Ikkunattomassa turvasalissa käsitellään Mohammedin huumausainerikosta – Tällainen on päivä Helsingin käräjäoikeudessa
Oikeudenkäynti Helsingin käräjäoikeudessa on alkamassa mutta syytetyt istuvat vielä taksissa. Moni juttu joudutaan perumaan, koska asianosaiset eivät saavu paikalle. Se venyttää käsittelyaikoja ruuhkautuneessa oikeudessa.
Kello on tasan 9 ja Alkon vanhassa viinavarastossa ja tislaamossa Helsingin Salmisaaressa on jälleen alkamassa päivä, jonka mittaan käsitellään lukuisia varaston lopputuotteen aikaansaamia ongelmia. Vuonna 1940 valmistuneessa rakennuksessa sijaitsee nykyisin Helsingin käräjäoikeus. Siellä istutaan paljon rikosjuttuja, joissa alkoholilla on ollut merkittävä rooli.
Käräjäoikeuden entistä käyttötarkoitusta ei sisätiloissa juurikaan havaitse. Keskellä yhdeksänkerroksista taloa on pitkä kuilu, jota pitkin valo pääsee rakennukseen. Lasiset seinät toimistoissa symboloivat suunnittelijoiden mukaan suomalaisen oikeusjärjestelmän läpinäkyvyyttä.
Isossa rakennuksessa on yhteensä 64 istuntosalia, 26 valmistelusalia, kolme sovittelusalia ja kaksi pakkokeinosalia. Vuoden betonirakenteena palkitun rakennuksen kuudella eri osastolla käsitellään vuosittain kymmeniätuhansia asioita, joilla on merkitystä niin yhteiskunnalle kuin yksittäisille ihmisille.
Lähdimme selvittämään, minkälainen on tavallinen päivä Helsingin käräjäoikeudessa. Miten täällä jaetaan oikeutta?
Oikeustalon sisäänkäynti oli aikaisemmin Alkon lastauslaituri, josta pulloilla lastatut rekat lähtivät liikkeelle ja toivat janoiselle kansalle iloa tai murhetta arkiseen elämään. Kun siitä käy nyt sisään, ensimmäisenä vastassa on turvatarkastus.
Joskus aamuinen jono turvatarkastukseen ulottuu ulos asti, mutta tänään jonottajat mahtuvat hyvin sisätiloihin. Tavarat läpivalaistaan, ja ihmiset kulkevat metallinpaljastimesta. Pääsemme noin kymmenessä minuutissa tarkastuksen läpi isoon aulatilaan.
On tammikuinen perjantai, ja tänään oikeudessa käsitellään paljon riita-asioita. Rikosjuttuja on tavallista vähemmän. Muita median edustajia ei näy – ehkä siksi, ettei tiedossa ole juttuja, joissa osallisina olisi julkkiksia tai muita tunnettuja henkilöitä.
Myöhemmin huomaamme, että ihan näin ei sentään ole. Julkisuudesta tuttujakin löytyy.
Päämies kuuluu pienenä osana laajaan Dödspatrullen-huumejuttuun.
Helsingin käräjäoikeus on Suomen suurin. Viime vuonna sinne tuli käsiteltäväksi yli 85 000 eri asiaa. Rikosjuttuja näistä oli noin 12 500. Kokonaisuudessa kasvua edellisvuoteen oli 22,5 prosenttia.
Käräjäoikeuden käytävillä on nähtävissä suomalaisen rikollisuuden koko kuva. Yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle pudonnut moniongelmainen päihteidenkäyttäjä kohtaa siellä mittatilauspuvussa saliin pääsyä odottavan talousrikollisen.
Helsingin käräjäoikeudessa työskentelee noin 350 ihmistä, joista vajaa sata on käräjätuomareita. Jotta oikeus toteutuisi, paikalla on jutun asianosaisten lisäksi syyttäjiä, sihteereitä, haastemiehiä ja muuta kansliahenkilökuntaa. Asianosaisten avustajia salkkuineen on paikalla runsaasti.
Kello 9.10 asianajaja Juha-Pekka Hippi saapuu läheisestä toimistostaan käräjäoikeuteen. Hipin työajasta noin puolet kuluu eri käräjä- ja hovioikeuksissa.
Hipin tämänpäiväinen päämies kuuluu pienenä osana laajaan niin kutsuttuun Dödspatrullen-huumejuttuun. Jutussa on jo aiemmin luettu syytteet 27 miehelle, joista kuudelle syyttäjä vaatii 13 vuoden maksimituomiota.
