Vaikka Oscar jäi Paul Giamattilla saamatta, supertähden huima menestys jatkuu: ”Etsinköhän alkoholismiin taipuvaisia rooleja tiedostamatta?”

Kaksikymmentä vuotta sitten yksi mies, näyttelijä Paul Giamatti sai maailman janoamaan Pinot Noiria. Alexander Paynen ohjaama draamakomedia Sideways vuodelta 2004 kertoi elämäänsä kyllästyneen, ihmisiä vihaavan kirjailija-viinifriikki-Milesin (Giamatti) ja näyttelijä-Jackin (Thomas Hayden Church) matkasta Kalifornian viinitiloille.

Kulttielokuvan maineeseen heti ilmestyttyään nousseesta elokuvasta tuli suurmenestys ja Pinot Noiria elokuvassa ylistäneestä Giamattista viinin paras myyntimies.

Vuonna 2004 ilmestynyt Sideways-draamakomedia oli Giamattin läpimurto.

Samalla Paul Giamattin hahmo, akateemisen ja elämään kyllästyneen oloinen älykkö, tuli tutuksi maailmalla.

Taas on hyvä aika olla Giamatti. Hän voitti tänä vuonna jo Golden Globe -gaalan komedia-kategorian parhaan miespääosan palkinnon The Holdovers -elokuvasta. Kiitospuheessaan hän kiitteli tyttöystäväänsä ja onnitteli vastavalmistunutta poikaansa. Hän päätti voitokkaan illan jatkojen jälkeen hampurilaisravintolaan.

Vielä suurempaa on mahdollisesti luvassa. Hän oli The Holdoversin roolistaan ensimmäistä kertaa ehdolla Oscar-gaalassa parhaan miespääosan kategoriassa.

Vaikka pääpalkintoa ei tänä vuonna tullut, The Holdovers nosti Giamattiin uudestaan Hollywoodin kuumimpien näyttelijöiden pieneen kerhoon.

The Holdovers on elokuva, jossa Sidewaysin Kalifornian aurinkoiset maisemat ovat vaihtuneet Uuden-Englannin talvisiin tuuliin, Pinot-rypäleiset viinit viskiin ja yhteiskunta aikaan ennen kännyköitä, 1970-luvulle. Paul Giamatti on jälleen elementissään ihmisenä, jonka roolisuoritukseen on helppo rakastua.

Elokuvan ohjaa Sidewaysin ohjannut Alexander Payne.

– Minulla on hyvä työsuhde Alexanderin kanssa. Hän on hauska, ystävällinen, intiimi ja antaa yksinkertaisia ohjeita tai ideoita. Hän tietää mitä tekee ja luo yhteenkuuluvuutta. Emme keskustele setillä paljoa vaan keskitymme töihimme. Olemme myös ystäviä ja ystävyytemme on syventynyt vuosien aikana, Giamatti sanoo.

The Holdovers menestyy. Oscar-ehdolla oli Giamattin lisäksi sivuosanäyttelijä, poikansa Vietnamin sodassa menettänyttä koulun kokkia esittävä Da’Vine Joy Randolph. Hän voitti roolistaan Oscarin.

Lisäksi itse elokuva, käsikirjoitus ja sen editointi olivat ehdolla Oscareihin.

The Holdovers -dramedia sijoittuu pyhiin vuosien 1970 ja 1971 välissä. Pöydän päässä oleva Giamatti esittää leffan pääosaa, sisäoppilaitoksen opettajaa. Kuvassa myös opiskelijaa esittävä Dominic Sessa ja parhaan naissivuosan Oscarin roolistaan saanut Da’Vine Joy Randolph, joka esittää elokuvassa koulun kokkia.

The Holdoversissa Giamatti esittää hankalaa sisäoppilaitoksen opettajaa, jolla ei riitä sympatiaa rikkaiden perheiden pilalle lellityille lapsille. Kun hän jää koululle jouluksi muutaman opiskelijan kanssa, joiden vanhemmat eivät halua viettää pyhiä lastensa kanssa, kaikki ovat epämukavuusalueella. Perhejuhlan sijasta tiedossa on opiskelua ja kuria.

Yhteentörmäysten jälkeen löytyy myös yhteisiä tekijöitä ja ymmärrystä – varsinkin, kun Giamattin roolihenkilö tutustuu Dominic Sessan esittämään Angusiin.

Ja taas Giamatti ryyppää valkokankaalla. Runsaan alkoholin kulutuksen lisäksi yhdistävä tekijä menestyselokuvissa on hahmojen inhimillisyys. Niin valkokankaalla kuin teatterissa hänen pääroolinsa ovat olleet usein melankolisia ja alkoholismiin taipuvia.

– Joskus mietin, että etsinkö tällaisia rooleja tiedostamatta.

Giamatti sanoi The Holdoversin lehdistötilaisuudessa pitävänsä opettaja Hunhamin äkkijyrkästä hahmosta.

– Hänellä on selkärankaa eikä hän ryve itsesäälissä. Lopulta hän välittää ja on empaattinen. Uskon, että Alexanderilla oli monta syytä, miksi hän halusi minut rooliin. Yksi suurimmista oli se, että minulla on samankaltainen tausta kuin mihin elokuva sijoittuu.

