Keskoskaappi ja happilaite ovat valmiina Pyryn ja Lumin jälkeläisiä varten – Ähtärin eläinpuistossa elää yhä toivo pandaperheestä

Lehmät ammuvat ja kanat kuopsuttavat pehkuja navetassa Ähtärin eläinpuistossa. Toimitusjohtaja Arja Väliaho avaa ulkoaitauksen veräjän ja saa heti hellittäväkseen lauhkeita suomenlampaita. Eläinpuistossa on yli viisikymmentä eläinlajia Euroopan ja Aasian pohjoiselta havumetsävyöhykkeeltä. Osa on perinteisiä suomalaisia kotieläimiä.

– Niitä varten meillä on eläinpuistossa maatila eli Farmi. Täällä on lampaiden lisäksi vuohia, hevosia, poni, kanoja, kaneja ja kissoja. Ne ilahduttavat myös Farmilla toimivan päiväkodin lapsia, Väliaho kertoo.

Aikaisemmin Ähtärin kaupungin talousjohtajana toimineelle naiselle nykyinen työ tuntui heti omalta. Hänellä on kotonaan kissoja, pari hevosta ja koira. Työn aloitusajankohta osui koronakauteen, jolloin puisto oli pari kuukautta suljettuna. Hänellä oli aikaa kuljeskella tutustumassa eläimiin.

– Mieleeni on jäänyt hetki, jolloin kolme ruskeakarhua istahti tarhassaan eteeni ja alkoi taputtaa ­tassuillaan. Otin sen tervetulotoivotuksena, vaikka herkkujahan ne oikeasti kerjäsivät.

Pyry-pandan herkkua ovat bambujen eri lajikkeet. Vähäenergisen ruuan takia pandat lepäilevät paljon, mutta leikillekin jää aikaa.

Ähtäri Zoon kahdensadan hehtaarin laajuiselta alueelta löytyy eläinpuiston lisäksi kylpylä, hotelli, leirintäalue, ravintoloita, kiipeilypuisto Flowpark, kappeli ja ulkoilureittejä. Puistossa voi myös golfata, keilata, pelata tennistä ja padelia.

Luonnollisessa ympäristössä suurissa tarhoissaan elelevät eläimet kiinnostavat kaikenikäisiä, mutta eniten kotimaisia lapsiperheitä. Kymmenkunta prosenttia kävijöistä on muualta kuin Suomesta.

– Pandat muuttivat meille Kiinasta 2018. Kävijöitä oli sinä vuonna ennätykselliset 280 000. Karhut ovat viihtyneet hyvin, ja ne ovat edelleen suuren kiinnostuksen kohteita, Arja Väliaho kertoo.

Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva, runsaan viidentuhannen asukkaan Ähtäri sai siemenen eläinpuistolleen, kun kunnanjohtaja Väinö Jaakola ihastui Ruotsin ­Kolmårdeniin 1960-luvun lopulla. Siitä alkoi prosessi, jonka järkevyyttä moni epäili. Ähtärin eläinpuisto avattiin 17. kesäkuuta 1973. Sitä ennen Suomessa oli eläintarha vain Helsingin Korkeasaaressa ja Tampereella.

Tarhaeläinten olosuhteisiin alettiin noihin aikoihin syystäkin kiinnittää julkisuudessa kriittistä huomio­ta. Asiantuntija-apua mahdollisimman luonnonmukaisen tarhan suunnitteluun antoi muun muassa ­Korkeasaaren intendentti Ilkka Koivisto.

Ähtärin Moksunniemeen rakennettu eläintarha sijaitsee väljästi kuudenkymmenen hehtaarin laajuisella metsäalueella.

– Ensimmäiset eläimet olivat hylätty hirvenvasa Köpi ja Tampereen lakkautetusta eläintarhasta ­saadut ilvekset ja sudet. Avajaisiin mennessä täällä oli lisäksi jo pikkunisäkkäitä, lintuja, matelijoita, poroja, jäniksiä ja majavia.

