Sata vuotta sitten Suomi sai Pariisin olympialaisista 14 kultaa ja 37 mitalia – Yhden suomalaisen hurja temppu Eiffel-tornissa jäi historiaan
Sata vuotta sitten suomalaisvoimistelijoiden olympiamatka päättyi käsillä seisontaan Eiffel-tornin huipulla. Yksi näistä voimistelijoista oli viipurilainen Jaakko Kunnas.
Toukokuun 4. päivänä Ranskan presidentti julistaa Pariisin olympiakisat avatuiksi. Seuraavien viikkojen aikana yli kolmetuhatta urheilijaa ottaa mittaa toisistaan 22 eri lajissa. Kisojen päättyessä heinäkuun lopussa Suomi on osallistujamaista toiseksi paras, keräten 14 kultaa ja kaikkiaan 37 mitalia.
Toisin kuin tänä kesänä, vuoden 1924 Pariisin olympialaiset olivat suomalaisurheilijoiden juhlaa. Kisojen päätyttyä kukitetuista sankareista suurin oli luonnollisesti juoksija Paavo Nurmi, joka toi kotiin peräti viisi kultamitalia.
Sata vuotta sitten Pariisiin matkasi myös Jaakko Kunnas, karjalainen voimistelija, joka osallistui Pariisin kisojen lisäksi Amsterdamin olympialaisiin vuonna 1928. Kotimaassaan Kunnas muistetaan oman urheilijanuransa lisäksi myös muiden valmentamisesta: hän toimi esimerkiksi kaivosmiesten urheiluohjaajana, ja järjesti heille vapaa-ajalla liikuntatapahtumia. Vaikka aktiivinen urheilijan ura keskittyikin Kunnaksen nuoruuteen, oli liikunta tavalla tai toisella läsnä hänen koko elämänsä ajan.
Kunnaksen tyttärentytär Johanna Sorsa kertoo, että hän muistaa isoisänsä olleen todella iloinen ja elämänmyönteinen persoona.
– Jaakossa oli paljon karjalaisuutta eli lämpöä ja iloisuutta. Perhe oli hänelle todella tärkeä, Sorsa kertoo.
Kunnaksen voimisteluinto on siirtynyt eteenpäin seuraavillekin sukupolville, sillä hänen pojastaan tuli voimisteluopettaja. Myös tyttärentytär rakastaa käsillä seisomista ja voimaa vaativaa akrobatiaa.
Tornin korkeus on 300 metriä maanpinnasta, mutta eipä silti poikien päätä huimannut.
Pariisin vuoden 1924 olympialaisten voimistelun ohjelmaan kuului silloin tavallisten telineiden lisäksi kiipeäminen pelkästään käsivoimin kahdeksan metrin korkeuteen. Harjoittelua varten ei löytynyt Viipurista tarpeeksi korkeaa voimistelusalia. Niinpä koulun kolmannen kerroksen ikkunasta työnnettiin ulos parru, jonka toiseen päähän sidottiin köysi kahdeksan metrin korkeuteen. Liikunnan lehtori otti jokaiselle voimistelijalle vuorotellen aikaa.
Kunnas lähti kohti olympialaisia Viipurin rautatieasemalta. Kunnaksen isä saattoi hänet asemalle työntäen matkatavaroita kottikärryillä ja antoi matkalle mukaan 20 markan setelin.
Voimistelujoukkue matkasi Pariisiin laivalla ja junalla, ja matkoissa kesti yhteensä neljä päivää. Voimistelukilpailut kestivät kolme päivää, ja ilmoittautuneita maita oli 16. Suomi sijoittui joukkuekilpailuissa seitsemänneksi, ja Kunnas oli tyytyväinen sijoittuessaan Suomen miesvoimistelijoista parhaiten.
Pariisissa ollessaan Kunnas ja eräs toinen voimistelija keksivät uhkarohkean tempauksen: he seisoivat käsillään kaiteella Eiffel-tornin huipulla.
– Tornin korkeus on 300 metriä maanpinnasta, mutta eipä silti poikien päätä huimannut, Jaakko oli kirjoittanut matkakertomuksissaan.
Voimistelujoukkueen palatessa Suomeen oli vastassa olympiamatkalaisille järjestetty suuri vastaanotto. Ohjelmaan kuului puheita, torvisoittoa ja esittäytyminen presidentti K.J. Ståhlbergille.
Tänä vuonna Pariisin olympialaisissa kilpaillaan telinevoimistelussa, trampoliinivoimistelussa ja rytmisessä voimistelussa heinäkuun lopulla ja elokuussa.
Johanna Sorsa arvelee, että nykyään olympialaisissa on paremmat järjestelyt ja välineet kuin sata vuotta sitten. Hän uskoo, että esimerkiksi urheilijoiden majoitusolosuhteet ovat paremmat, sillä hänen isoisänsä joutui yöpymään todella meluisassa majapaikassa.
Sorsa myös kertoo, että sata vuotta sitten piti hankkia elanto urheilijan uran lisäksi. Silloin ei voinut keskittyä pelkästään harjoittelemiseen.
