikkaamalla.

Lähetän tilin äidille haastattelupyynnön eri kanavissa, mutta en saa vastausta.

Jään pohtimaan, että jos lapset näkevät Garza Crew’n videoita, he voivat haluta matkia Garza Crewn lapsia, koska pitävät tuotteita turvallisina ja videoita siisteinä – olivat tilanteet lavastettuja tai ei.

Kun olen viikon aikana käynyt päivittäin selaamassa Tiktokissa lasten ihonhoitovideoita, tunnen itseni kummallisen vanhaksi. Joko minä tai lapset ovat väärässä paikassa. Tuntuu kuin moni pieni lapsi yrittäisi videoilla käyttäytyä ikäistään vanhemmalla tavalla. Syntyy kuva kameralle esiintymisestä.

Ajatus siitä, että seitsemänvuotias käyttää kalliimpia ihonhoitotuotteita kuin itse käytän ja tekee monivaiheisia hoitorutiineja, tuntuu hullunkuriselta – eikä mitenkään miellyttävällä tavalla. Monista videoista tulee vaikea olo, melkein kuin katselisin jotain väärää tai kieroutunutta.

Myös Maksniemi tunnistaa tunteen, jossa lapsi tuntuu ikään kuin olevan väärässä kontekstissa. Hämmennys voi hänen mukaansa johtua siitä, että somessa lapsen näkee ikään kuin aikuisen roolissa.

– Toivon, että meissä aikuisissa tämä hämmentävä tunne kumpuaa siitä, että haluamme suojella lapsia ja heidän viattomuuttaan, Maksniemi sanoo.

Erityisen vaikean olon saavat aikaan videot, joilla äidit tekevät ihonhoitorutiinia taaperoiden kanssa. Joillakin videoilla vaikuttaa siltä, että videon kuvaaja, usein lasten äiti, on pakottanut lapset kameran eteen.

Esimerkiksi yhdellä videolla kaksi alakouluikäistä lasta seisoo vessan peilin edessä pesemässä kasvojaan ja laittamassa kosteusvoidetta yötä varten. He vilkuilevat hermostuneina kameraan. Onko äiti halunnut hypätä mukaan lasten ihonhoitotrendiin seuraajien toivossa, vai mikä videoiden kuvaamisen motiivi on?

Maksniemi ajattelee, ihonhoitovideot voivat saada alkunsa vaikkapa siitä, että huoltaja itse on innostunut meikkaamisesta ja ihonhoidosta, jolloin lapsi haluaa matkia häntä.

– Toki jos lapsen ihoa huolletaan tai meikataan tarpeettoman paljon, tulee kysymykseen se, onko se lapsen edun mukaista, ja mikä tekemisen motiivi on.

Maksniemi pitääkin someen laitettujen videoiden eettisyyttä erityisen tärkeänä. Jokaisella ihmisellä on yksityisyyden suoja, eikä Maksniemen mukaan pieni lapsi voi ilmaista tahtoaan sen suhteen, mitä hänestä someen laitetaan, jos hän ei edes ymmärrä mikä some on.

Aivan pelkkää vaikeaa oloa videot eivät saa aikaan. Ovathan pienet lapset myös hellyttäviä kameran edessä, ja heidän ilonsa tarttuu. Samalla takaraivossa on kuitenkin koko ajan epämukava tunne siitä, että lapset ylipäätään ovat netissä omilla pienillä kasvoillaan ja matkivat videoilla aikuisten tapaa käyttäytyä somessa. Mikä tässä oikein hiertää?

Käännyn vielä asiantuntijan puoleen. University of the Arts -yliopistossa Lontoossa työskentelevä muodin- ja sukupuolentutkimuksen tohtori Siri Lindholm sanoo, että samalla tavalla kuin yhteiskunnassa on selkeä kuva mieheydestä ja naiseudesta, meillä on myös selkeä kuva siitä, millaista lapsuuden kuuluisi olla. Mielikuva lapsuudesta on Lindholmin mukaan erityisen vahva, sillä lasten haavoittuvaisuus ja suojelun tarve on muuttumaton asia.

Lindholm selittää, että lapsuus halutaan nähdä viattomana, leikkisänä, huolettomana ja luonnonläheisenä, ja tähän muottiin mahtuu huonosti ajatuksia ulkonäkökeskeisyydestä. Lapsen ihonhoito rikkoo Lindholmin mukaan lapsuudelle luotua ideaalia, jossa ei pitäisi joutua huolehtimaan ulkonäöstään.

