Turha juhlia – Jos suomalaisista olisi ollut kiinni, Suomi tuskin olisi oikeasti itsenäistynyt

Juhlimme itsenäisyyttä vääränä päivänä. Presidentinlinnaa jo tuuletetaan ja boolia sekoitellaan, joten juhlia ei enää ehdi perua. Ensi vuonna juhlat voi jo järjestää oikeana päivänä, 11. marraskuuta.

Jos suomalaisista olisi jäänyt kiinni, maastamme tuskin olisi tullut oikeasti itsenäistä.

Nykyinen itsenäisyyspäivä – jonka osoitan vääräksi – perustuu siihen, että Suomen eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 Suomesta itsenäiseksi tasavallaksi.

Itsenäisyysjulistus sai tuen äänin 100–88. Sosialidemokraatit olisivat halunneet lähteä selvittämään itsenäistymistä yhteistyössä Venäjän kanssa. Se ei napostellut porvareita, sillä Venäjällä vallan olivat kaapanneet bolševikit.

Suomi oli siis jo ennen itsenäistymistään jakautunut. Kun tunnustus itsenäisyydelle tuli vuodenvaihteessa ensin Neuvosto-Venäjältä ja sitten muiltakin kansakunnilta, suomalaiset pohtivat tilannetta muutaman viikon ja ryhtyivät sitten tappamaan toisiaan.

Suomen sisällissota oli lyhyt mutta sentään verinen. Homma oli aika lailla taputeltu huhtikuun alkupäivinä, kun valkoiset valtasivat Tampereen. Teurastaminen jatkui vielä hyvän aikaa sen jälkeenkin.

Sotatoimissa kuoli kymmenisen tuhatta ihmistä, mutta tappiolistaa täydennettiin teloituksilla ja nälkään näännyttämisellä. Punaiset teloittivat noin 1 500 valkoista, valkoiset ottivat sitten hengen pois noin 18 000 punikilta teloittamalla ja surkeilla vankileirioloilla.

Punaisten tappio sisällissodassa oli itsenäisyyttä ajatellen hyvä homma. Punaisia tukivat Venäjän bolševikit. Neuvosto-Suomi suuren itäisen veljeskansan kainalossa olisi tuskin säilynyt itsenäisenä montakaan vuotta. Tai kuukautta.

Valkoisia suomalaisia itsenäisyys ei kiinnostanut juuri enempää. Vaasan senaatti pyysi sisällissotaan apua Saksalta, joka sitä mielellään antoi, pientä korvausta vastaan.

Suomen talous sidottiin jo kesken sisällissodan kauppasopimuksella Saksan talouteen. Poliittisesti taas sovittiin, ettei Suomi toimi ulkopolitiikassa ilman Saksan hyväksyntää.

Saksan joukot nousivat maihin Etelä-Suomessa auttamaan punaisten nujertamisessa. Kun sisällissota päättyi, saksalaiset sotilaat jäivät. Suomalaiset ryhtyivät neuvottelemaan sotilasliitosta Saksan kanssa. Jos se olisi toteutunut, Suomen armeija olisi käytännössä jäänyt Saksan määräysvaltaan.

Marjaliisa ja Seppo Hentilä toteavat Saksalainen Suomi 1918 -kirjassaan, että tämä kaikki olisi tehnyt Suomesta siirtomaan.

Ai niin, pitihän Suomeen tulla myös saksalainen kuningas.

Epäitsenäisyysmiesten ajoitus oli vain tuossa vaiheessa jo pahasti pielessä. Kuningasta alettiin odotella saapuvaksi lokakuussa 1918, jolloin kaikkialla muulla Saksan-sopimuksista oli tullut roskaosakkeita, joista piti päästä eroon.

Ympärysvallat, Ranska ja Iso-Britannia ja sitten myös Yhdysvallat, olivat sotineet Saksaa vastaan vuosia, ja nyt Saksa oli sortumassa. Ja kun Saksa sortui, sortuivat myös suomalaisten haaveet siirtomaatulevaisuudesta keisarin huomassa.

Ensimmäisen maailmansodan päättänyt aselepo tuli voimaan 11.11. 1918.

Juuri tämä päivä on Suomelle sopiva itsenäisyyspäivä, sillä tuolla päivämäärällä suomalaiset pakotettiin itsenäisiksi. Muistakaamme siis niitä urheita ranskalaisia, brittejä ja yhdysvaltalaisia, jotka uhrauksillaan ja verellään – toki tietämättään ja tahtomattaan – lunastivat itsenäisyytemme!