Päänsäryn syy voi olla hampaiden narskuttelu – Näin pääset vaivasta eroon – Viisi vinkkiä

1. Tunnista syyt

Hampaiden narskuttelu eli bruksismi on hyvin tavallinen purentaelimistön toimintahäiriö. Narskuttelu on tahdosta riippumatonta, ja sitä esiintyy sekä öisin nukkuessa että päivisin heräillä ollessa. Valvenarskutus johtuu usein kovasta keskittymisestä. Silloin ihminen saattaa purra hampaitaan yhteen ja kiristellä leukaperiään.

Valvenarskuttelua on noin 20 prosentilla ja uninarskuttelua noin 10 prosentilla väestöstä. Eniten bruksismia esiintyy 17–40-vuotiailla, naisilla enemmän kuin miehillä. Ikääntyessä narskuttelu vähenee.

Vaivan tarkkaa syytä ei täysin tiedetä, mutta perintötekijät, stressi ja elintavat vaikuttavat sen syntyyn. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi tupakointi, alkoholi ja kahvin juonti.

Taustalla voi olla myös hammasongelmia tai purentavirheitä, kuten epätasapainossa oleva purenta, jonka vuoksi leuka on virheasennossa. Bruksismi liittyy vahvasti uniapneaan ja refluksitautiin sekä joihinkin neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin. Lisäksi tietyt lääkkeet ja huumausaineet altistavat narskuttelulle.

2. Havahdu oireisiin

Yöllistä narskuttelua ei itse huomaa, mutta vieressä nukkuva havahtuu usein kirskutukseen, joka saattaa olla varsin voimakasta. Aamulla poskissa voi olla kipua, niskassa jumitusta ja leukanivelissä jäykkyyttä. Leuat myös väsyvät, ja suu ei ehkä avaudu täysin. Joka-aamuinen päänsärkykin voi olla bruksismin oire. Korvat saattavat lukkiutua tai tinnittää.

Ulkoisesti pitkäaikainen narskuttelu näkyy hampaiden kulumisena ja joskus myös vahvoina purentalihaksina, eräänlaisina poskien alueen muskeleina. Kielen reuna voi olla rosoinen tai piparkakun mallinen. Joillekin bruksismi saattaa aiheuttaa ienvetäytymiä, joista seuraa hampaiden vihlontaa. Valvenarskuttelu voi näkyä huonona ryhtinä.

3. Jumppaa leukaa

Narskuttelun hoidossa ensisijaista on omahoito, kuten purentalihasten rentouttaminen leukajumpalla. Alkuun pääset avaamalla suun ja painamalla samalla kädellä vastaan leuan alta. Toista ainakin 5–10 kertaa. Voit myös kokeilla leukahölkkää: availe suuta ylös alas rennosti pienellä liikkeellä esimerkiksi yhden tai kahden musiikkikappaleen ajan. Pyörittele sormillasi ohimoita, sillä leukalihakset jatkuvat sinne asti. Lisää jumppaohjeita saa netistä.

Myös purentalihasten hieronnasta voi olla apua. Osa hierojista sekä jotkut fysioterapeutit ja suuhygienistit ovat saaneet koulutuksen niiden hierontaan. Moni kokee, että leuka liikkuu hieronnan jälkeen eri tavalla kuin ennen.

Mikäli ongelmasi on valvenarskuttelu ja olet siitä tietoinen, olennaista on kiinnittää huomiota siihen, missä tilanteissa narskuttelu alkaa. Näin pystyt muuttamaan toimintatapojasi tai kenties välttämään narskuttamiselle altistavia tilanteita.

4. Vaihda purkka pastilliin

Purkan jauhaminen rasittaa leukalihaksia, joten vaihda aterian jälkeinen ksylitolipurkka ksylitolipastilliin. Jos haluat pitäytyä purkassa, pureskele sitä korkeintaan viisi minuuttia. Siinä ajassa purkka on jo mauton ja hyötykin poissa.

Vältä myös käsillä nojaamista leukaan, suun suuria avaamisliikkeitä sekä suurten palojen haukkaamista. Lisäksi kannattaa vähentää kofeiinin ja alkoholin käyttöä sekä tupakointia.

Kipua ja lihasjännitystä voit lievittää lämpöhauteella. Akuuttiin lihaskipuun auttaa paremmin kylmä. Särkylääkkeistäkin voi olla hyötyä.

5. Mene hammaslääkäriin

Jos oireita on jatkuvasti tai ne ovat voimakkaita, on syytä kääntyä hammaslääkärin puoleen – etenkin jos edellisestä hammastarkastuksesta on yli kaksi vuotta. Pitkäaikainen hoitamaton bruksismi voi aiheuttaa muun muassa hampaiden ja paikkojen lohkeamista tai jopa tulehduksen hampaan juureen. Silloin tarvitaan juurihoitoa tai joskus jopa hampaan poistoa.

Usein bruksismin hoidoksi riittävät kuitenkin leukajumppa ja omien mittojen mukaan tehty purentakisko, jota käytetään öisin. Se vähentää narskuttelun aiheuttamaa hampaiden kulumista ja leukanivelvaurioita sekä auttaa rentouttamaan purentalihaksia ja laukaisemaan jännitystä. Hyödyn huomaa 2–4 viikossa. Apteekista saatavia purentakiskoja voi käyttää ensiapuna tai omaa kiskoa odottaessa, mutta niitä ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön.

Tarvittaessa hammaslääkäri voi tasoittaa purentaa ja määrätä lääkkeitä bruksismin hoitoon. Myös leukaperien botuliinihoito voi tulla joskus kyseeseen.

Asiantuntija: suuhygienisti Anni Savolainen, Terveystalo