Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Pääministeri

Petteri Orpo peri äidiltään pitkän pinnan, ja perussuomalaisten kanssa se on ollut tarpeen – ”Tiesin, että varmaan tulee jotain”

Pääministeri Petteri Orpo ei pääse työasioista eroon lomallakaan. Elokuussa alkaa laaja rasisminvastainen kampanja, jolla omassa rasismikohussaan ryvettynyt hallitus pyrkii osoittamaan, että ääriajattelun torjunnassa ollaan vakavissaan. Ministeri Wille Rydmanin kanssa Orpolla on vielä selvitettävää.

Pääministerin virka-asunto Kesäranta Helsingin Meilahdessa kylpee auringonpaisteessa meren rannalla. Melojat tuijottavat vuonna 1873 valmistunutta vaaleaa puuhuvilaa ja tervanmustaa rantasaunaa. Jostain kuuluu moottorisahan pärinää.

Kesäranta näkyy hyvin merelle päin, mutta maalta käsin jopa tienhaaraa on vaikea havaita. Moni helsinkiläinenkään ei tiedä talon sijaintia.

Kesärannantietä kuljetaan yleensä virka-autoilla, ja portin ohi pääsee vain turvatarkastusten jälkeen. Etenkin ulkomaalaisille Kesärannassa riittää ihmeteltävää.

– Kun tuon tänne kansainvälisiä vieraita – kollegoja, pääministereitä ja komissaareja – eivät he voi käsittää, että ihmiset tuossa vieressä melovat ja uivat, talon isäntä, pääministeri Petteri Orpo (kok) naureskelee.

Orpo, 54, asuu työviikot Kesärannassa. Siitä on tullut koko perheen kokoontumispaikka myös viikonloppuisin, jos Orpo ei työkiireidensä takia pääse kotiin Turkuun.

Vaikka pääministerin elämä on hektistä, käydään Kesärannan tenniskentällä välillä kuumia pelejä. Saunan takana olevalle tikkataulullekin on käyttöä.

– Harjoittelen pojan kanssa käytäviä matseja varten, hän virnistää.

Perhe on vuosien mittaan tottunut elämään kahdella paikkakunnalla. Orpon vaimo Niina Kanniainen-Orpo on toiminut viime vuodet syyttäjänä Turussa ja on nyt käräjäoikeudessa auskultoimassa. Ylioppilaaksi kirjoittanut tytär on töissä, ja 17-vuotias poika käy lukiota.

– Poika oli viiden kuukauden ikäinen, kun pääsin eduskuntaan.

Tummaan pukuun sonnustautunut Orpo on tullut tapaamiseemme suoraan kutsumastaan puolustusteollisuuden edustajien tilaisuudesta. Paikalla oli ollut yrityksiä teltanvalmistajista satelliittien tekijöihin.

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on ainakin tälle joukolle hyötyä. Suomen Nato-jäsenyys on tuonut oman lisänsä tilauksiin.

– Alan yrityksiä on aina ollut, mutta yhtäkkiä niiden tuotteiden kysyntä on monikertaistunut Ukrainan-sodan takia, Orpo valaisee.

Hän kipaisee Kesärannan yläkertaan vaihtamaan vaatteensa vähän rennommiksi.

Siirrymme pihalle puiden varjoon Alvar Aallon suunnittelemille puutarhatuoleille.

Pääministerin virka-asunto Kesäranta Helsingin Meilahdessa on Petteri Orpon koti työviikoilla. Talo toimii myös hallituksen neuvottelu- ja kokoustilana sekä pääministerin vieraiden kestitsemispaikkana.

Köyliöstä Satakunnasta kotoisin oleva Orpo sai yhteiskunnallisen vaikuttamisen kipinän jo kotoaan, sillä hänen isänsä oli aktiivinen paikallispoliitikko. Orpo oli partiossa ja oppilaskunnassa, mutta poliittiseen toimintaan hän sukelsi kunnolla opiskellessaan Turun yliopistossa. Hän kuitenkin valmistui valtiotieteen maisteriksi pääaineenaan taloustiede.

Nuorena poliitikkona hän innostui välillä jopa tempaisemaan. Hän muistelee seisseensä käsillään Turun Sanomien viikonvaihdeliitteen kuvassa.

– Siinä luki, että opiskelijoiden rahat eivät riitä, vaikka käsillä seisoisi, hän nauraa.

Orpoa voi kutsua kovaksikeitetyksi poliitikoksi. Kokemusta on kertynyt niin maa- ja metsätalousministerinä, sisäministerinä kuin valtiovarainministerinäkin.

Satakuntalaisvarsinaissuomalaiset juuret takaavat melko tasaisen luonteen.

– Olen perinyt äidiltä pitkän pinnan ja isältä loputtoman innon yhteiskunnan asioihin.

Välillä Orponkin pinna palaa. Hän myöntää, että ensimmäinen pääministerivuosi on ollut raskas.

