Palestiinan Suomen-suurlähettiläs on menettänyt Gazassa siskonsa ja kymmenen muuta sukulaistaan – ”Ehdin nähdä heidät ennen kuin he kuolivat”

On aikainen aamu, mutta Palestiinan Suomen-edustustossa Helsingin keskustassa on kiire. Suurlähettiläs Taissir al-Adjouri ottaa Avun vastaan toimistollaan lokakuun 13. päivänä perjantaina.

Edustuston aulassa on valokuva naisesta mustissa kehyksissä. Toisissa kehyksissä, mustia nekin, on kollaasi valokuvista, joissa on lapsia.

Al-Adjouri tulee ulos huoneestaan ja hakee katsekontaktia.

– Tässä eivät ole kaikki lapset, jotka on tapettu, hän sanoo.

Terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta, minkä jälkeen Israel aloitti Gazassa vastaiskujen sarjan. Al-Adjourin mukaan Gazassa Israelin ilmaiskussa on kuollut myös hänen perhettään, yhteensä 11 ihmistä.

Yksi heistä on al-Adjourin sisko, Nawal. Al-Adjourin tiedossa on, että Nawalin kahdesta lapsesta vanhin tytär on toistaiseksi elossa. Sen sijaan siskon lastenlapset, yhteensä yhdeksän lasta, ovat hänen mukaansa kaikki kuolleet.

Puhuessaan al-Adjouri vaikuttaa kireältä.

– Se, mitä siskolleni ja hänen perheelleen tapahtui, on tapahtunut monille palestiinalaisille perheille. Sitä tapahtuu päivittäin, ja samalla kun puhun teille, monet perheet kokevat saman kohtalon, hän sanoo.

BBC raportoi 8. marraskuuta, että Gazassa on kuollut Hamas-johtoisen terveysministeriön mukaan yli 10 300 ihmistä, joista yli 4 100 on lapsia.

Al-Adjouri, 65, edustaa Länsirannan Ramallahissa hallinnollista keskustaan pitävää ja Fatah-puolueen johtamaa palestiinalaishallintoa, joka on erillään Hamasin hallitsemasta Gazan kaistasta. Hamas otti Gazan hallintaansa vuonna 2007.

Vuonna 1974 Palestiinan vapautusjärjestö PLO sai YK:lta pysyvän tarkkailijajärjestön aseman palestiinalaisten edustajana. PLO:n johtava jäsenjärjestö on Fatah. Hamas ei ole PLO:n jäsen.

Vuonna 2012 YK:n yleiskokous hyväksyi, että Palestiinasta tuli YK:n tarkkailijavaltio, non-member observer state.

Suomi myönsi Palestiinan Suomen-edustustolle diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet vuonna 2013, vaikka Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota.

Al-Adjouri on hoitanut tehtävää vuodesta 2014 saakka. Hänen työtään on pitää yllä diplomaattisuhteita paitsi Suomen, myös Baltian maiden viranomaisiin.

Al-Adjouri kertoo, että lokakuun 11. päivään saakka hänellä oli iso perhe Gazassa. Syyskuussa, juuri ennen Hamasin hyökkäystä Israeliin, al-Adjouri vieraili perheensä luona.

– Ehdin nähdä heidät ennen kuin he kuolivat, hän sanoo.

Al-Adjouri kuvaa ihmisten arkea Gazassa vaikeaksi.

– Se on kuin iso ulkoilmavankila. Kaksi ja puoli miljoonaa palestiinalaista elävät täydellisessä valvonnassa. Kaikkea valvotaan, oli kyse sitten ruoasta, energiasta tai vedestä.

Hän on itsekin aikanaan syntynyt Jabalian pakolaisleirillä Pohjois-Gazassa. Toimistossaan al-Adjouri tarjoaa kahvia ja taateleita.

– Sinun on maistettava niitä, hän vaatii.

– Ne ovat erityisiä, isoja ja mehukkaita. Ne ovat Palestiinasta.

Koitamme päästä asiaan eli siihen, mitä ja keitä pitäisi saattaa vastuuseen konfliktista. Al-Adjouri rypistää otsaansa:

– Maailmamme horjuu. He eivät tiedä, miten he selviävät, vai selviävätkö ollenkaan. Sisarellani ja hänen lastenlapsillaan ei ole mitään tekemistä militanttien kanssa, hän sanoo.

Hän huokaa jälleen syvään puhuessaan eloon jäänestä siskontytöstään. Al-Adjouri kertoo puhuneensa tämän kanssa puhelimessa. Siskontyttö oli kertonut, että lääkärit eivät voi vaihtaa kertakäyttöisiä käsineitään, koska niitä ei ole. Samoja käsineitä käytetään kaikkien loukkaantuneiden hoitamiseen.

– Jos heillä ei ole hanskoja, mitä sanoisin lääkkeistä.

Heti vastahyökkäyksen alussa Israel katkaisi veden, sähkön, tavaroiden ja polttoaineiden jakelun noin 2,3 miljoonan ihmisen Gazaan. Al-Adjouri sanoo, että Israel rankaisee nyt Gazan siviilejä kollektiivisesti.

Al-Adjourin katsannossa palestiinalaisten ongelmat alkoivat vuonna 1948.

– Jos emme näe tätä kriisiä vuosien 1948 ja 1967 ongelmana, tulee olemaan hyvin vaikeaa löytää ratkaisua, rauhaa ja vakautta alueelle, hän sanoo.