Syyttäjä Perttu Könösen mukaan tekijät ovat saaneet törkeistä huumausainerikoksista kaikkiaan 3,5 miljoonaa euroa rikoshyötyä. Järjestäytynyt rikollisryhmä toi Suomeen erilaisia huumeita noin 350 kiloa. Lisäksi se salakuljetti maahamme miljoona lääketablettia.
Poliisi ja syyttäjät katsovat, että kaikilla syytetyillä on ollut huumeiden levityksessä omat tarkasti jäsentyneet roolinsa ja työtehtävänsä. Organisaation huipulla on syyttäjän mukaan ollut eri nimimerkkejä käyttänyt ”ohjeistaja” tai johtohenkilö, tämän alla ”järjestäjä” ja sen alapuolella joukko ”operaattoreita”.
Lähdemme asianajaja Hipin kanssa hissillä kellarikerroksessa sijaitsevaan turvasalin odotustilaan. Turvasalin ikkunattomassa tilassa istutaan pääasiassa isoja jengijuttuja. Kellarissa sijaitsevaa salia on helpompi hallita, ja ennen saliin pääsyä edessä on vielä yksi turvatarkastus.
Muuten turvasali on samanlainen persoonaton tila kuin muutkin käräjäsalit. Tuomari ja lautamiehet istuvat edessä ja syyttäjä tulosuunnasta vasemmalla puolella. Syytetyt avustajineen istuvat salin etuosassa ja yleisö saa seurata istuntoa salin takaosassa.
Lähtökohtana on, että suullinen istuntokäsittely tuomioistuimessa järjestetään julkisena. Kenellä tahansa on siten oikeus olla seuraamassa sitä. Tuomioistuin voi kuitenkin asiaan osallisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että ovat suljetaan yleisöltä. Tällöinkin asianosaisilla ja heidän avustajillaan on oikeus olla läsnä istunnossa.
Vartija kieltää päättäväisesti kameroiden pääsyn turvasaliin. Ei riitä, että lupaamme olla käyttämättä mitään tallennuslaitteita, vaan joudumme viemään kamerat aulan säilytyslokeroon.
Kun pääsemme takaisin turvasalin ulkopuolelle, juttu kuulutetaan jo sisään.
Vastaajia ei näy salissa, vaikka kahden kuuluisi olla paikalla.
Tänään käsitellään kolmen vastaajan asiaa. Miehet eivät kuuluu organisaation päätekijöihin eikä heitä näy salissa, vaikka kahden vastaajan kuuluisikin olla paikalla. Miesten avustajat kertovat puheenjohtajalle heidän olevan tulossa, mutta liikenneruuhka on viivästyttänyt matkaa. Takseissa kuulemma jo istutaan. Lopulta yksi vastaajista löytää paikalle ja istunto voi alkaa.
Tilanne on tuttu. Laamanni Sirpa Pakkalan viime vuonna julkisuuteen kertoman arvion mukaan noin 30 prosenttia Helsingin käräjäoikeuden istunnoista joudutaan perumaan, koska kaikki asianosaiset eivät saavu paikalle.
Asianajaja Hippi on juttujen venymisestä huolissaan.
– Poissaolot ovat iso ongelma kuormittuneessa oikeuslaitoksessa, jossa jonot ovat ajoittain kestämättömät. Liian pitkät viiveet vaarantavat kaikkien oikeusturvaa.
Muistikuvat voivat heikentyä, jos tapahtumia päästään käymään läpi vasta monta vuotta sen jälkeen, kun rikos tai muu asia on tapahtunut.
– Juttujen venyminen ei myöskään tuo oikeusrauhaa, kun asiat roikkuvat pitkään mielessä eivätkä ihmiset voi jättää ikäviä asioita taakseen, Hippi toteaa.
Vuonna 2023 käräjäoikeuteen saapui rikosasioita yhteensä 8 255. Määrä kasvoi 8,5 prosenttia edellisvuodesta. Eniten kasvua oli seksuaalirikoksissa, joissa vuositasolla kasvua oli 34 prosenttia eli noin kolmannes. Helsingin käräjäoikeuden ratkaisemattomien juttujen suma kasvoi myös viime vuonna. Koko vuoden aikana ehdittiin ratkaista 7 916 rikosjuttua, ja vireille jäi vielä 6 324 asiaa.
Helsingin käräjäoikeus onkin saanut kuluvaksi vuodeksi lisäresursseja, jotta kasvanutta rikosjuttujen sumaa ehdittäisiin jollain tavoin purkaa.
