Apu

Paula Noronen: ”Ärsyynnyn sosiaalisen median riitelyketjuista – Väärin ymmärtämisen kierre ei johda mihinkään”

Paula Noronen: ”Ärsyynnyn sosiaalisen median riitelyketjuista – Väärin ymmärtämisen kierre ei johda mihinkään”
Paula Noronen huomasi koronakriisin aikana, miten vahvana huumori voi kukkia ja nousta kaiken keskeltä. – Jos tätä olemista ei ottaisi huumorilla, kovin pitkälle ei pää kestäisi.

Jatka lausetta: Huumori on voima...

... joka voi yhdistää hyvinkin erilaisia ihmisiä, riippumatta taustoista. Meissä kaikissa on kyky huumoriin jo syntyessämme, mutta eri ihmiset käyttävät sitä eri tavoilla. Nauru voi tuoda yhteen, mutta se ei saa olla lyömäase, jota käytetään toisia vastaan.

Koronakriisin aikana huomasin taas konkreettisesti, kuinka vahvana huumori voi kukkia ja nousta kaiken keskeltä. Jos tätä olemista ei ottaisi huumorilla, kovin pitkälle ei pää kestäisi. Huumorissa kaiken a ja o on yllätyksellisyys. Inhoan valmiiksi naurettuja juttuja ja ilmoituksia, että kohta tulee jotakin hauskaa.

En ole koskaan jännittänyt minkään työprojektin vastaanottoa niin paljon kuin kirjan Tarja Kulho - Räkkärimarketin kassaa. Sitä on kyselty pitkään, mutta puolison ja ystävien piti rohkaista, että anna vaan mennä. Vasta nyt tuntui, että aika on sopiva.

Parasta juuri nyt on nähdä ystäviä ja sukulaisia ja mennä ihan spontaanisti vaikka ravintolaan syömään. Viihdymme kotona, mutta pidempiaikainen eristyksissä olo oli eri juttu.

Lastenkirjoja rakkaudella

Lapsille tehty kulttuuri on Suomessa korkeatasoista. Lastenkirjoja tehdään suurella rakkaudella ja huolella, en väsy kehumaan suomalaista kirjastotoimintaa ja sen osaavaa henkilökuntaa. Kirjastot ovat lapsille ja aikuisillekin paikkakuntien sydämiä ja turvallisia kylätiloja, joista ei saa missään taloudellisissa tai muissa kriisitilanteissa luopua.

Supermarsu on minulle rinnakkaistodellisuus ja yhteinen maailma lasten kanssa. Se lähti lentoon kymmenen vuotta sitten ja elää tavallaan omaa elämäänsä. Supermarsun kanssa voin käyttää rajatonta mielikuvitusta, ja tapaamisissa lapset kertovat siitä omia juttujaan.

Suorassa lähetyksessä on parasta hetkessä eläminen ja se, että mitään ei voi perua tai korjata. Siinä on aika mahtavat voimat läsnä, ja parhaimmillaan saa kokea ihanaa heittäytymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kaiken muun voisin menettää mutta perhettäni en

Ärsyynnyn, kun menen lukemaan keskustelupalstojen ja sosiaalisen median riitelyketjuja. Väärinymmärryksen kierre on aina uskomaton, se ei johda mihinkään. Toisaalta olen jotenkin koukussa niihin ja pyörrän taas kohta päätökseni olla lukematta.

Erilaisuuden hyväksyminen on minulle itsestäänselvyys. En silti näe, että ilmaisu olisi ihan ongelmaton: että jotkut olisivat siinä asemassa, että heillä olisi oikeutta ikään kuin yläpuolelta päättää, hyväksytäänkö nyt tämä erilaisuus vai ei.

Viimeksi luopuisin elämässä perheestäni. Kaiken muun ympäriltäni voisin menettää, mutta sitä en. Olen kiitollinen, että minulla on puoliso ja kaksi lasta. Se tuo elämään rauhaa. Meillä on hyvä tiimi, ja meillä on hauskaa keskenämme. Äitinä olen täysin oma itseni hyvässä ja pahassa. Lasten kanssa olen oppinut, että mokata saa, kunhan pyytää anteeksi. He ovat opettaneet myös, että me kaikki olemme sellaisia kuin olemme.

Julkaistu: 23.7.2020
Kommentoi »