Image

Pääkirjoitus: Kauppakeskustelua

Kauppakeskuksilla on tuplaongelma, kirjoittaa Niklas Thesslund pääkirjoituksessaan.
Kuvat Juha Törmälä

Helsingin syys- ja talvisäissä on sellainen ominaisuus, että ne saavat ajattelemaan entistä jääkiekkoilijaa Teemu Selännettä. Kun Kuukausiliite vuosia sitten haastatteli Kaliforniaan asettunutta Selännettä, tämä kehui paikallista ilmastoa kertomalla, että ei ole Anaheimin vuosinaan tarvinnut kertaakaan takkia. Ulos pelkässä paidassa, miten ihanaa! Meni pitkään, ennen kuin ymmärsin, että pohjoinen versio samasta on mahdollinen: suorinta tietä kauppakeskukseen ja takki reppuun tai auton takapenkille. Kauppakeskuksessa ei tosin ole ulkona, minkä huomaa siitä, että kauppakeskuksessa on valoisaa.

Miellyttävien olosuhteiden lisäksi kauppakeskuksesta myös saa helposti kaiken tarvitsemansa, mutta laajemmassa kuvassa kauppakeskuksilla on imago-ongelma. Tai mikä harmillisempaa, oikeastaan kaksoisongelma.

Kun Itis on jo 35-vuotias, Jumbo 20 ja Kampin keskuskin jo 16-vuotias, kauppakeskus tuntuu vanhentuneelta konseptilta. Varsinkin, kun vähintään mielikuvissa pakettiin kuuluu usein myös yksityisautoilu.

Tuplaongelman toinen puoli on, ironista kyllä, uusien kauppa-keskusten ennenaikaisuus. Kun esimerkiksi Kalasataman Redi ja Pasilan Tripla ovat valmistuneet ja auenneet ennen kuin niitä ympäröivä uusi kaupunginosa on likikään valmis, kauppakeskukset ovat saaneet reippaasti arvostelua osakseen. Törröttäessään keskeneräisellä alueel-la niitä on ollut helppo pitää ajastaan jäljessä olevina kivikautisina kolosseina keskellä ei-vielä-mitään. Mutta ei niitä tällaisiksi ole aiottu. Tornitalojen noustessa sekä Kalasatamaan että Pasilaan kauppakeskukset asettuvat mittakaavaansa kaupunginosan keskelle. Edes Pasilan Tripla ei ole niin suuri, että se loistaisi yksinäisenä majakkana vielä silloin, kun Keski-Pasila on täynnä tornitaloja.

Kauppakeskukset vastaan kivijalkakaupat -keskustelussa unohtuu helposti toinenkin asia. Kivijalkakauppojen tapaan myös kauppakeskukset ovat keskenään erilaisia. Redi on esimerkiksi pohjakerroksen palveluiltaan kuin pienen kaupungin keskusta. Tai ehkä mieluummin kuin pienen kaupungin keskusta ennen kuin valtatien varteen noussut kauppakeskus autioitti sen. Vierekkäin ovat iso K-kauppa, apteekki, Alko, pari optikkoliikettä, Clas Ohlson, Lidl ja Suomalainen Kirjakauppa.

Tripla taas on niin erilainen, että olisi vähättelyä pitää sitä vain kauppakeskuksena. Yhtä lailla on hankalaa arvioida Triplaa tästä päivästä käsin, niin vahvasti se nojaa jättimäisiin muutoksiin sen lähialueella ja kauempanakin. Tulevat torni-talot on yksi tällainen muutos, mutta Triplan sijainti Pasilan asemalla laajentaa sen vaikutusalueen tyystin toisenlaiseksi kuin pääkaupunkiseudun muiden kauppakeskusten. Lentokenttäjunan ansiosta Tripla on hotelleineen lähellä Helsinki-Vantaata ja nopea Suomi-rata lähentää toteutuessaan jopa Pasilaa ja Tamperetta. Hartwall Areena on Triplan vieressä jo nyt. Niin on myös iso joukko työpaikkoja.

Kaiken tämän huomaa Triplan tarjonnasta: siistejä, juuri nyt ajankohtaisessa sisustuksessa juuri nyt ajankohtaisia makuja tarjoilevia ravintoloita ja kahviloita on valtavasti. Niiden hotellityyli – ei patinaa vaan kauden värit, fontit ja valaisimet uudistetun rautatieaseman yhteydessä – saa Triplan muistuttamaan enemmän lentokenttää kuin vaikkapa Rediä, Kampin keskusta tai Itistä. Ainakin nyt, kun kaikki on vielä uutta ja kiiltävää.

Pasilan lisäksi myös esimerkiksi Hakaniemessä tehdään suuria muutostöitä alkaneen vuosikymmenen mittaan. Nämä hankkeet muuttavat kaupunkikuvaa enemmän kuin uusien asuinalueiden rakentaminen entisille satama- ja teollisuusalueille, jotka ovat olleet sivussa kaupunkilaisten jokapäiväisestä huomiosta. Kaupungin tiivistyminen sisäänpäin, lähes keskustaan asti, pakottaa toivottavasti myös nykyistä hedelmällisempään keskusteluun kauppakeskuksista ja kivijalkaliikkeistä. Nyt se on usein väittely siitä, kuka elää oikein.

Toimittaja Arttu Seppänen kirjoittaa pääkaupunkiseudun kauppakeskuksista Imagen numerossa 1/2020.

Julkaistu: 23.1.2020
Kommentoi »