Juha-Pekka Hipin miestä yksi keino ruuhkien purkamiseen olisi määrärahojen lisääminen yleisesti. Oikeushallinnon budjetti on vain alle prosentti koko Suomen budjetista. Pienilläkin lisäyksillä olisi mahdollista saada aikaan isoa muutosta. Hyvänä asiana Hippi pitää sitä, että pikkuhiljaa ollaan menossa siihen, että näyttö otetaan vastaan vain kerran käräjäoikeuksissa, jolloin kaikkea ei tarvitse toistaa enää hovioikeudessa.
Ikkunattomassa turvasalissa käsitellään ensimmäisenä Dödspatrullen-juttuun ohuesti liittyvän Mohammedin huumausainerikosta. Hän on ollut erittäin vaikeasti tavoitettavissa, ja hänet on saatu haastettua vasta edellispäivänä käräjäoikeuden istuntoon.
Mohammedin ei ole kuitenkaan tarvinnut tulla paikalle, sillä hän on jo kuulusteluissa myöntänyt noin kymmenen kokaiinigramman ja pienen marihuanamäärän hallussapidon. Syyttäjä Könösen mukaan Mohammedin rikosrekisteri on yli 50 sivua pitkä, ja syyttäjä vaatiikin hänelle tuntuvaa, ainakin 50 päivän sakkorangaistusta.
Tekijöille on odotettavissa isoja sakkoja, jotka usein siirtyvät myöhemmin ulosottoon.
Asianajaja Hippi myöntää syytekohdat jotakuinkin oikeiksi. Mohammedin juttu jää odottamaan myöhempää kansliatuomiota, joka tulee noudattamaan pitkälti syyttäjän vaatimaa sakkorangaistusta.
Kello 9.40 poistumme aulatiloihin, koska turvasalin muutkin jutut toistavat samaa kaavaa. Tekijöille on odotettavissa isoja sakkoja, jotka usein siirtyvät myöhemmin ulosottoon. Sakkojen maksaminen ei ole päällimmäisenä mielessä nuorilla, jotka ovat tuollaisessa elämäntilanteessa.
Salissa 208 ovat alkaneet pakkokeinoasioiden istunnot. Neljä ensimmäistä diaaria koskevat ulkomaalaislain mukaisia säilöönottoasioita. Henkilöiden nimet eivät näy listassa, ja istunnot ovat salaisia. Niihin ei päästetä ulkopuolisia.
Kello 11 esille tulee erään naisen tekemäksi epäilty törkeä ryöstö, ja tämän jälkeen käsitellään epäiltyä törkeää huumausainerikosta. Päivän viimeisenä pakkokeinoasiana on törkeä paritus, jossa tutkinnanjohtaja esittää vangittavaksi kahta henkilöä.
Pakkokeinosalissa juttua ei varsinaisesti käsitellä, vaan pakkokeinotuomari päättää vangitsemisen edellytyksistä tutkinnanjohtajan tekemän vangitsemisvaatimuksen perusteella. Salissa kuullaan tutkinnanjohtajan lisäksi epäillyn avustajaa, ja joskus myös epäilty itse pääsee hetkeksi ääneen.
Suurin osa vangituiksi esitetyistä henkilöistä joutuu tutkintavankeuteen. Kovin heikolla näytöllä poliisi ei yleensä edes lähde pakkokeinosaliin yrittämään epäillyn vangitsemista.
Aina epäiltyä ei kuitenkaan vangita. Muistissa on muun muassa sarjakuristajana tunnetuksi tulleen Michael Penttilän vangitsemisvaatimus, jonka Helsingin käräjäoikeus hylkäsi vuonna 2017. Seuraava vuonna Penttilä kuristi hengiltä viisikymppisen naisen Helsingin Kalliossa. Lopulta hovioikeus tuomitsi tämän useita henkirikoksia tehneen sarjakuristajan murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
Kello 10 salissa 209 olisi pitänyt jo alkaa Nuorisosäätiön sotkuissa ryvettyneen Aki Haaron käsittely. Istunto ei ole vielä alkanut, ja Haaro odottaa rauhallisena salin ulkopuolella. Laajaa talousrikosjuttua on istuttu jo 60 päivää, ja Nuorisosäätiön entinen toimitusjohtaja Haaro on ollut paikalla sen jokaisessa istunnossa.
Talousrikosjutun saagassa säätiön hallituksen entinen puheenjohtaja Perttu Nousiainen on istunut vankilassa jo pidemmän tovin. Nousiainen on tuomittu jo aiemmin tunnustamisoikeudenkäynnissä neljän vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen, ja hän pääsee kohta jo koevapauteen.
Aki Haaron mahdolliseen tuomioon on vielä matkaa. Haaronkin juttua piti käsitellä alun perin tunnustamisoikeudenkäynnissä, mutta Haaro perui viime hetkellä tunnustuksensa ja kiistää nyt kaikki syytteet. Hän kertoo luottavansa, että oikeus toteutuu ja syytteet kumotaan aikanaan.