Ihonhoidon myötä lapsi saattaa näyttäytyä aikuismaisena ja ehkä jopa aikuisen näköisenä – varsinkin, jos lapsi meikkaa.

– Tämä tekee olon epämukavaksi, sillä se voidaan nähdä viittauksena seksuaalisuuteen. Ulkonäöstä huolehtiminen liitetään usein heteroseksuaaliseen viehätykseen ja voi syntyä kuva, että lapsi hoitaa ulkonäköään tehdäkseen itsestään puoleensavetävän.

Mutta Lindholmilla on myös toisenlainen huomio. Hän pitää harmillisena sitä, että ulkonäöllä leikittelyä ei nähdä lapsen harrastuksena muiden joukossa. Ulkonäköön panostaminen nähdään Lindholmin mukaan usein johtuvan ulkonäköpaineista.

– Pidän liian yksiulotteisena ajatusta tytöistä voimattomina ulkonäköpaineiden uhreina. Varmasti ihonhoitoon ja sillä leikittelyyn liittyy myös ilon ja onnistumisen tunteita, Lindholm sanoo.

Garza Crew’n videoilla lasten käyttämien tuotteiden etiketit ovat aina kohti kameraa. Lapset myös lähes aina sanovat käyttämänsä tuotteen nimen. Useamman videon alareunassa lukee paid partnership, maksettu kumppanuus. Tili saa siis rahaa siitä, että lapset näyttävät ja käyttävät videolla nähtyjä tuotteita.

Tililtä löytyy useita videoita, joissa lapset tekevät ostoksia kosmetiikkaliike Sephorassa. Yhdellä videolla lapset kertovat, miten liikkeessä kuuluu asioida, ovathan he olleet sen asiakkaita omien sanojensa mukaan jo kuusivuotiaista.

Siri Lindholmin tunnistaa, että toinen epämukavuuden tunnetta aiheuttava tekijä videoilla on kaupallisuus. Garza Crew’n videoilla nähtävää tuotesijoittelua ei haluta yhdistää lapsuuteen, koska lapsuuden katsotaan olevan myös kaupallisuuden ja liiketalouden ulkopuolella.

– Usein unohtuu, että nykymaailmassa mikään ei ole kaupallisuuden ulkopuolella, Lindholm sanoo.

Lindholm muistuttaa, että käsitys lapsuudesta ja siitä, mitä siihen kuuluu, muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi keskiajalla lapsuus saattoi sisältää avioliiton tai työtä, joita nykyään pidämme lapsille täysin sopimattomina. Käsityksemme lapsuudesta siis muuttuvat.

– Lapsuus on täysin aikuisten luomaa. Lastenohjelmat, lastenkirjat, lelut ja pelit ovat kaikki aikuisten suunnittelemia. Ei ole luontaista tai luonnotonta lapsuutta, koska voimme luoda sen aina vastaamaan ajan arvoja. Tällä hetkellä lapset sosiaalistuvat netin ja somen maailmaan, jossa ulkonäkö on keskeisessä asemassa.

Jatkan vielä hetken ihonhoitovideoiden selailua. Suomalaisia pienten lasten ihonhoitovideoita ei tule vastaan ainuttakaan, vaikka selaan sisältöjä tuntien ajan useana päivänä. Nuorin itselleni vastaan tullut ihonhoitorutiininsa Tiktokiin jakanut suomalaislapsi vaikutti yläkoululaiselta.

Garza Crew’n videot ovat pidättäytyvään suomalaiseen makuuni ylipirteitä. On vaikea kuvitella suomalaislasta toistamassa käsikirjoitettuja mainoslauseita (kyllä, osassa Garza Crewn videoista lapset on laitettu mainostamaan ihonhoitotuotteita) silmät kiiluen kameralle.

Jään kuitenkin miettimään Siri Lindholmin sanoja. Miten suhtautuisimme sisältöön, jos videoilla pojat harrastaisivat isiensä kanssa kauko-ohjattavia leluautoja ja kuvaisivat sitä internetiin? Palaute voisi olla paljon positiivisempaa, sanoi Lindholm.

– Loppujen lopuksi kumpikin asia on täysin tarpeeton, mutta tuo ihmisille iloa. Tykkäämme vain helposti nähdä tyttöjen tekeleet turhamaisina ja poikien nysväämisen rakentavana, hän sanoi.