
Trumpin hallinto suunnittelee miljoonan palestiinalaisen siirtämistä Gazasta Libyaan – kyseessä voi olla etninen puhdistus
Jos siirron tarkoituksena on muuttaa alueen etnistä rakennetta tai tehdä paluu mahdottomaksi, kyseessä voi olla etninen puhdistus. Tai kansanmurha, mikäli tarkoituksena on tuhota kansan olemassaolon edellytykset alueellaan, kirjoittaa Teppo Turkki.
Yhdysvaltalaisen NBC Newsin saamien tietojen mukaan Donald Trumpin hallinnossa työstetään vakavissaan suunnitelmaa jopa miljoonan palestiinalaisen siirtämiseksi pysyvästi pois Gazasta Libyaan.
Israelin turvallisuuskabinetti on jo hyväksynyt sotatoimien laajentamisen, jonka mukaan Gazassa tehtävien uusien valtausten ohella väestöä pakkosiirretään etelämmäksi.
Pääministeri Benjamin Netanjahu on ilmoittanut, ettei Israel aio luovuttaa takaisin haltuunsa ottamiaan Gazan alueita tulevaisuudessa. Israelin joukot eivät mene Gazaan ja sitten vetäydy pois. Tarkoitus on pysyä.
Netanjahun lausunto viittaa siihen, että Israel tavoittelee pitkäaikaista kontrollia ainakin osasta Gazaa. Samalla tilannetta pahentaa humanitaarisen avun estäminen.
Israel on maaliskuusta 2025 lähtien lähes täysin estänyt polttoaineen, ruoan ja lääketarvikkeiden pääsyn Gazaan, mikä on YK:n mukaan johtanut siviilien tarkoitukselliseen näännyttämiseen.
Gazan sairaalat raportoivat lääkkeiden loppumisesta ja puhtaan veden puute sekä viemäröinnin tuhoutuminen ovat synnyttäneet epidemiariskejä.
Gazan palestiinalaisten tilanne on uusien raporttien mukaan äärimmäisen kestämätön. Siviilit ovat loukussa pienenevällä alueella ilman suojaa, ruokaa tai turvaa, samalla kun heihin kohdistuu jatkuvaa sotilaallista uhkaa.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk varoitti äskettäin, että Israelin pommitukset ja avunsaarron jatkuminen vaikuttavat tarkoitukselliselta painostukselta muuttaa Gazan väestörakennetta pysyvästi.
Nälän ja veden puutteen käyttäminen sodankäynnin aseena on kansainvälisen oikeuden vastaista.
”Trumpin hallinto tarjoaa Libyalle maan omien rahojen palauttamista palkkioksi siitä, että Libya kantaisi Gazan pakolaisista syntyvän humanitaarisen taakan.”
Amerikkalaisen median eri lähteiden mukaan miljoonan palestiinalaisen siirrosta Libyaan on käyty jo alustavia keskusteluja Libyan johdon kanssa. Mikä osoittaa suunnitelman edenneen pelkistä ajatuksista konkreettiseen valmisteluun.
Vastineeksi palestiinalaisten vastaanottamisesta Trump on luvannut vapauttaa Libyalle miljardien dollarien arvosta varoja, jotka Yhdysvallat jäädytti Libyalta Muammar Gaddafin hallinnon kaatumisen jälkeen.
Kyse on arviolta 30 miljardin dollarin Libyan valtion omaisuudesta, joka on maannut jäädytettynä vuodesta 2011.
Käytännössä Trumpin hallinto tarjoaa siis Libyalle maan omien rahojen palauttamista palkkioksi siitä, että Libya kantaisi Gazan pakolaisista syntyvän humanitaarisen taakan.
Nyt ei hallita kriisiä vaan suunnitellaan väestömassojen logistista hallintaoperaatiota. Gazalaisia ei kohdella kansana, jolla on oikeuksia, vaan muuttoliikkeenä, jota voi ohjailla kuin junien kulkua. Kunhan operaatioille saadaan oikea hinta.
Trumpin neuvonantajat ovat jo laskeneet, kuinka monta jumbojettiä tai laivamatkaa tarvittaisiin miljoonan ihmisen siirtämiseksi Välimeren toiselle rannalle. Mutta yksikään palestiinalainen ei ole istunut näissä suunnittelupalavereissa.
Presidentti Trump on perustellut suunnitelmaa suorasukaisesti. Hänen mukaansa Gazassa “ei ole enää mitään jäljellä”, eikä ihmisillä ole toivoa. Ratkaisu on hänen mukaansa uusi alku muualla. Mahdollisesti Yhdysvaltain hallinnoimalla “vapausvyöhykkeellä”.
Trump ei piiloudu diplomaattisten moniselitteisyyksien taakse. Hänen lähtökohtansa on, että ongelma ei ole Gazan miehitys vaan ihmiset ja halu yksinkertaisesti vain siivota palestiinalaiset pois.
Israelissa pääministeri Benjamin Netanjahun hallituskoalition oikeistosiipeen kuuluvat ministerit ovat puhuneet avoimesti väestön uudelleenjärjestelystä.
Valtiovarainministeri Bezalel Smotrich ylisti Trumpin ajatusta. Smotrichin mukaan palestiinalaisilla on “oiva tilaisuus aloittaa uusi elämä” muualla, ja Israelin hallitus on valmis työskentelemään tämän toteuttamiseksi.
Libya puolestaan on valtio, jossa palestiinalaisten väestönsiirto repisi jo valmiiksi haurasta yhteiskuntaa entistä pahemmin palasiksi.
”Tilanteessa on kyse paljon enemmästä kuin Gazasta. Nyt määritellään millä hinnalla kansainvälisessä järjestelmässä voi ostaa elämän ihmisiltä.”
Jos Libya joutuisi ottamaan vastaan miljoonan ihmisen pakkosiirron, demografinen, logistinen ja turvallisuuspoliittinen shokki olisi maalle musertava. Mikään kansainvälinen tuki ei pystyisi takaamaan, että tällainen operaatio ei synnyttäisi uutta konfliktia, köyhyyttä ja kapinaa.
Kun huhut siirtosuunnitelmasta nousivat uutisiin, Tripolin hallitusta vastaan osoitettiin heti mieltä. Mielenosoitusten seurauksena kolme ministeriä erosi.
Arabimaat ovat reagoineet palestiinalaisten pakkosiirtoon yksiselitteisen kielteisesti. Egypti on ilmoittanut, että siirto Gazasta uhkaisi sen rauhansopimusta Israelin kanssa. Jordanian kuningas Abdullah II toisti kannan: “Ei, ei ja ei.”
Palestiinalaisten pakkosiirto toiseen maahan ei ole arabimaailmassa vain humanitaarinen ongelma. Se on eksistentiaalinen kysymys, joka uhkaa koko alueen poliittista tasapainoa. Palestiinalaisille itselleen se on toisinto vuoden 1948 Nakbasta, jolloin heidät karkotettiin ensimmäisen kerran.
Kansainvälisesti suunnitelma herättää vakavia kysymyksiä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Väestön pakkosiirto miehitetyn alueen ulkopuolelle on kielletty Geneven sopimuksissa.
Jos siirron tarkoituksena on muuttaa alueen etnistä rakennetta tai tehdä paluu mahdottomaksi, kyseessä voi olla etninen puhdistus. Tai kansanmurha, mikäli tarkoituksena on tuhota kansan olemassaolon edellytykset alueellaan.
Tässä tilanteessa on kyse paljon enemmästä kuin Gazasta. Nyt määritellään millä hinnalla kansainvälisessä järjestelmässä voi ostaa elämän ihmisiltä.