Apu

Pekka Sauri: Jatkosota on käynnissä – Diktaattorilla ei ole kiirettä, hän tietää, että demokratiat hiljalleen väsyvät

Pekka Sauri: Jatkosota on käynnissä – Diktaattorilla ei ole kiirettä, hän tietää, että demokratiat hiljalleen väsyvät
Pidetään Ukrainan liput liehumassa. Muistutuksena itsellemme, tuen osoitukseksi ukrainalaisille ja etteivät tänne saapuvat venäläiset turistitkaan pääse kotimaansa aloittamaa imperialistista valloitussotaa unohtamaan, kirjoittaa Pekka Sauri kolumnissaan.
Julkaistu: 31.7.2022

Monissa julkisissa rakennuksissa kevätpuolella liehuneet Ukrainan liput ovat kesän tullen hiljalleen kadonneet katukuvasta. Tämä on konkreettinen merkki siitä, miten sotaturtumus valtaa mielialaa. Uutiset kertovat myös, että suomalaisten into auttaa ukrainalaisia on laskenut. Se on sinänsä ymmärrettävää ja luonnollista: ihminen pyrkii aina normaaliin elämään, oli tilanne mikä hyvänsä.

Mutta se on myös äärimmäisen vaarallista. Sota jatkuu edelleen, ja Venäjän päämäärät ovat ennallaan.

Diktatuurilla on sodassa monta vahvaa etua demokratiaan verrattuna.

Diktatuurissa ei ole pelkoa vallan vaihtumisesta, kun vapaita vaaleja ei ole. Diktatuurissa ei pääse syntymään kansalaiskeskustelua, kun ei ole sananvapautta. Diktatuurissa kansalaiset eivät saa luotettavaa tietoa tapahtumista, kun tärkeimmät mediat on otettu valtion valvontaan. Diktatuurissa ei tarvitse välittää ihmisuhreista – ei tietenkään vihollisen, muttei myöskään omista kaatuneista tai vammautuneista. Ne voidaan aina propagandalla selittää välttämättömiksi uhrauksiksi isänmaan edun puolesta.

Ei anneta sotaturtumukselle periksi. On tinkimättä ja uupumatta puolustettava pohjoismaista yhteiskuntajärjestelmää – ihmiskunnan historian toistaiseksi parasta yhteiselon järjestämisen mallia.

Demokratian heikkous diktatuuriin verrattuna on demokratia. Kun sana on vapaa ja viestintä sensuroimatonta, keskustelu etenee omia aikojaan, ja vaalitulokset voivat olla arvaamattomia. Vapaissa vaaleissa kannatusta saaneet puolueet neuvottelevat hallitusohjelman, joka on aina laiha kompromissi puolueiden alkuperäisistä tavoitteista. Oppositio yrittää sitten saada hallituksen nurin päästäkseen itse valtaan, ja niin edelleen. Sellaista se kansanvalta on. Diktaattori myhäilee tyytyväisenä seuratessaan demokratioiden sisäistä eripuraa ja pyrkii kaikin tavoin kiihdyttämään sitä.

Tämä eripura on parastaikaa kiihtymässä nousevien elinkustannusten ja erityisesti energian hinnan takia. Polemiikkia käydään kansallisvaltioiden sisällä ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden piirissä. Euroopan keväällä löytynyt yksituumaisuus on koetuksella.

Diktaattorilla ei ole kiirettä. Diktaattori tietää, että demokratiat väsyvät pikku hiljaa puolustamaan arvojaan käytännön toimin. Puhetta tietysti piisaa, mutta sille ei tarvitse korvaa lotkauttaa. Diktaattori voi odotella kaikessa rauhassa, että hyökkäyssodan päämäärät lopulta saavutetaan demokratioiden huomion siirtyessä päivä päivältä muihin aiheisiin. Jäätynyt konflikti on diktaattorille voitto. Mitä kauemmin jäätynyt konflikti saadaan kestämään, sitä varmemmin se muuttuu status quoksi, ja vähitellen muu maailma ottaa kapustan kauniiseen käteen ja tunnustaa vallitsevan tilanteen – jos ei virallisesti, niin henkisesti.

Tässä vaiheessa jatkosotaa olemme nyt.

Ei anneta sotaturtumukselle periksi. On tinkimättä ja uupumatta puolustettava pohjoismaista yhteiskuntajärjestelmää – ihmiskunnan historian toistaiseksi parasta yhteiselon järjestämisen mallia.

Pidetään siis Ukrainan liput liehumassa. Muistutuksena itsellemme, tuen osoitukseksi Suomeen paenneille ukrainalaisille ja – erityisesti – etteivät tänne koronarajoitusten purkamisen jälkeen saapuvat venäläiset turistitkaan pääse kotimaansa aloittamaa imperialistista valloitussotaa unohtamaan.

2 kommenttia