– On ollut tuulta ja myrskyä.

Hän kiirehtii muistuttamaan, että hallituksessa on tehty ”tosi paljon”, mutta häntä harmittaa, että hallituksen aika menee nyt ”kaikkeen muuhun”.

– Hallituksessa ovat ne puolueet, jotka sitoutuivat panemaan Suomen kuntoon. Sisäisestihän emme juuri riitele hallitusohjelman asioista. Kaikki nämä myrskyt ovat johtuneet muista kuin hallitusohjelmaan liittyvistä kysymyksistä.

Venäjän toiminta ja häiriköinti tuovat tietysti jatkuvasti huolta ja tuskaa. Valtavia paineita ovat tuoneet myös toistuvat rasismikohut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kova rahapula. Kansalaiset ja oppositiopuolueet syyttävät Orpoa ja hänen hallitustaan erityisesti eriarvoisuuden lisäämisestä.

Arvostelua tuntuu tulevan joka tuutista.

– Se kuuluu pääministerin rooliin. Kun vastaa kaikesta tekemisestä, saa ottaa vastaan myös kritiikkiä. Otan palautteen vakavasti. Ei se mene olankohautuksella.

Kun hänellä oli liuta entisiä pääministereitä vieraanaan viime talvena, hän koki tilaisuuden voimaannuttavana.

– Ennenkin on pääministereillä ollut kovia paikkoja. Sain kannustusta.

Suomalaisille hän haluaa vakuuttaa, että hallitusohjelmaa toteutetaan siksi, että ihmiset uskoisivat tulevaan, täällä olisi turvallista, lapset saisivat käydä hyvää koulua ja maassamme olisi huippuyrityksiä, jotka tuovat työtä.

– Mutta se edellyttää, että velkaantuminen katkaistaan. Ei näitä päätöksiä ilkeyttään tehdä.

Perussuomalaisten mukana olo hallituksessa on tuonut enemmän hikisiä hetkiä kuin Orpo kuvitteli hallitusta muodostettaessa. Hän toki oli varautunut niihin, mutta ei tarpeeksi.

–Tiesin, että varmaan tulee jotain, koska heidän tyylinsä on erilainen. En kuitenkaan osannut odottaa viime kesän kaltaista juttua, Orpo viittaa perussuomalaisten ministereiden rasistisiin kirjoituksiin, jotka levisivät mediassa heti hallituskauden alkumetreillä.

Kohun keskiössä oli myös perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, joka vasta paineen kasvaessa puristi anteeksipyyntönsä vanhoista kirjoituksistaan.

Orpon mukaan hallituksen pelasti asioiden perusteellinen läpikäynti.

– Ehdotin, että teemme tiedonannon. Kokoonnuimme paperin ääreen ja pohdimme millainen on syrjimätön ja rasismista vapaa Suomi. Asiat todella puhuttiin läpi.

”Tämän hallituksen aikana minuun on tullut iso annos päättäväisyyttä, mutta toivottavasti se ei näy rehvasteluna”, Orpo sanoo.

Tiedonanto tarkoittaa hallituksen oma-aloitteisesti tekemää selvitystä, jonka se itse antaa eduskunnan arvioitavaksi.

Orpo myöntää, että tiedonannon jälkeenkin perussuomalaisilla oli ”joitakin ylilyöntejä”.

– En suvaitse minkäänlaista rasistista puhetta tietenkään ministereiltä, mutta en myöskään hallituspuolueiden kansanedustajilta.

Vilhelm Junnilan (ps) tilalle elinkeinoministeriksi nostettu Wille Rydman (ps) ei tunnu piittaavan pääministerin kanssa käymistään keskusteluista siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei.

Orpo on viime aikoina keskustellut Rydmanin kanssa vakavasti siitä, mikä on median rooli.

Asia nousi kuumaksi puheenaiheeksi, kun Helsingin Sanomien toimittajat saivat kesäkuussa tiedon, ettei heitä vastaan nosteta syytteitä jutusta, joka käsitteli Rydmanin epäasiallista käytöstä nuoria naisia kohtaan.

– Puhuimme Rydmanin kanssa siitä, että media on osa demokraattista järjestelmää ja vapaalle medialle pitää antaa työrauha. Toisaalta keskustelimme myös siitä, että ministereiden pitää työssään käyttäytyä arvokkaasti, Orpo kertoo.

Orpo ajatteli keskustelun jälkeen, että heillä on Rydmanin kanssa yhteneväinen käsitys vapaan median roolista. Rydman ilmoitti kuitenkin itseään koskevan eduskunnan luottamusäänestyksen jälkeen, että aikoo jatkossakin kritisoida Helsingin Sanomia.

Orpo ihmettelee Rydmanin lausuntoja.

– Hän näyttää tulkitsevan keskustelujamme omalla tavallaan. Hän tulkitsee niin, että jos on vapaa media, mediaa voi myös vapaasti arvostella. Hän meni siinä kyllä aika pitkälle.