Opettajan työ ja kouluympäristö ovat hänelle lapsuudesta asti tuttuja. Paul Giamatti on kotoisin yliopistokaupunki New Havenista, Connecticutin osavaltiosta.

Hänen isänsä oli Yalen professori ja johtaja sekä myöhemmin pohjois- amerikkalaisen baseball-sarjan Major League Baseballin komissaari. Myös hänen äitinsä työskenteli opettajana. Vanhempien ammatit eivät vaikuttaneet hänen opiskelumotivaatioonsa.

– Olin hyvä, jos olin kiinnostunut aineesta. Muuten en pahemmin opiskellut. Matematiikassa olin onneton. Näen vieläkin painajaisia matematiikan tunneista.

Urheiludraamaelokuvan Cinderella Man lehdistötilaisuudessa Giamatti kertoi vuosia sitten, että ei ollut urheilullinen nuori, mutta ajautui tappelemaan siihen asti, kunnes koulukaveri näytti hänelle kaapin paikan seitsemännellä luokalla. Hän opiskeli sisäoppilaitoksessa ja sai sieltä esikuvia The Holdoversin opettajahahmolle.

– Samastuin kymmenennen luokan biologian opettajaani. Hän oli sarkastinen ja vaikka hän ei ollut mukava, hän oli hyvä opettaja. On tärkeää ymmärtää ero kivan ja ystävällisen välillä. Hän oli ystävällinen, mutta ei kiva.

Yksi Giamattin yläkouluaikainen kaveri kirjoitti hänelle, että Paul Hunhamin hahmo oli kuin heidän kouluaikainen kirjaston johtajansa.

– En ollut ajatellut kirjaston vetäjää vuosikymmeniin, mutta hän oli selkeästi alitajunnassani. Luultavasti, koska rooli oli kirjoitettu samankaltaiseksi kuin hän. Mielestäni meissä ei ollut yhdennäköisyyttä, mutta huomasin, että liikuin ja pukeuduin kuin hän.

Opiskeluvuosinaan Paul näytteli koulun produktioissa, mutta ajatteli tulevansa graafikoksi.

– Sitten muutin Seattleen. Näyttelin siellä ja tienasin paremmin kuin graafisena suunnittelijana, joten keskityin esiintymiseen, hän kertoi elokuvasta American Splendor antamassaan haastattelussa.

Hänen isänsä kuoli keski-ikäisenä eikä ehtinyt nähdä poikansa näyttelijänuran ottavan tuulta siipiensä alle.

– Vanhempani olivat harrastelijanäyttelijöitä, joten uravalintaani ei kummasteltu kotona. Myös veljeni on näyttelijä ja siskoni tanssi balettia.

Mutta menestys ei tullut helpolla. Hän työskenteli pienissä rooleissa, vaikka yhden repliikin roolitkin olivat haastavia. Kaikki panokset olivat parissa sanassa ja ne oli helppo yliampua. Pikkuhiljaa sivuosat, kuten kolmas poliisi vasemmalta, baarimikko tai koditon makuupussissa, vaihtuivat merkittävämpiin sivuosiin ja sitten päärooleihin.

Sideways teki hänet tähdeksi, jonka osaamista alettiin käyttää monenlaisissa rooleissa.

Urheiludraamassa Cinderella Man (2005) Giamatti nähtiin Russell Crowen esittämän nyrkkeilijähahmon managerina ja ystävänä. Giamatti sai roolistaan Oscar-ehdokkuuden paras miessivuosa -kategoriassa.

Minisarjassa John Adams Giamatti esitti Yhdysvaltojen toista presidenttiä. Hän voitti siitä Emmy- ja Golden Globe -palkinnot. Draamassa Barney’s Version (2011) hän esitti juoppoa saippuasarjatuottajaa. Hänet palkittiin Golden Globella.

Draamassa Too Big to Fail (2012) hän eläytyi Yhdysvaltojen keskuspankin hallituksen puheenjohtajaksi ja vuonna 2014 hänet nähtiin orjakauppiaana tositapahtumiin perustuvassa draamassa 12 Years a Slave. Rap-elokuvassa Straight Outta Compton (2016) hän töykeili musiikkimanagerina.

Uudenlaisen haasteen hän sai vuonna 2015, kun hänet pyydettiin New Yorkin finanssimaailmaan sijoittuvaan sarjaan. Billions-sarjassa hän näytteli seitsemän kauden ajan liittovaltion syyttäjää, josta tuli Yhdysvaltain oikeusministeri.

– Helpotuin, kun tapasin miehen, johon hahmoni löyhästi perustui. Hän myönsi, ettei ymmärrä ekonomien ammattisanastoa täysin, mutta hänelle riitti se, että hän tiesi, milloin he rikkoivat lakia, Giamatti kertoi, kun kriitikoiden arvostama sarja alkoi.

Giamatti ja nykyinen naisystävä, näyttelijä Clara Wong.

Nörttiytensä hän päästää valloilleen Chinwag-podcastissa, jota hän vetää kirjailijafilosofi Stephen Asman kanssa.

Juteltavaa he löytävät kaikkialta, parhaasta kirjallisuuslauseesta isojalkoihin, haamuihin ja lentäviin lautasiin.