Vuonna 1947 YK:n yleiskokous äänesti päätöslauselmasta, jossa ehdotettiin Palestiinan jakamista kahdeksi itsenäiseksi valtioksi, juutalais- ja arabivaltioksi. Palestiinalaiset torjuivat ehdotuksen, kun taas Israel julistautui vuonna 1948 itsenäiseksi. Samana vuonna arabivaltiot julistivat Israelille sodan.

Palestiinalaiset kuvaavat vuoden 1948 tapahtumia nakbaksi, joka tarkoittaa katastrofia. Juutalaiset asejoukot hyökkäsivät palestiinalaiskyliin, ja palestiinalaisia ajettiin pois tai he joutuivat pakenemaan kodeistaan. Palestiinalaiset menettivät kotinsa alueella, josta tuli sotien jälkeen Israelin valtio, eikä Israel päästänyt heitä palaamaan. Näin syntyi kysymys Palestiinan pakolaisista.

Vuonna 1967 Israel valloitti kuuden päivän sodassa Gazan kaistan, Siinain niemimaan, Länsirannan ja Golanin kukkulat. Yksi sodan seurauksista on ollut Israelin miehitysvalta Länsirannalla. Suurin osa maailmasta pitää Israelin siirtokuntia laittomina, myös Suomi.

Hamasin tekemissä terrori-iskuissa Israeliin 7. lokakuuta kuoli 1 400 ihmistä. BBC:n mukaan yli 200 ihmistä otettiin panttivangeiksi.

Haastattelussa al-Adjouri ei suoraan tuomitse Hamasin iskuja. Hän puhuu Israelin politiikasta, joka on ”jatkunut vuosikymmeniä palestiinalaisia vastaan”.

– Viha. Nöyryytys. Siirtokuntalaisten asenne ja hyökkäykset pyhiä paikkoja vastaan. Hyökkäykset kyliin. Talojen tuhoaminen. Kaikkea tuota vuosikymmeniä, hän sanoo tiukasti.

Myöhemmin haastattelun jälkeen esitämme vielä suoran kysymyksen edustustoon siitä, tuomitseeko al-Adjouri Hamasin iskut.

– Tämä ei ole kyllä tai ei -kysymys. Se, mitä tapahtui lokakuun 7. päivänä ei ole katastrofin perimmäinen syy. Perimmäinen syy on 75 vuotta jatkunut aggressio. Palestiinan johto on tehnyt selväksi, että tuomitsemme kaikki iskut siviileitä vastaan kaikilla puolilla, al-Adjouri sanoo puhelimessa.

Ratkaisuja Israelin ja Palestiinan kysymykseen on haettu esimerkiksi kahden valtion ratkaisusta, jota sorvattiin 1990-luvulla Oslon rauhanprosessissa. Haastattelussa al-Adjouri nostaa esiin kahden valtion ratkaisun.

– Kahden valtion malli ei ole meidän ideamme, se on eurooppalainen idea. Toistaiseksi emme ole kuulleet Euroopalta kuin julistuksia perustaa kaksi valtiota ilman käytännön toimia.

Al-Adjouri itse vakuuttaa uskovansa kansainväliseen oikeuteen. Hän sanoo, ettei mikään pieni valtio voi suojella itseään, jos kansainvälistä oikeutta ei kunnioiteta.

– Toivomme, että kansainvälinen yhteisö muistaa sitoumuksensa ja auttaa meitä. Kaikki tehdyt rikokset, lähinnä sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan, on tuomittava.

Al-Adjourin ääni värisee, kun hän vetoaa tulitauon puolesta.

– Tarvitsemme tulitauon, jos haluamme pitää ihmiset hengissä. Se tarvitaan heti. On avattava humanitaarinen käytävä, ja ihmisten on saatava ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Aggression on loputtava.

Al-Adjouri puhuu palestiinalaisten ahdingosta ja siitä, miten se ei voi enää jatkua. Hän sanoo, että jos kansainvälinen yhteisö sulkee silmänsä, käy samoin kuin 1930-luvulla, jolloin kansainvälinen yhteisö sulki silmänsä ja sen seurauksena juutalaiset joukkomurhattiin Euroopassa.

On puhuttava myös siitä, mitä Hamasin Israelista ottamille panttivangeille on tapahtumassa. Tietääkö al-Adjouri itse jotain siitä? Panttivankien joukossa on myös vanhuksia ja lapsia.

Al-Adjouri ei vastaa kysymykseen suoraan mutta sanoo, että Palestiinan johto vastustaa kaikkia rikoksia siviiliväestöä kohtaan.

– Palestiinalaisina meidän kasvatuksemme ja uskontomme velvoittaa meidät kunnioittamaan kaikkien siviilien henkeä.

Päättyykö konflikti, jos gazalaiset lähtevät Gazasta? Al-Adjouri pudistelee päätään.

– Ei. Ainoa asia, joka voi päättää konfliktin, on antaa palestiinalaisille itsemääräämisoikeus ja panna täytäntöön YK:n päätöslauselmat. Emme pyydä tämän enempää, hän sanoo.

Al-Adjouri jakaa huolen siitä, että Gazan sota voi eskaloitua vieläkin suuremmaksi sodaksi Lähi-idässä.

– Jos joku muu tulee mukaan tähän sotkuun, ei ole mahdollista kontrolloida, mitä tapahtuu sen jälkeen.