Paavo Arhinmäki Sihvonen 1vs1 -podcastin vieraana – "Hjallis Harkimon Jokereiden KHL-seikkailu oli virhetikki"
Helsingin katukuvasta katsomojen sykkeeseen: entinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoo, miksi kannattaminen on yhteisöllisyyttä, ei vain peliä. Ultrasit, huligaanit, areenat ja Mestiksen paluu Ilmalaan – Arhinmäki paljastaa, mikä tekee urheilusta kulttuuria, identiteettiä ja iloa, jota ei mikään voi viedä.
Paavo Arhinmäki vie kuulijan Helsingin itäisen kaupunginosan katukuvasta suoraan katsomoiden sykkeeseen ja urheilun historiaan. Hän puhuu kannattamisesta, erottaa sen fanittamisesta ja muistuttaa, että vaikka pelaajat vaihtuvat ja omistajat tulevat ja menevät, kannattajat kantavat yhteisön liekkiä.
– Kannattaminen on perustarve kuulua johonkin, löytää samanhenkisiä ihmisiä, Arhinmäki tiivistää.
Arhinmäki maalaa muuttunutta urheilun seuraamisen kenttää: 1980–90-luvuilla pelin jännitykseen liittyi lipun hankkimisen ja stadionille pääsyn seikkailu. Nykyään kaikki pelit näkyvät sovelluksista, mutta tunnelma syntyy edelleen katsomossa – ja se on kokemuksena ainutlaatuinen. Hän erottaa ultrasit ja huligaanit tarkasti: koreografiat, laulut ja yhteisöllisyys eivät tee kenestäkään automaattisesti huligaania.
Arhinmäki vie kuulijan kansainvälisiin katsomoihin: Englannin Valioliigan työväenluokan stadionit ovat kaupallistuneet, mutta pelin identiteetti ja kannattajien ylpeys säilyvät.
Suomalaisen urheilukulttuurin heijastukset näkyvät niin katsojissa kuin kaupunkien arjessa. Jokereiden tarina Helsingissä toimii esimerkkinä: – Se oli itähelsinkiläinen duunariseuramme. Into on tärkeintä, vaikka jääkiekko ei olekaan sydänlajini.
Harry Harkimon Jokereiden KHL-aikakausi horjutti kannattajien sitoutumista, mutta Mestikseen paluu Ilmalaan palauttaa merkityksen niin pelaajille kuin faneille.
Arhinmäen ja Petteri Sihvosen keskustelu kääntyy kaupungin, kuntien ja valtion rooliin urheilun mahdollistajana. Suomessa kulttuuri- ja liikuntaministeriön tehtävät ovat jakautuneet siten, että opetusministeri vastaa koulutuksesta ja kulttuuri- ja urheiluministeri kulttuurista, liikunnasta ja nuorisosta. Arhinmäki korostaa, että pitkäjänteinen urheilupolitiikka vaatii joustavuutta ja ymmärrystä hallituskausien vaihtuessakin.
Ruohonjuuritaso nousee debatin keskiöön: lasten ja nuorten liikunnan lisääminen, valtionapujen järkevä kohdentaminen ja eettisten periaatteiden vahvistaminen ovat olleet Arhinmäen painopisteitä. Hän puuttuu myös kansainvälisen kilpailutoiminnan epäkohtiin, kuten kisojen järjestämiseen diktatuureissa, ja painottaa urheilun integriteettiä päätöksenteossa.
Helsingin areenahanke tiivistää keskustelun. Ilmalan areena tuo Jokerit-kotiin, mutta Gardenin rahoitus viivästyy: – Kaupunki on hoitanut tontin, kaavan ja kohtuuhintaisen hinnan. Nyt puuttuu vielä 700 miljoonaa yksityisrahoitusta. Tämä on viimeinen iso yritys saada hanke kasaan, Arhinmäki sanoo.
Arhinmäki selventää, että kahden jääkiekkojoukkueen areena samaan aikaan olisi harvinaista Euroopassa, sikäli Ilmala riittäisi yksinkin.
Jakson loppupuolella Arhinmäki palaa siihen, mikä tekee urheilun seuraamisesta kestävää ja merkityksellistä: yhteisö, identiteetti ja yhdessä eläminen. – Kannattaminen ei katoa, vaikka pelaajat vaihtuvat ja sarjat kaupallistuvat. Se heijastaa yhteiskuntaa, tuo iloa ja ylpeyttä – sitä ei mikään voi viedä pois.
Urheilu ei ole vain tuloksia tai kaupallisuutta. Se on elävää kulttuuria, osa kaupunkia ja yhteisöä, jossa jokainen katsoja ja kannattaja löytää oman paikkansa. Helsingin areenat, Jokerit ja katsojien into muodostavat kudelman, joka kertoo yhtä lailla urheilun kuin koko kaupungin muutoksesta.
Hyvä kotvanen keskustelusta omistetaan Huuhkajille. Arhinmäki tiedetään todella pitkän linjan kannattajana suhteessa Suomen A-maajoukkueeseen. Hän on julkaissut Huuhkajista ja sen kannattamisesta kirjan Kaiken se kestää.
Sihvonen tiivistää Aitoille tavoitteet, jotka hän asetti keskustelulle. – Halusin selvittää, millaiselta omalta urheilijan pohjaltaan Arhinmäki ponnistaa? Miten tuo pohja synnytti Arhinmäessä urheilufaniuden, tai kannattajuuden, kuten hän itse sen nimeää? Halusin myös tuoda kuulijan tietoon sen, mitä Arhinmäen työhön kuuluu Helsingin kaupungin apulaispormestarina liittyen liikuntaan ja urheiluun. Ja lopuksi pyysin häntä hieman konsultoimaan minua sen varalta, jos saan joskus vieraakseni nykyisen urheiluministeri Mika Poutalan.
– Se oli virkistävää ja pani veret kiertämään, kun me jakson aluksi miekkailimme Arhinmäen kanssa varhaisesta erikoistumisesta, päälajivalinnan iästä ja drop out -ilmiöstä, Sihvonen päättää.
Podcastin kooste on kirjoitettu tekoälyä hyödyntäen. Toimitus on editoinut ja tarkastanut sisällön.
