Perussuomalaisten jättipettymys tuntui Rovaniemellä – Uusi valtuutettu myöntää, että saksien kanssa poseeraaminen oli virhe

Perussuomalaisten kannatuksen lasku oli kunta- ja aluevaalien suurin uutinen. Sitä se oli myös Lapissa. Suomessa tuskin on asiaa, johon ei totuutta etsittäisi kahvipöytäkeskusteluissa. Lähdetään siis hakemaan tulokselle selitystä.

Rovaniemeläisen klassikkokahvilan Kotileipomo Antinkaapon pöydässä kolmihenkinen seurue on karannut kesken työpäivän kiinteistöinsinööri Sirpa Keihtän eläkkeellelähtökahveille. Miltä Lapin perussuomalaisten toiminta on näyttänyt politiikan ulkopuolelta asiaa katsoville, ja mistä puolueen äänestäjämäärän puolittuminen johtuu?

Keihtä kuvailee itseään työlaisnaiseksi, joka ei äänestä perussuomalaisia. Puolueen teemat eivät puhuttele.

– Aika paljon hallituksen politiikka henkilöityy (Riikka) Purraan ja leikkauksiin.

Vastapäätä istuvan kiinteistöhoitaja Juha Nybergin mukaan perussuomalaiset kaivoivat itselleen kuopan lähtemällä mukaan kokoomuksen kelkkaan ja ”säästökuurihommaan”. Seurueen kolmas jäsen, kiinteistöhoitaja Mika Talvensaari ei äänestänyt kunta- ja aluevaaleissa ollenkaan.

– Olen joskus äänestänyt perussuomalaisia. Ne lupasivat kaikenlaista, mutta eivät ole pitäneet lupauksistaan kiinni, Talvensaari perustelee.

Sirpa Keihtä, Mika Talvensaari ja Juha Nyberg uskovat, että säästöt olivat suurin syy persujen kannatuslaskuun. Talvensaari on pettynyt aiemmin, koska puolueen lupaukset eivät ole toteutuneet.

Tuore perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu, rovaniemeläinen Mira Mustonen katsoo asiaa puolueen sisältä päin. Mustonen palasi synnyinkaupunkiinsa Rovaniemelle kolme vuotta sitten. Vuoden 2021 vaaleissa hänet valittiin Vantaan valtuustoon.

Pohjoiset olosuhteet ovat etäisyyksiä. Mustonen ajoi 80 kilometriä kotoaan Niesin kylästä haastattelua varten. Pitkät ajomatkat tulivat Mustoselle tutuksi jo vaalikampanjoinnin aikaan, sillä verrattain uusi rovaniemeläinen ehdokas teki itseään paikallisille tutuksi muun muassa jalkautumalla mahdollisimman moneen Rovaniemen 45 kylästä.

Tappio alue- ja kuntavaaleissa oli Mustoselle etukäteen tiedossa oleva pettymys, vaikka aivan näin jyrkkää laskua hän ei odottanut. Kannatus puolittui.

– Ehdokasmäärä tippui Rovaniemellä noin puolella ja gallupit osoittivat, että tappio tulee.

Perussuomalaiset ovatkin etsineet syitä suosionsa romahdukseen ehdokasasettelusta. Toisaalta Lapissa kuten myös muualla Suomessa muillakin puolueilla oli vaikeuksia saada ehdokaslistojaan aikaisemmalle tasolle. Ehdokasmäärien lasku ei kaikkialla tarkoittanut huonoa vaalimenestystä.

Esimerkiksi Kemissä SDP:n ehdokasmäärä putosi 48:sta 36:een, mutta puolue saavutti siitä huolimatta kaupungissa vaalivoiton ja neljä lisäpaikkaa. Perussuomalaiset sen sijaan menetti Kemissä kolme paikkaa, Rovaniemellä neljä. Torniossa perussuomalaisilla oli neljä ehdokasta vähemmän kuin vuonna 2021, mutta puolue menetti viisi paikkaa.

Aluevaaleissa perussuomalaisten Lapin aluevaltuustoryhmä kutistui seitsemästä neljään paikkaan. Viidestä Rovaniemellä läpi päässeestä perussuomalaisesta kuntavaaliehdokkaasta Mustonen on ainoa uusi läpimenijä.

Perussuomalaisten romahduksen lisäksi Lapin alue- ja kuntavaalien ilmiöt olivatkin SDP:n nousu ja keskustan vankka kannatus. Tämä heijastelee hyvin myös koko Suomen yleistä tilannetta.

Valtuustoon valittu perussuomalainen Mira Mustonen myöntää, että saksien heilutteleminen kuvassa oli puoluejohdolta selvä virhe.

Mustoselta kuten monelta muultakin perussuomalaiselta kuullaan tuttu selitys kannatuksen romahdukseen: hallitusvastuu painaa. Hänen mukaansa perussuomalaiset maksaa nyt suosiollaan kaikkien hallituspuolueiden tekemät sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauspäätökset. Tämä siitä huolimatta, että puolue on saanut ”omia asioitaan”, kuten ansioveron kevennyksen, vietyä läpi.

Entä mitä Mustonen ajattelee puheenjohtaja Riikka Purran asemasta rökäletappion jälkeen? Mustonen kertoo olevansa kolmannen polven perussuomalainen. Hän kertoo seisovansa puolueen linjan takana. Silti parannettavaakin löytyy.

