Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov teki ensimmäisen valtiovierailun Suomeen lokakuussa 1989. Moni muistaa Gorbatšovin soittaman kännykkäpuhelun halkoa muistuttavalla Nokian Mobira Cityman 900 -matkapuhelimella Moskovaan.

Virallisen valtiovierailun jälkeen Gorbatšov halusi ehdottomasti Ouluun, jonne häntä veti teknologiakylän ja yritystoiminnan yhteenliittymä Oulun teknologiakylä, joka oli perustettu neljä vuotta aikaisemmin Oulun yliopiston ja VTT:n kainaloon.

Presidentti Mauno Koivisto olisi halunnut, että Gorbatšov olisi Oulun sijaan vieraillut Tampereen Lenin-museossa, mutta Gorbatšov piti päänsä.

– Puoli vuotta Oulun-vierailun jälkeen Gorbatšov tutustui Kalifornian Piilaaksoon, jossa yritysten ja yliopiston läheisyys on synnyttänyt merkittävän puolijohdeteollisuuden keskittymän, kertoo Oulun teknologiakylän, nyttemmin Technopolis Oy:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Pertti Huuskonen.

Myös Oulussa tapahtui Piilaakso-ilmiö, jota kutsuttiin Oulun ihmeeksi. Teknologiakylä laajeni Linnanmaan yliopistokampukselta Oulua halkovan moottoritien eli Pohjantien länsipuolelle, jonne valmistui teknologiakylän veturille, Nokialle kännyköiden kehitysyksikkö Mobile Phones, jossa oli enimmillään noin 2000 työntekijää.

– Teknologiakylä kasvoi lisää 2000-luvulla. Siitä tuli hitech-keskittymä, jossa oli 200 yritystä ja yhteensä noin 6 000 työpaikkaa. Nokia lopetti matkapuhelinyksikön vuonna 2012, mutta sen jättämä aukko kurottiin kuitenkin nopeasti umpeen, Huuskonen kertoo.

Tänä päivänä Oulussa on enemmän tietotekniikka-alan työpaikkoja kuin ennen kännykkä-Nokian alasajoa. Alan työpaikkoja on nyt peräti 19 000.

Yliopiston ja Oulun teknologiakylän rinnakkainelo Linnanmaan kampuksella on poikinut runsaasti korkean teknologian työpaikkoja. Se on kiinnostanut myös poliitikkoja ja liikemiehiä.

Moni oululainen miettii nyt, että tuhoutuuko Oulun Piilaakso, sillä yliopiston hallitus päätti keväällä siirtää yliopiston Oulun keskustaan Raksilaan.

Yliopisto rakennettaisiin nykyisten Raksilan markettien paikalle. Toinen vaihtoehto on lähellä asemaa sijaitseva purettava oikeus- ja poliisitalon tontti.

Raksilaan siirtyisi rehtori Jouko Niinimäen mukaan aluksi vain osa yliopistoa, noin 30 000 kerrosneliöä.

– Keskustaan muutto olisi panostus tulevaisuuteen. Keskustasijainnilla Oulun yliopiston hiilijalanjälki olisi paljon pienempi ja sijainti olisi lähellä erilaisia palveluja, yliopiston rehtori Niinimäki kertoo.

Uusi 30 000 neliön keskustakampus voitaisiin Niinimäen mukaan avata jo vuonna 2027. Kampus maksaisi 3 500–4 000 euroa neliöltä.

Yliopiston siirto olisi suurin mullistus Oulun historiassa 50 vuoteen.

Oulun kaupungin päättäjät joutuvat ottamaan ensi kerran kantaa siirtohankkeeseen syksyllä, jolloin asia tuodaan yhdyskuntalautakuntaan.

Tähän saakka suurin osa oululaispoliitikoista on ollut hiljaa. Myös kaupunginjohtaja Päivi Laajala on vetänyt asiassa matalaa profiilia.

– Syksyllä päätetään, jatketaanko hankkeen kaavavalmistelua vai vihelletäänkö hanke kerrasta poikki. Oulun kaupunki on valtion Senaatti-kiinteistöjen ohella alueen yksi suurimmista maanomistajista, sanoo pitkäaikainen Oulun kunnallispoliitikko Kyösti Oikarinen (kesk.), joka haluaa yliopiston keskustaan.

– Koko yliopistoa ei tarvitsisi siirtää keskustaan, vaan tilaa vievät laboratoriot ja tutkimusyksiköt voisivat jatkaa Linnanmaalla. Siellä jatkaa VTT:kin. Aseman seutu kaipaa yhtä isoa julkista rakennusta. Kun koronakriisi muuttaa vuosiksi asuntojen ja liiketilojen kysyntää, on riski, että alue jää pitkäsi ajaksi torsoksi, Oikarinen sanoo.