– Itselläni on asian osalta vielä pitkä matka edessä, vaikka prosessi on kestänyt jo yli kuusi vuotta. Onneksi minulla on ollut läheisiä ihmisiä ympärillä tukemassa äärimmäisen stressaavassa tilanteessa. Sain lopulta hyvän asianajotoimiston tueksi, joka ymmärtää asemani ja vie juttua eteenpäin oikeaan suuntaan. Kaikille on varmasti tullut salissa selväksi, että tässä jutussa on ihan muut päätekijät, Haaro sanoo.
Haaro pääsee lopulta saliin, ja päivän viimeinen rikosjuttu jatkuu. Muutamassa salissa jatkuvat myös erilaiset riita- ja velkomusasiat.
Vaikka oikeudenkäynteihin liittyy usein erimielisyyksiä ja suuria tunteita, ne eivät näy mitenkään salien ulkopuolella. Käytävillä on hiljaista, jopa uneliasta, eikä edes käräjäoikeuden kahvilassa istu ketään. Koska istunnot ovat julkisia, paikalla on usein opiskelijoita seuraamassa istuntoja, mutta tänään heitäkään ei näy.
Olemme jo tekemässä lähtöä, kun julkkisjuristi, oikeustieteen tohtori ja aikoinaan itsekin monissa liemissä keitetty Kari Uoti pyyhältää paikalle samettihousuissaan ja tyylikkäissä kumisaappaissaan. Uotin päämies tarvitsee apua pakkokeinoistunnossa.
Uoti käy enää harvoin käräjäoikeuksissa, koska hänen työnsä painottuu nykyisin yritysten riita-asioihin. Ne käsitellään pääasiassa välimiesmenettelyssä. Käräjillä Uotia nähdään vain isommissa riita- tai rikosjutuissa, sekä laajaa mediahuomiota saaneissa jutuissa.
Oikeudenkäyntien kohtuuttomiin pitkiin venymisiin Uotilla on selkeä näkemys.
– Juttujen kesto on erittäin suuri ongelma. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Tämän toteuttaminen on valtion velvoite, jonka loukkaamisesta valtio on saanut jo tukun tuomioita ihmisoikeustuomioistuimesta. Asia saataisiin kuntoon, jos valtio ryhtyisi noudattamaan perustuslain määräyksiä, Uoti napauttaa.
Uotin mukaan kysymys on resursseista. Yhdysvalloissa jättimäinen, kryptopörssi FTX:ään liittyvä rikosjuttu saatiin pystyyn muutamassa kuukaudessa yhtiön konkurssista. Uotin mielestä menettelyn nopeus on hämmentävä verrattuna Suomeen, jossa tavanomainen talousrikosjuttu hautuu vuosikausia esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuimissa.
Uusi viikko tuo saleihin uudet asiat ja uudet ihmiset.
Jotain positiivistakin on tapahtunut. 1.10.2023 voimaan tullut rikoslain muutos näkyi käräjäoikeudessa koko vuoden aikana siten, että alaikäisten asianomistajien jutut käsiteltiin kiireellisenä. Se tarkoittaa, että käsittely aloitettiin 30 päivän sisällä siitä, kun jutut saapuivat syyttäjältä käräjäoikeuteen. Sekä poliisi että syyttäjä veivät aiempaa joutuisammin eteenpäin juttuja, jossa rikoksen uhrina, esimerkiksi seksuaalirikoksen kohteena, oli alaikäinen.
Jo aiemmin alaikäisten rikoksesta syytettyjen eli vastaajien jutut on käsitelty kiireisenä, mutta nyt myös rikoksen uhrien ikä vaikutti siihen, että nämä jutut saivat etusijan.
Juttukuorma on kuitenkin edelleen merkittävä, eikä käräjille päätyvien juttujen väheneminen ole näköpiirissä, pikemminkin päinvastoin. Ihmisten oikeustajuun ei mahdu se, etteivät he saa oikeutta asialleen säällisessä ajassa.
Perjantaina iltapäivällä muutama turvatarkastaja seisoo käytävällä ja yksinäinen haastemies istuu vielä kopissaan. Käräjäoikeuden ovet sulkeutuvat kello 16.15, mutta kahdelta käytävät ovat jo hiljaiset.
Maanantaina käynnistyvä uusi viikko tuo saleihin uudet asiat ja uudet ihmiset. Käsittelyyn on tulossa muun muassa entisen tv-tähden epäillyt törkeät petokset, jotka varmasti aiheuttavat jonkinmoista mediakuhinaa näillä käytävillä.