Orpo vakuuttaa, että asiaan vielä palataan. Hän ei pitänyt Rydmanin käytöstä luottamusäänestyksen jälkeen asiallisena.

– Ministerin ei pidä käyttäytyä noin.

Pääministeri Petteri Orpo ei omien sanojensa mukaan hyväksy entisen puoluetoverinsa Wille Rydmanin mediaan kohdistuvia puheita.

Alkukesän ikäviin uutisiin kuuluivat oululaisessa kauppakeskuksessa tapahtuneet puukotukset. Ensin puukotettiin 12-vuotiasta ulkomaalaistaustaista poikaa ja myöhemmin täysi-ikäistä ulkomaalaistaustaista miestä.

Kummassakin tapauksessa epäillään rasistisia motiiveja.

Orpo on tuominnut voimakkaasti Oulun tapahtumat.

– Olen luvannut kaiken tuen Oululle. Jos Oulu pyytää jotakin tähän akuuttiin kriisiin, siihen kyllä vastataan.

Hän sanoo olevansa hyvin huolissaan rasismista, väkivallasta ja äärioikeiston tilanteesta Suomessa.

– Me viemme johdollani eteenpäin viime kesänä tehtyä toimenpideohjelmaa tasa-arvoisen ja rasismista vapaan Suomen eteen.

Se on tehty Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelman päälle ja on nyt laajin toimenpidekokonaisuus rasismin kitkemiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi Suomessa mitä on koskaan aiemmin tehty.

– Elokuussa alkaa laaja rasismin vastainen kampanja. Maahanmuuttajien asemaan työelämässä aiotaan kiinnittää entistä enemmän huomiota. Myös naisten ja nuorten työllistymistä pyritään helpottamaan.

Ohjelma ei Orpon mukaan jää pelkäksi ohjelmaksi, vaan konkreettisia toimia on tulossa.

– Esimerkiksi Oulun tapahtumiin liittyy väkivallan kierteeseen tai ääriliikkeisiin ajautuneiden nuorten laaja exit-ohjelma yhteistyönä eri viranomaisten kanssa.

Väkivallan kierteeseen päätyneiden joukko on hänen mukaansa harvalukuinen, mutta väkivallan kierre on vaarallinen ilmiö.

Vaikka kaikesta säästetään, hän vakuuttaa rahaa löytyvän tällaiseen.

– Sisäiseen turvallisuuteen ja koulutukseen on lisätty rahaa.

Suurta huolta hän sanoo kokevansa yhteiskunnan tilasta ja vastakkainasettelun lisääntymisestä sosiaalisessa mediassa.

– Kielenkäyttö on karmeaa. On hyvät ja pahat, ja olemme toistemme kurkussa kiinni. Ei ole ihme, jos nuoret käyttäytyvät huonosti toinen toistaan kohtaan, jos me aikuiset näytämme huonoa esimerkkiä sosiaalisessa mediassa.

Orpo ei juuri ole esitellyt yksityiselämäänsä tiedotusvälineissä eikä paljon somessakaan. Jos vain mahdollista, hän rentoutuu joka päivä Kesärannan saunan löylyissä. Sitten hän pulahtaa laiturilta uimaan, vaikka merellä olisi melojia, suppailijoita ja veneilijöitä. Sieltä he katselevat, kun pääministeri pulpahtaa pinnalle.

– Talvella kävin myös avannossa.

Perheen mökkiä vaimon synnyinseudulla Puolangalla Kainuussa hän on kehunut vuosien mittaan paikaksi, jossa työt unohtuvat ja mieli virkistyy.

– Lomat Kainuun-mökillä ovat olleet aina meidän perheemme yhteinen juttu. Sieltä on niin hyviä muistoja, että lapsetkin tulevat sinne mielellään.

”Vastakkainasettelu lisää vastakkainasettelua”, Orpo sanoo.

Jos mitään yllättävää ei tapahdu, Orpon perhe pääsee tuttuihin maisemiin tänäkin kesänä.

– Vaimo kävi jo siellä pistelemässä paikkoja kuntoon.

Mökillä Orpo kalastaa, savustaa ja hakkaa halkoja.

Lempikesäruokansa ohjeen hän jakaa myös Avun lukijoille.

– Kun saan järvestä kuhaa tai ahventa, teen ne fileiksi ja panen uudet perunat kiehumaan. Sitten paistan fileet muurinpohjapannulla ja tarjoan niiden kanssa tillikermaviilikastiketta. Kastikkeeseen panen sitruunamehua ja pikkuisen sinappia, mustapippuria, sokeria, räpsäyksen suolaa ja paljon tuoretta tilliä päälle.

Vaikka mökki on ollut rauhan tyyssija, Orpo ei sielläkään enää täysin pääse eroon työasioista.

– Mietin illalla viimeiseksi maailman asioita, ja aamulla kun herään, ne ovat mielessä.

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt