Pekka Mykkänen kirjoitti Riikka Purran viestisotkusta ja joutui jyrän alle somessa – Nyt hän kertoo kirjassaan, miten perussuomalaiset toimivat
Toimittaja Pekka Mykkänen jäi vuonna 2023 perussuomalaisten kannattajien somejyrän alle. Hän ryhtyi selvittämään, millaiseksi suomalainen politiikka on mennyt.
Tuntui kuin olisin seissyt sankan väkijoukon keskellä ja saanut pesäpallomailasta päähän, aina uudesta suunnasta ja eri kohtaan päätä. Kunnes taju lähti. Ja kun taju palasi, iskut jatkuivat.
Näin toimittaja Pekka Mykkänen kuvaa tuoreessa kirjassaan sitä, miltä tuntuu jäädä perussuomalaisten tukijoukkojen alle sosiaalisessa mediassa. Mykkänen joutui myllyyn 11. heinäkuuta vuonna 2023.
Sen seurauksena Mykkänen ryhtyi selvittämään, miten pahasti suomalainen politiikka ja keskustelu on tulehtunut.
Tulos on torstaina 8. toukokuuta ilmestynyt Likainen somesota -kirja (Otava). Sen alaotsikko Kertomus ministeri Riikka Purran rasismikohun ympärillä käydystä somesodasta, perussuomalaisten aggressiivisesta viestintäkulttuurista ja politiikan myrkyttymisestä, kertoo varsin tarkkaan sen, mistä kirjassa on kysymys.
Mykkänen on työskennellyt vuosikymmeniä Helsingin Sanomien ulkomaantoimittajana ja myös kirjeenvaihtajana useammassa eri maassa. Kosketuspintaa kotimaan politiikkaan oli vähän.
Kesällä 2023 Mykkänen kuitenkin joutui sattumalta X-viestipalvelussa keskusteluihin, joiden kautta hän tutustui riikka-kohuun. Heinäkuun alussa X:ssä jaettiin jo laajalti rasistisia ja rajuja viestejä, joita nimimerkki riikka oli kirjoittanut Jussi Halla-ahon Scripta-blogin vieraskirjaan.
Ne olivat vanhoja, vuodelta 2008, mutta kirjoittajaksi epäiltiin vahvojen aihetodisteiden perusteella tuoretta valtiovarainministeriä, perussuomalaisten Riikka Purraa. Myöhemmin Purra myönsi kirjoittaneensa viestit.
Vain päiviä aiemmin samankaltainen skandaali oli pakottanut perussuomalaisen elinkeinoministerin Vilhelm Junnilan eroamaan.
Kun kesälomien tyhjentämä Hesarin politiikan toimitus tarvitsi apua tapauksen selvittämisessä, ulkomaantoimittaja Mykkänen tuli mukaan uutisointiin.
Se, mitä seurasi, loksautti Mykkäsen kuvan suomalaisesta politiikasta uuteen asentoon.

Mykkänen ja kaksi hänen kollegaansa kokosivat jutun siitä, mistä riikka-tapauksessa oli kyse. Hesari julkaisi jutun heinäkuun 10. päivänä, illalla.
Perussuomalaisten tukijoukot iskivät jutun ja kirjoittajien kimppuun melkein välittömästi. Näin käynnistyi se ryöpytys, jota Mykkänen kuvaa tämän jutun alkuun sijoitetuilla virkkeillä.
Pekka Mykkänen arvelee, että heinäkuussa hänen kimppuunsa kävi ehkä viidestäkymmenestä sataan perussuomalaisten tukijaa.
– Ei voi tietää, kuinka moni siihen osallistuu. Mutta kun oot siinä keskellä, syntyy harha, että koko maailma tuijottaa.
Mykkänen oli joutunut keskelle tapahtumia, joita hän kuvaa kirjassaan näin:
Kyseessä saattoi olla merkityksellisin suomenkielisessä somessa koskaan käyty taistelu, joka oli tietenkin symbioosissa tosimaailman tapahtumien kanssa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus oli alle kuukauden ikäinen. Elinkeinoministeri Junnila oli juuri joutunut eroamaan äärioikeistokohun vuoksi. Nyt valtiovarainministerin paikka oli vaarassa, kun hänen vanhat, rasistiset viestinsä olivat paljastuneet.
– Junnilan tapauksessa perussuomalaisten koneisto ja tukijoukot eivät olleet oikein hereillä. Nyt ne olivat valmiina, siilipuolustuksessa, Mykkänen kuvaa.
Jo seuraavana päivänä puhemies Jussi Halla-aho leimasi uutisoinnin ”vihervasemmistolaisten aktivistien ja toimittajien surutyöksi” siitä, ettei ”meillä ole vasemmistolaista hallitusta”.
Mykkäsen mukaan puolueen kannattajien joukoissa syntyi somessa pikaisesti yhteinen tarina, jossa media vääristelee ja yrittää maalata perussuomalaisista jonkinlaista paholaispuoluetta.
Kun perussuomalaisten piirijärjestöjen puheenjohtajilta kysyttiin Purran luottamuksesta, kaikki vakuuttivat tukeaan.
– Kommentit olivat kaikki linjassa, koko puoluekoneisto ja tukijoukot tosi sotilaallisesti rivissä. Perussuomalaisissa syntyi tosi nopeasti fiilis, että tästä voidaan selvitä.
Niin kävi, perussuomalaiset voitti. Purra sai pitää ministerin paikkansa ja hallitus pysyi pystyssä. Perussuomalaisten vuoden 2023 puoluekokous pidettiin kuukausi riikka-kohun alkamisen jälkeen. Kokouksen avauspuheenvuorossa ”työmies” Matti Putkonen hyökkäsi mediaa vastaan ja syytti Yleä ja Hesaria valeuutisoinnista ja Suomen maineen pilaamisesta.
Mykkänen muistelee nyt, että juuri tämä puheenvuoro ja median vaisu reaktio siihen oli se hetki, joka sai hänet ymmärtämään, miten paljon suomalainen todellisuus oli muuttunut.
– Se oli hyppy totuudenjälkeiseen aikaan. Se oli surrealistista. Kukaan ei analysoinut asiaa, eikä siihen palattu mitenkään.
Mykkänen muistuttaa kirjassaan Donald Trumpin entisen neuvonantajana Steve Bannonin näkemyksestä: trumpilaisten republikaanien päävastustaja eivät ole demokraatit, vaan media.
”Ja tapa millä heidän kanssaan operoidaan, on hukuttaa puhetila paskaan.”

Kirjassaan Mykkänen kuvaa myös muiden sosiaalisessa mediassa murjottujen kohtaloa, kuten Turun Sanomien toimittajan Rebekka Härkösen. Härkönen seurasi ja uutisoi Turun puukotusiskua vuoden 2017 elokuussa. Marokkolainen turvapaikanhakija puukotti kymmentä ihmistä, joista kaksi kuoli. Myöhemmin oikeus tuomitsi tekijän terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista elinkautiseen vankeuteen.
Härkönen haastatteli yhteen juttuunsa afganistanilaista miestä, joka oli auttanut tilanteessa puukotuksen uhreja. Juttu julkaistiin kaksi päivää puukotusten jälkeen, 20. elokuuta.
Tuohon aikaan vielä toimi valeuutisia suoltanut MV-verkkolehti. MV-lehti väitti Härkösen sepittäneen perättömän sankaritarinan ulkomaalaistaustaisesta ihmisestä, siis valehdelleen.
Perussuomalaisten puheenjohtajana ja europarlamentaarikkona toiminut Jussi Halla-aho jakoi MV-lehden jutun Facebook-sivullaan 20. päivän iltana. Halla-ahon postaus keräsi heti valtavasti huomiota: tuhansia reaktioita, satoja jakoja ja kommentteja.
Vihaista palautetta alkoi tulvia Rebekka Härköselle. Pekka Mykkänen kuvaa tilannetta kirjassaan:
Härkönen avasi kotikoneellaan X:n ja kirjoitti sinne hätääntyneen viestin (..). Kello oli 23.31, ja elämä oli ohi sellaisena kuin Härkönen oli sen oppinut tuntemaan.
Härköselle tulvi tappo- ja raiskausuhkauksia. Hänelle lähettiin videoleikkeitä, joissa oli kovaa pornoa ja joissa pahoinpideltiin naisia. Uhkauksia kohdistettiin myös Härkösen perheeseen. Härköstä seurattiin kadulla ja kotiosoitetta yritettiin urkkia selville.
Kahdella eri kerralla Härköselle tuntematon mies yritti käydä hänen kimppuunsa ravintolassa. Molemmilla kerroilla järjestysmies ehti väliin. Lopulta Härkönen muutti Helsinkiin.
Halla-aho poisti MV-lehden jaon alle vuorokauden jälkeen sen jakamisesta. Mutta Härkösen elämä oli ehtinyt mullistua.
– Hetkessä yhden ihmisen elämä meni kokonaan uusiksi. Kaksi kertaa joku oli tulossa nyrkit pystyssä kimppuun. Hän ei uskaltanut ottaa taksia kotiovelle. Se on mun mielestä sellaista, mitä tapahtuu Meksikossa huumesodasta raportoivalle toimittajalle.
Vaikka sosiaalinen media on tavallaan oma maailmansa, siellä syljetty myrkky valuu myös arkeen, sanoo Mykkänen.
– Se synnyttää sellaisen olon, että kaikki tuijottaa.
Yksi Mykkäsen kirjaa varten haastattelemista toimittajista kertoi, että oli alkanut kulkea eri reittejä kotiinsa someuhkausten vuoksi.