Eläinpuistossa sijaitsevan maatilan lampaat tunnistavat toimitusjohtaja Arja Väliahon ja saavat hellät halit ja rapsutukset.

Pienten alkujen päivästä on tultu kaupungin lähes kokonaan omistaman Ähtäri Zoon kehittämisessä pitkälle. Arja Väliaholla on kokonaiskuva paikkakunnan matkailun tilasta, sillä hän on paitsi Zoon ja Hotelli Mesikämmenen toimitusjohtaja myös Ähtärin Matkailu Oy:n sekä viihde- ja kulttuuripalveluja tuottavan Ähtäri Eventsin puheenjohtaja.

– Meillä on eläinpuistossa parikymmentä luotettavaa ja asiantuntevaa työntekijää. Saman verran heitä löytyy Hotelli Mesikämmenen palveluiden puolelta. Sesonkina väkeä on yhteensä satakunta.

Tämän hetken taloushaasteisiin ratkaisuja etsivä yhtiö on merkittävä työllistäjä ja verotulojen lähde pienelle maaseutukaupungille.

Eläinpuiston talousongelmia pahensi koronasulku. Lipputulot tyrehtyivät kahdeksi kuukaudeksi, mutta kulut pysyivät lähes samoina. Puhuttiin jopa pandojen palauttamisesta Kiinaan. Tilannetta olisi helpottanut tämän vuoden alussa valtion lisätalousarviosta luvattu viiden miljoonan avustus. Sen turvin pandatoiminta olisi voitu säätiöittää, mutta tuki peruttiin yllättäen. Yhtiön talous ei selvityksen mukaan ollut tarpeeksi vakavarainen. Nyt käydään neuvotteluja ja etsitään ratkaisuja talouden parantamiseksi.

Lumileopardi Juma askelsi toistaiseksi yksin aitauksessaan. Sille on saapumassa lähiaikoina seuraa Korkeasaaren eläintarhasta.

Runsaan kolmen kilometrin pituisella ­reitillä saa monipuolisen kuvan paitsi eläimistä myös suomalaisesta havumetsästä. Lisäksi matkan varrelta löytyy huollettuja tulipaikkoja evästelijöille ja sesonkiaikaan myös ­kahvioita. Reittiä kiertävien perheiden pienimmät saattavat istua puistosta lainattavissa kärryissä.

Suosituimpia eläimiä on tuuheaturkkinen lumi­leopardi Juma. Sille on luvassa lähiaikoina sulhanen Korkeasaaresta. Villien eläinten kuljetuksia hoitaa yrittäjä, jolla on asianmukaisen kuljetuskalusto ja kokemusta eläimistä.

– Meillä on nyt noin 250 eläinyksilöä. Yhtään niistä ei ole pyydystetty luonnosta, vaan ne on saatu ­vaihdossa muista eläintarhoista, osa ulkomailta. Kuulumme Euroopan eläintarhojen yhdistykseen, EAZA:an, Arja Väliaho selvittää.

Uhanalaisten lajien suojelutyö on yksi Ähtärin ­tehtävistä. Vesikko on hyvä esimerkki Suomen ­luonnosta jo kadonneesta lajista, joka on täällä saatu lisääntymään.

EAZA:n jäsentarhojen tärkeimpiä tehtäviä on lisätä eläinlajien ja luonnon tuntemusta. Väliaho painottaa varsinkin lasten ympäristökasvatuksen tärkeyttä. Siksi puisto tarjoaa esimerkiksi eläinopastuksia, päivä­leirejä ja leirikouluja. Muutakin on suunnitteilla.

Väliahon työ on paljolti istumista erilaisissa kokouksissa, suunnittelua ja tapaamisia. Eläinrakkaana ihmisenä hän lähtee tarhakierrokselle aina, kun se vain mahdollista. Väliaho kertoo tilanteista, joissa hän on tuntenut saaneensa ­jonkinlaisen yhteyden eläimeen. Eipä ihme, jos on saanut: johtajalla on eläinavusteisen valmentajan koulutus. Hänen suosikkejaan ovat Lissu-mäyrä ja Lumi-panda.