Moni oululainen on ihmetellyt yliopiston siirtopuheita, sillä parhaillaan pääväylää, Alakyläntietä levitetään nelikaistaiseksi yliopiston lähellä. Lisäksi keskustasta Linnanmaalle on valmistunut uusi pyöräilybaana.

Muuttohuhu on jo pysäyttänyt yhden kerrostalotyömaan Linnanmaalla. Asuntosijoittajat alkoivat epäröidä.

Tiina Jurvelin ja Sari Kivilahti maalaavat katossa kulkevia putkia entisessä Oulun yliopiston logopedian luokassa. Tilat on remontoitu Oulun ammattikorkeakoululle (OAMK). Koko yliopiston pohjoinen pääty, humanistien siipi on jo pari vuotta ollut suuressa remontissa.

Myös entinen yliopiston eläinmuseo on muutettu ruokalaksi ja sen yläkertaan on rakennettu luento- ja tutkijatiloja.

– Koko muutostyö maksoi reilut 30 miljoonaa euroa, kertoo työmaan vastaava mestari Matti Holm NCC:ltä.

Hän kävelee uutuuttaan tuoksuvissa tiloissa Promenin valvovan mestarin Ismo Lehtosen kanssa. Promen valvoo kohteen edistymistä kiinteistön omistajan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n puolesta.

OAMK:n muuton kynnyksellä Oulun yliopiston hallitus päätti, että yliopisto voitaisiin siirtää Linnanmaalta viiden kilometrin päähän Oulun keskustaan. OAMK ei ennättäisi heti perään, sillä se ehätti solmia Linnanmaan tiloista 20 vuoden vuokrasopimuksen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa.

OAMK ja sen noin 5 500 opiskelijaa muuttavat Linnanmaalle syksyllä. Samalla yhteiskampuksesta kasvaa yliopiston kanssa yhteensä noin 20 000 opiskelijan ja 3 500 työntekijän (opettajat ja professorit) keskittymä.

– Noin 23 000 neliöä Oulun yliopiston Linnamaan kampuksen yhteensä 154 000 neliön tiloista on saneerattu ja muutettu OAMK:lle sopiviksi. Näin yliopisto pääsi eroon turhista neliöistä, mutta toisaalta ammattikorkeakoulu saatiin yliopiston yhteyteen, mikä on ollut kaikkien toimijoiden, myös opetus- ja kulttuuriministeriön haave, kertoo Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Mikkola, joka työskentelee johtotehtävissä Turun yliopiston hallinnossa.

Keskustakampuksen kaavallista selvitystä on tehnyt Oulun yliopistossa professorina toiminut arkkitehti Rainer Mahlamäki. Sen mukaan myös yliopiston erikseen päätettävä rakentamisen jatkovaihe mahtuisi Raksilan alueelle, sillä aseman seudulta on vapautumassa muun muassa poliisi- ja oikeustalon tontti, jonka pahoin homehtuneet rakennukset jouduttaneen purkamaan.

Raksilan puoleinen asemanseutu on jo 20 vuoden ajan ollut pysähtyneisyyden tilassa. Yrityksistä huolimatta 200 000 asukkaan Ouluun ei ole saatu matkakeskusta.

Radan varressa sen itäpuolella on runsaasti valtion eli Senaatti-kiinteistön omistamaa tonttimaata, joka on lähinnä parkkipaikkoina.

Alueen keskellä on Oulun kaupungin rakennuttama linja-autoasema, joka sijaitsee myös Senaatin tontilla. Sen vieressä on jalankulkijoiden alikulkutunneli, josta pääsee radan toiselle puolelle rautatieasemalle.

Linja-autoaseman ravintola on suljettu.

– Myös sen tilalla ollut kirpputori ajautui konkurssiin, kertoo 29 vuotta taksia ajanut Tarmo Viitanen. Hän odottaa kyytiläisiä aseman edessä.

Libanonilainen Sami Al-Khanji pitää linja-autoasemalla kahvilaa, mutta hän ei voi myydä lippuja. Bussilipun saa Matkahuollon myyntipisteestä, joka sijaitsee alueen etelälaidalla rahtiterminaalin ahtaissa tiloissa.

Bussia odottavat matkustajat voivat silti istua linja-autoaseman odotusaulassa tai aulan yhteydessä olevassa Al-Khanjin kahvilassa aina kello 18 saakka.

Aulan ulko-oven yläpuolella on monitori, josta matkustajat ovat voineet seurata bussien lähtöaikoja ja miltä pysäkiltä kukin bussi lähtee.

– Monitori on nyt jostakin syystä pimeänä. Olen ilman maksua katsonut heille netistä bussien lähtöaikoja ja patistanut oikeaan bussiin ja oikealle pysäkille, Al-Khanji kertoo.

Kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki on tuskastunut matkakeskushankkeen hitaaseen etenemiseen.

– Se jää kaupungin kontolle, Matinheikki sanoo.

VR tai Matkahuolto eivät halua investoida tai vuokrata suuria tiloja, joita matkakeskuksessa olisi. VR ilmoitti lisäksi pari viikkoa sitten lopettavansa Oulun rautatieaseman lipunmyynnin. Automaatit korvaavat virkailijat.

Matkakeskuksen rakentaminen voitaisiin aloittaa vaikka heti, sillä sen kaavavalitus hylättiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa jo vuonna 2007. VR:n palvelut ovat yhä vanhalla rautatieasemalla, joka avattiin Pohjanmaan radan valmistuttua vuonna 1886.

Kaupunki, Liikennevirasto, Senaatti-kiinteistöt sekä VR-Yhtymä järjestivät tuoreimman ilmoittautumiskutsukilpailun Oulun asemakeskuksen alueesta vuonna 2016.

Voittaja oli arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen työ Tervatynnyri, josta maksettiin 50 000 euron palkkio. Hanke ei ole edennyt suunnitelmaa pidemmälle.

Yliopiston rakentaminen aseman lähelle olisi monen mielestä ratkaisu pattitilanteeseen. Yksi haaste on riittävien pysäköintitilojen löytäminen keskustan alueelta.

Ydinkeskustan alle kallioparkkiin eli Kivisydämeen mahtuu vain 900 autoa, kun Linnamaalla on yliopiston käytössä 1 300 autopaikkaa.

– Syöttöliikenne keskustassa sijaitsevaan yliopistoon sujuisi mistä päin Oulua tahansa, Jouko Niinimäki sanoo.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi opiskelija ja työntekijä kulkee yliopistolle julkisilla kulkuneuvoilla. Sijainti olisi hyvä myös raideliikenteen näkökulmasta, hän lisää. Myös Tampereen yliopisto sijaitsee melko lähellä rautatieasemaa.

– En ole varmaan ainoa, joka kulkee omalla autolla yliopistolle. Kotoani Kiimingistä on hitaat julkiset kulkuyhteydet, sanoo yliopiston tutkimusavustaja Kaisa Heikkinen.

Yliopiston lähettyvillä kuntoilemassa oleva historian opiskelija Tim Kärki ihmettelee yliopiston muuttokaavailuja.

– Huomattava osa opiskelija-asunnoista sijaitsee jo Linnanmaalla yliopiston lähettyvillä, joten kokonaisuus on toimiva, Kärki sanoo.

Yliopiston teettämän selvityksen mukaan vuokrataso keskustakampuksella tulisi olemaan alhaisemmalla tasolla kuin tämänhetkiset vuokraennusteet Linnanmaalla. Technopolis Oy:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Pertti Huuskosella on selvä käsitys lopputuloksesta.

– Muutto tuhoaisi Piilaakson. Lisäksi jäljelle jäisi epäkurantti yliopistokiinteistö, jonka tasearvo olisi –1 50 miljoonaa euroa. Harva yritys tarvitsee käytävätiloja, joita on yliopistolla noin 30 000 neliöä, Huuskonen sanoo.

Hän lisää, että tarkoituksenmukaisilla tiloilla ja edullisilla vuokrilla myös Oulun teknologiakylä selvisi kannattavana yli 1990-luvun laman.

– Seinät eivät ratkaise vaan mitä sisällä tehdään. Näin on myös yliopiston vetovoiman kannalta, Huuskonen sanoo.

Hän esittelee teknologiakylän ensimmäisiä rakennuksia Teknologiatiellä, joita pahat kielet ovat nimittäneet kanikoppiarkkitehtuurin luomuksiksi.

Kyse ei ole vain Oulun yliopistosta.

Vuoden 2010 yliopistouudistuksessa päätettiin, että Suomen Yliopistokiinteistöt Oy omistaa kaikki Helsingin ulkopuolella sijaitsevat yliopistokiinteistöt. Sen tehtävänä on tarjota yliopistoille niiden toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset ja kohtuuhintaiset toimitilat.

Yliopistot omistavat yhdessä Yliopistokiinteistöt Oy:n, josta Oulun yliopiston osuus on kymmenen prosenttia. Lisäksi valtion omistusosuus on 30 prosenttia.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n Päivi Mikkola sanoo, että se, mitä mahdollisesti tyhjenevälle Linnanmaan kampukselle tehtäisiin, on vielä arvoitus.

– Pahimmassa tapauksessa se voisi rasittaa koko Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n taloutta, Sitä kautta Linnanmaa olisi taloudellinen rasite kaikille yliopistoille ja valtiolle, jotka ovat Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistajia. ●

Päivitetty 11.6. – Ilmestynyt 29.4.2020