Uhkailu voi vaikuttaa siihen, miten ihminen tekee työnsä. Tampereen yliopiston vuoden 2022 tutkimuksen mukaan kuudesosa toimittajista jättää tiettyjä aiheita käsittelemättä somepainostuksen ja -uhkailun pelossa. Yksi näistä aiheista on maahanmuutto.
Mykkänen muistuttaa, ettei vihainen somepuhe pelota vain toimittajia. Poliiseista noin kolmanneksen on arvioitu tulleen maalitetuksi somessa tai muissa viestikanavissa. Jo kuutisen vuotta sitten runsas neljännes kuntapäättäjistä arvioi, että somen vihapuhe oli vähentänyt halua osallistua päätöksentekoon.
Viime vuonna Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom kirjoitti siitä, että tutkijoita on vaikea saada enää kertomaan tutkimuksistaan sosiaalisessa mediassa. Siitä kun saattaa seurata raivoamista ja tappouhkauksia.
– Tässä puhutaan demokratiaa uhkaavista asioista, ollaan aika syvissä vesissä, Mykkänen sanoo.
Yle kertoi viikonloppuna tuoreesta kansainvälisestä lehdistönvapausindeksistä. Suomi on listalla viidennellä sijalla. Muutama vuosi sitten sijoitus oli vielä parempi. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan yksi Suomen ongelmista on toimittajiin kohdistuva somehäirintä.

Mykkäsen ääneen hiipii pientä tuskaa, kun hän pohtii somen muuttumista koko ajan julmemmaksi:
– Näkemys tuntuu olevan, että eikö perse kestä merivettä. Ikään kuin kuuluisi toimittajan, poliitikon, poliisin tai tutkijan hommaan, että sua saa nälviä, sun sanomisia saa vääristellä ja sadat ihmiset saa tulla sun kimppuun. Kuuluuko se tosiaan siihen hommaan? Onko aina kuulunut?
Sosiaalisessa mediassa käyttäytyvät huonosti myös muut kuin perussuomalaisten kannattajat. Uhkailijoita ja vähättelijöitä on joka leirissä.
Jos koko some on tulehtunut, miksi kirjan pääpaino on perussuomalaisissa? Mykkäsen näkemyksen nykyisen perussuomalaisen puolueen juuret ovat vahvasti internetissä, Jussi Halla-ahon Scripta-blogin ympärille syntyneessä joukossa, ja blogin jälkeen perustetussa Hommaforumissa.
Näissä paikoissa kehittyi esimerkiksi tietty tapa puhua maahanmuuttajista ilmaisuin, jotka eivät ole suoraan rasistisia. Ilmaisut, kuten mamu, kulttuurinrikastaja ja huippuosaaja pulpahtelevat edelleen esiin johtavien perussuomalaisten poliitikkojen ulostuloissa.
”Vähemmän ullattaen kyseessä onkin lemmenkipeä huippuosaaja Lähi-idästä”, kirjoitti Halla-aho tämän vuoden tammikuussa Facebookissa Sanna Marinin vainoajasta.
Mykkäsen mukaan perussuomalaiset osaa myös käyttää sosiaalista mediaa verrattoman taitavasti. Puolueen johtajat ovat kuin eri henkilöitä eri yhteyksissä. A-studiossa Riikka Purra on asiallinen valtiovarainministeri, Instagramissa vihersmoothiereseptejä jakava moderni kaupunkilainen, Facebookissa toreilla väkeä tapaava puoluejohtaja.
Hänen mukaansa perussuomalaiset ymmärtävät hyvin, että suurimmalle osalle suomalaisista sometaistelut ovat vieraita.
– Taistelut käydään X:ssä, valtamediassa voitetaan kansan sydämet ja sielut.

Perussuomalaiset siis vaikuttaa hyötyneen poliittisen ilmapiirin myrkyttymisestä ja keskustelun taantumisesta nälvimiseksi. Mutta myös perussuomalaiset poliitikot kärsivät myrkyllisestä someilmapiiristä, Mykkänen muistuttaa.
Kovimmat iskut kesän 2023 riikka-kohussa sai luultavasti Riikka Purra itse. Kun perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari kertoi X:ssä huhtikuussa 2024 saaneensa uhkauksen, että joku aikoo polttaa hänen talonsa, ilkkuvia kommentteja alkoi kertyä heti. Samoin kävi ministeri Wille Rydmanin kihlautumisesta kertovalle uutiselle.
Mykkäsen mielestä nykyään puhutaan aika vähän siitä, miten myrkyllistä varsinkin X:n poliittinen keskustelu tai inttäminen on.
Kuka siihen voisi vaikuttaa?
– Jussi Halla-aho on ollut skenessä mukana 20 vuotta, rakentanut sitä. Hän voisi toimia arvojohtajana, kehottaa ottamaan rauhallisemmin.