Hirviaitauksen kohdalla on välillä melkein tungosta, sillä suuri, rauhallinen uroshirvi Ilo makoilee mielellään aivan aidan vieressä. Se vartioi kauempana einehtiviä naaraitaan.

Iloa ihastelemaan saapui jo toisen kerran saman päivän aikana Kokkolassa asuva nelihenkinen Spizin perhe. Kaksi- ja seitsemänvuotiaiden lasten mielestä Ilo oli kierroksen kiinnostavin eläin. Ehkäpä syynä oli se, että se viihtyy ihmisten lähellä viitsimättä piiloutua.

Eläintarhan ensimmäinen hirvi, Köpi, on jo hirvien taivaassa. Eläinten hoitajat tarkkailevat hoidokkiensa vointia päivittäin, ja eläinlääkäri lopettaa vanhuuttaan raihnaisiksi käyvät eläimet asianmukaisesti. Niin Väliaholle kuin eläimiin kiintyneille hoitajillekin se on aina surullinen mutta väistämätön tilanne.

– Meillä on pandatalon yhteydessä myös pieni eläinklinikka, josta löytyy muun muassa keskoskaappi ja happilaitteet.

Niitä saatetaan tarvita, jos pandat saavat pentuja tulevaisuudessa. Jos pikkuruisia, karvattomia pentuja sattuu syntymään kaksi, luonnonoloissa emo yleensä hylkää toisen. Tarhaolosuhteissa pentuja käytetään aluksi emon luona vuoron perään siihen asti, että se hyväksyy imetettäväksi molemmat.

Isopandat ovat uhanalaisia, joten niiden lisääntymistä odotetaan Ähtärissä kovasti. Lumin virtsasta otetaan kiima-ajan lähestyessä päivittäin hormoninäytteitä, jotta naaraan ja uroksen välillä oleva portti osataan avata juuri oikeaan aikaan.

Spizin perhe Kokkolasta oli kierroksella jo toisen kerran samana päivänä. Leppoisa hirviuros nimeltä Ilo oli lasten suosikki.

Pandatalossa järjestetään opastuksia ­tilauksesta sekä erilaisten tapahtumien yhteydessä. Yksi suosituimmista on syys­lomien loppuun ajoitettu Yöseikkailu. ­Silloin eläinpuiston reittejä valaisevat kymmenet ­lyhdyt.

Yöseikkailulle saapui Östmanin perhe Kokkolasta. He majoittuvat asuntovaunussaan Zoon leirintäalueella Hankaveden rannalla.

– Olemme käyneet täällä kerran aikaisemminkin. Vietimme jo tätä ennen pari yötä Tuurin kyläkaupan parkissa. Tyttöjä kiinnostivat eniten lumileopardi ja pandat, isä Staffan Östman selostaa.

Östmanien mielestä Ähtäri Zoo on Suomen paras eläinpuisto, mutta suuren yleisön kannalta sijainniltaan liian kaukana. Onneksi paikalla on tarjolla majoitusta.

Tyttäret ihastelevat selällään kellivää Pyry-pandaa. Se rouskuttaa paksua bambun vartta. Luomubambua lennätetään Hollannista kukkalähetysten yhteydessä. Huone­kalumateriaalinakin käytetyn bambun kova runko ei vahingoita pandan hammaskiillettä, mikä on hammaslääkäreille mysteeri.

– Ne syövät myös jonkin verran porkkanaa ja niitä varten leivottuja pikkuleipiä, joissa on esimerkiksi maissi- ja riisijauhoa sekä kananmunaa.

Pandat osaavat avata ulkotarhan sähköisen ovi­lukon itse. Leikki ja lumessa kelliminen on talvisin niiden mielipuuhaa.

Kun vekkulimaisten eläinten ilo tarttuu panda­talon vierailijoihin, on yksi tarhan toiminnalle ­asetettu tavoite saavutettu.