Purra poseerasi vuosi sitten maaliskuussa hymyillen sakset kädessään pöydän ääressä. Hänen takanaan seisoivat puolueen kansanedustajat. Kuva koettiin irvailuksi tuleville leikkauksille. Perussuomalaisten entinen puoluevirkailija Matti Putkonen ehti jo myöntää, että tämä oli puoluejohdolta moka. Samaa mieltä on Mustonen.

– Kuvaa ei olisi saanut syntyä. Asia on vakava. Se oli virhe, josta pitää ottaa opiksi, Mustonen sanoo.

Lappilainen politiikan konkari, keskustan Hannes Manninen piti vaalien jälkeisessä Lapin Kansan haastattelussa selvänä, että perussuomalaiset menettää seuraavissa, vuoden 2027 eduskuntavaaleissa, toisen lappilaisen kansanedustajansa.

Tällä hetkellä he ovat rovaniemeläinen Sara Seppänen ja sosiaali- ja terveysministerinä toimiva torniolainen Kaisa Juuso.

Mustosen mukaan yksi syy äänestäjien hupenemiseen löytyy ministerisalkuista. Perussuomalaiset saivat ministerisalkkujen jaossa vaikeimmat salkut.

– Salkkuja jakaessa olisi pitänyt olla tarkempi. Oliko se sosiaali- ja terveysministerin salkku perussuomalaisille oikea, koska puolueella oli jo valtionvarainministerin salkku, Mustonen kysyy.

Hallitus on linjannut leikkaavansa 170 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluista tulevina vuosina. Ensi vuodelle kohdistuvat 78,2 miljoonan euron leikkaukset kohdistuvat muun muassa kotihoitoon, vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lapin aluevaalien tulokseen vaikutti todennäköisesti Länsi-Pohjan keskussairaalaan kohdistuvat leikkaukset. Sairaalan toimintoja ollaan ajamassa alas. Merilappilaisten suuttumus kohdistuu Juusoon poliitikkona ja perussuomalaisiin puolueena.

Meri-Lapin alueelta ei valittu yhtään perussuomalaista uuteen aluevaltuustoon, kun taas esimeriksi torniolainen keskustan ehdokas, Länsi-Pohjan keskussairaalan puolustajana profiloitunut Outi Keinänen keräsi suuren äänisaaliin.

Lapissa perussuomalaisten lasku oli erityisen jyrkkä juuri Juuson kotikaupungissa Torniossa. Puolue menetti kaupungissa yli puolet paikoistaan.

Juuso ei ollut ehdolla kevään kunta- ja aluevaaleissa. Vuoden 2021 kunnallisvaaleissa perussuomalaiset tekivät Torniossa ennätyksellisen vaalituloksen, kun Juuson vanavedessä kahdeksan valtuustopaikkaa.

Nyt perussuomalaiset sai yhteensä kolme paikkaa.

Entinen perussuomalaisten valtuutettu Juha-Pekka Mikkola pitää hyvänä, että Timo Soinin perintö on nyt karistettu puolueesta.

Syitä puolueen kannatuksen puolittumiseen on pohtinut sunnuntain jälkeen myös rovaniemeläinen matkailualan yrittäjä ja edellisen kauden kaupunginvaltuutettu Juha-Pekka Mikkola. Whatsapp-sovellus kävi kuumana, kun Mikkola seurasi palmusunnuntaina yömyöhään venynyttä Rovaniemen ääntenlaskentaa.

Myös Mikkola kuvailee puolueen rökäletappiota suureksi pettymykseksi, joka oli etukäteen tiedossa. Silti puolueen ajama politiikka saa hänen tukensa.

Mikkola tulkitsee vaalituloksen niin, että osa perussuomalaisten kannattajakunnasta ei ollut valmis leikkauksiin. Hänen mukaansa kovaa talouskuria on helppo vaatia, mutta samaan aikaan ajatellaan, että leikkaukset eivät saisi kohdistua itseen.

– Kannattajakunta ei ollut valmis tähän, että joudutaan karsimaan velkaantumisen ja huoltosuhteen kuntoon saamiseksi. Tämä on mun henkilökohtainen mielipide, ei puolueen.

Mikkola toimi perussuomalaisten kaupunginvaltuutettuna Rovaniemellä ensimmäisen kerran vuosina 2012–2015. Seuraavan kerran hän asettui ehdolle vuoden 2021 kunnallisvaaleissa.

Tänä keväänä hän päätti, että kunnallispolitiikka saa jäädä ajanpuutteen vuoksi.

Lasten harrastukset vievät aikaa, minkä lisäksi Mikkola ajaa useita kertoja vuodessa pakettiautolla Ukrainaan ja toimittaa ruoka- ja vaateapua sota-alueelle. Se on konkreettisempaa toimintaa kuin hidastempoinen politiikka.

Mikkolan mukaan perussuomalaiset alkavat vasta nyt löytää todellisen suuntansa ja puolue on muuttunut parempaan, halla-aholaiseen suuntaan.

– Timo Soinin kaiku on jäänyt pois eli ollaan aidosti koko Suomen puolue, joka uskoo työnteon ja yrittämisen voimaan.